Ruotsinsuomi ja Meänkieli
Ruotsinsuomi on nimitys, jota käytetään Ruotsissa asuvien suomalaisten puhumasta suomesta. Se ei eroa juurikaan Suomessa käytettävästä suomesta ja erot koskevat lähinnä sanastoa. Tällöin käytetään esimerkiksi ruotsin kielestä johdettuja sanoja (mobiili/mopiili, tunnelbaana) tai suoraa suomenkielistä käännöstä yhteiskuntaa kuvaavista käsitteistä kuten valtiopäivät=riksdagen= Ruotsin eduskunta. Suomen kielellä on Ruotsissa virallisen vähemmistökielen asema. Ruotsissa asuu nykyään yli 720 000 suomenkielistä ja siellä vietetään ruotsinsuomalaisten päivää 24. helmikuuta.
Meänkieli ei suomalaisen korvaan kuulostaa kovin poikkeavalta ja se luetaankin kielitieteessä yhdeksi Suomen murteista. Ruotsissa sen sijaan meänkielen katsotaan olevan oma erillinen kielensä ja sille on annettu Ruotsissa virallisen vähemmistöön asema. Jako erilliseen kieleen ja murteeseen onkin sekä poliittinen että kielitieteellinen asia.
Meänkieli on syntynyt rajanvedon yhteydessä, kun Suomi siirtyi osaksi Venäjää ja osa suomenkielisestä väestöstä aina Jällivaarassa ja Kiirunassa asti jäi Ruotsin rajan puolelle. Pohjoisen kylissä puhuttiin tämän lisäksi saamea ja ruotsia tai ruotsin omalaatuista murretta, joka kantaa nimeä överkalixmålet.
Aluksi meänkielen asema alueella oli hyvä ja opetusta annettiin suomeksi. 1800-luvun lopulla Ruotsissa heräsi epäilys siitä, että suomenkieliset nousisivat kapinaan, jonka seurauksena aloitettiin ruotsalaistamistoimet. Suomenkielen puhumisesta sai jopa fyysisiä rangaistuksia. Tilanne muuttui vasta 1950-luvulla, jolloin määrättiin, ettei suomen puhumisesta saisi enää rangaista. Kieli säilyi onneksi kodeissa ja kirkon piirissä. Suomi palautui oppiaineeksi kouluissa 1970, mutta ongelmana oli, ettei alueella puhuttu kieli muistutttanutkaan standardisuomea. Ratkaisu oli alkaa opettaa sitä kieltä, jota alueella todellisuudessa puhuttiin. Näin syntyi meänkieli.
Lähde: Kielikello
Täältä löydät meänkielen sanakirjan.
Täältä voit katsoa Ylen Elävän arkiston jakson meänkielestä.
Videolla Daniel puhuu meänkielellä. Ymmärrätkö mitä hänen käyttämänsä sanat tarkoittavat? Ratkaisut löytyvät liitteenä.
seeni
mie
minoriteettikieli
mamma
pappa
porista
kläppi
tähellistä
pruukaa
praatia
tehhä
sie
pitää föörelääsninkiä
villin tärkee
sentteri
Meänkieli ei suomalaisen korvaan kuulostaa kovin poikkeavalta ja se luetaankin kielitieteessä yhdeksi Suomen murteista. Ruotsissa sen sijaan meänkielen katsotaan olevan oma erillinen kielensä ja sille on annettu Ruotsissa virallisen vähemmistöön asema. Jako erilliseen kieleen ja murteeseen onkin sekä poliittinen että kielitieteellinen asia.
Meänkieli on syntynyt rajanvedon yhteydessä, kun Suomi siirtyi osaksi Venäjää ja osa suomenkielisestä väestöstä aina Jällivaarassa ja Kiirunassa asti jäi Ruotsin rajan puolelle. Pohjoisen kylissä puhuttiin tämän lisäksi saamea ja ruotsia tai ruotsin omalaatuista murretta, joka kantaa nimeä överkalixmålet.
Aluksi meänkielen asema alueella oli hyvä ja opetusta annettiin suomeksi. 1800-luvun lopulla Ruotsissa heräsi epäilys siitä, että suomenkieliset nousisivat kapinaan, jonka seurauksena aloitettiin ruotsalaistamistoimet. Suomenkielen puhumisesta sai jopa fyysisiä rangaistuksia. Tilanne muuttui vasta 1950-luvulla, jolloin määrättiin, ettei suomen puhumisesta saisi enää rangaista. Kieli säilyi onneksi kodeissa ja kirkon piirissä. Suomi palautui oppiaineeksi kouluissa 1970, mutta ongelmana oli, ettei alueella puhuttu kieli muistutttanutkaan standardisuomea. Ratkaisu oli alkaa opettaa sitä kieltä, jota alueella todellisuudessa puhuttiin. Näin syntyi meänkieli.
Lähde: Kielikello
Täältä löydät meänkielen sanakirjan.
Täältä voit katsoa Ylen Elävän arkiston jakson meänkielestä.
Videolla Daniel puhuu meänkielellä. Ymmärrätkö mitä hänen käyttämänsä sanat tarkoittavat? Ratkaisut löytyvät liitteenä.
seeni
mie
minoriteettikieli
mamma
pappa
porista
kläppi
tähellistä
pruukaa
praatia
tehhä
sie
pitää föörelääsninkiä
villin tärkee
sentteri
