Pakolliset opinnot

 

HI1 Ihminen, ympäristö ja historia (2 op)

 

Moduulissa tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä. Opetuksen näkökulma on sekä historiallisten ilmiöiden tarkastelussa että nykyisyyden selittämisessä. Ilmiötä tarkastellaan sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta. Moduulissa tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Moduulissa harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

 

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon
• ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida niitä kriittisesti
• tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
• ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
• osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä
• osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana.

 

Keskeiset sisällöt

 

Historia tieteenalana

• historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
• historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

 

Maatalous luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle

• ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina

• maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
• väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen
• rahatalouden ja kaupan kehitys

 

Maailmankaupan synty ja vuorovaikutuksen lisääntyminen

• eurooppalaiset tutkimassa ja valloittamassa maailmaa
• kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön

 

Teollistuminen ihmisen ja luonnon suhteen muuttajana

• teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
• väestökehitys ja muuttoliikkeet
• jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous

 

HI2 Kansainväliset suhteet (2 op)

 

Moduulissa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Moduulissa analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Moduulissa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

 

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
• seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
• osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.

 

Keskeiset sisällöt

 

Kansainvälisen politiikan perusteet

• kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
• poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin

 

Eurooppakeskeinen kansainvälinen järjestelmä

• imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
• maailmansotien syyt ja seuraukset
• demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat

 

Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan

• kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
• dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
• maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino

 

HI3 Itsenäisen Suomen historia (2 op)

 

Moduulin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Moduulissa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta.

 

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
• tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia

• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
• pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
• osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

 

Keskeiset sisällöt

 

Suomalaisen yhteiskunnan juuret

• Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
• demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
• suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen

 

Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa

• itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
• eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
• Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana

 

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

• Suomi toisessa maailmansodassa
• kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan

 

Kohti nykyistä Suomea

• yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
• kulttuuri, tiede ja osaaminen
• kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä

 

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

 

HI4 Eurooppalainen ihminen (2 op)

 

Moduuli tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Moduulissa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.

 

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
• ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
• ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
• osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
• osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
• pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
• osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

 

Keskeiset sisällöt

 

Eurooppalainen kulttuuri ja maailmankuvan rakentuminen

• tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä

 

Eurooppalaisen kulttuurin juuret

• antiikin kulttuurien yleispiirteet
• demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
• keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

 

Yksilöllisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen

• tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
• reformaatio ja tiedon vallankumous
• valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
• 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset

 

Kohti nykyaikaa

• taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
• tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
• demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
• tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
• sukupuoliroolien murros

 

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2 op)

 

Moduuli tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Moduulissa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Moduulissa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

 

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
• tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
• hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
• kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
• osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
• osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
• osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.

 

Keskeiset sisällöt

 

Suomen alue esihistoriallisella ajalla

• tutkimusmenetelmät ja lähteet
• käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä

 

Keskiaika

• Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
• kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
• yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

 

Uusi aika

• reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
• Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
• elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
• Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla

 

Suomi osana Venäjää

• Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
• suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide

 

HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2 op)

 

Moduulissa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Moduulissa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

 

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
• tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
• osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa
• analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
• erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä
• osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
• tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa.

 

Keskeiset sisällöt

 

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

• kulttuurit ja niiden vuorovaikutus

 

Moduulissa tarkasteltaviksi kohteiksi valitaan kaksi tai useampia kulttuureja seuraavilta alueilta:

• Aasian kulttuurit
• Afrikan kulttuurit
• arktiset kulttuurit
• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
• Latinalaisen Amerikan kulttuurit
• Lähi-idän kulttuurit
• Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.