Sanasta alkoholi tulee ensimmäisenä mieleen erilaiset alkoholipitoiset juomat kuten olut ja viini. Kaikki alkoholijuomat sisältävät yhtä tiettyä alkoholia, nimittäin etanolia.
Viinin päihdyttävä vaikutus johtuu viinin sisältämästä etanolista. Etanolia syntyy, kun rypäleiden sisältämä sokeri muuttuu kemiallisessa reaktiossa etanoliksi ja hiilidioksidiksi.

Kemian näkökulmasta erilaisia alkoholeja on lukemattoman monta. Esimerkiksi ksylitoli, glykoli ja glyseroli ovat alkoholeja. Alkoholit tunnistaa nimen perusteella -oli päätteestä.

Alkoholien kemiallinen rakenne

Alkoholit eivät ole hiilivetyjä, sillä ne sisältävät hiilen ja vedyn lisäksi myös happea. Alkoholien rakennekaavat muistuttavat hiilivetyjen rakennekaavoja sillä erotuksella, että ainakin yksi vety on korvautunut hydroksyyliryhmällä -OH.
Kuvassa on erään hiilivedyn (etaani) ja erään alkoholin (etanoli) rakennekaavat.

​​
3D-malli etanolista. Punainen pallo on happiatomi.

Alkoholit nimetään kemiallisesti samalla tavalla kuin hiilivedyt. Nimen alkuosan määrää alkoholimolekyylin hiiliatomien lukumäärä ja nimen loppuosa on -oli.

Alkoholin rakenteessa voi olla myös useampi hydroksyyliryhmä -OH. Tällaisia alkoholeja kutsutaan monenarvoisiksi alkoholeiksi.

Etyleeniglykoli, eli glykoli, on monenarvoinen alkoholi.

​
3D-malli glyserolista, jossa jokaiseen kolmeen hiiliatomiin on liittynyt hydroksyyliryhmä.


Alkoholien käyttö ja ominaisuuksia

Monet alkoholit ovat myrkyllisiä, myös alkoholijuomista löytyvä etanoli. Etanolia voidaan valmistaa käymisreaktiolla sokerista. Jos etanolia valmistaa huolimattomasti, niin sivutuotteena saattaa syntyä erittäin myrkyllistä metanolia. Monet etanolia sisältävät valmisteet on denaturoitu juomakelvottomiksi.

Alkoholeilla on usein tunnistettava pistävä tuoksu ja ne haihtuvat helposti. Tästä syystä haihtuva etanoli on yksi hajuvesien raaka-aine.

Alkoholit toimivat hyvinä liuottimina ja ne syttyvät usein helposti.
Taloussprii, eli tenu, on etanolia sisältävä valmiste, joka on tarkoitettu muun muassa liuottimeksi ja retkikeitinten polttoaineeksi. Huomattavien väärinkäytösten vuoksi taloussprii vedettiin pois Suomen markkinoilta vuonna 1972.

Alkoholijuomista

Ihmiskunta on valmistanut etanolia jo tuhansia vuosia käymisreaktiolla. Viini ja olut ovat olleet kautta aikojen suosittuja juomia niiden maun, hyvän säilyvyyden ja päihdyttävän vaikutuksen takia. 

Alkoholijuomien valmistukseen tarvitaan jotakin sokeripitoista ainetta kuten viinirypäleitä, omenaa, ohraa tai vaikkapa sokeriruokoa. Käymisreaktiossa hiiva hajottaa sokerin etanoliksi ja hiilidioksidiksi [[$$C_6 H_{12} O_6 \ \rightarrow 2 \ C_2 H_5 OH \ + \ 2 \ CO_2.$$]]

Sokerin hajottava hiiva kuolee, kun alkoholijuoman vahvuus on noin 17%. Tätä vahvempia alkoholijuomia ei voi valmistaa käymisreaktiolla. Vahvempia alkoholijuomia kuten viskiä tai konjakkia valmistetaan tislaamalla miedompaa alkoholia.

Tiskaaminen perustuu etanolin alhaiseen kiehumispisteeseen ([[$78 \ ^\circ C$]] ). Riittävän alhaisessa lämpötilassa etanoli höyrystyy ennen vettä ja se saadaan erotetuksi laimeammasta alkoholista.

Pontikka on kotipolttoista viinaa, joka on valmistettu tislaamalla. Pontikan valmistaminen kotioloissa on ollut jo pitkään laitonta Suomessa. Vaarana on, että alkoholia tislattaessa tisleeseen syntyy myös metanolia, joka on myrkyllistä.