Urasuunnittelutaitojen merkitys on laajalti tunnistettu. Esimerkiksi oppilaitoskontekstissa urasuunnittelutaidoilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia tutkintojen suorittamiseen ja keskeytysten vähenemiseen. Hyvät urasuunnittelutaidot edistävät myös sujuvampaa siirtymistä koulutuksesta työelämään. Tästä huolimatta oppilaitoksissa tapahtuvassa ohjauksessa keskitytään usein nykyisten opintojen edistämiseen urasuunnittelutaitojen vahvistamisen sijaan. Suomessa urasuunnittelutaidot on sisällytetty ohjauksen tavoitteisiin opittavissa olevana osaamisalueena perusopetuksessa ja toisella asteella. Korkeakouluilla on sitä vastoin vahva autonomia ohjauksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittämisessä sekä ohjauspalvelujen järjestämisessä.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ohjaajien käsitykset urasuunnittelutaidoista ja niiden merkityksestä vaihtelevat. Opiskelijoiden urasuunnittelutaitojen kehittämisessä tukeminen heijastelee yleensä ohjaajien omia käsityksiä opinto-ohjauksesta, urasuunnittelutaitojen omaksumisesta ja työelämän muutoksista. Keväällä julkaistu tutkimusartikkeli tarkastelee, millaisia käsityksiä suomalaisissa ammattikorkeakouluissa työskentelevillä opinto-ohjaajilla ja opettajatutoreilla on urasuunnittelutaidoista. Tutkimus pyrki tunnistamaan käsityksissä ilmenevät eroavaisuudet ja sen, minkä asioiden suhteen käsitykset erosivat toisistaan.

Ohjaajien käsitykset urasuunnittelutaidoista vaihtelevat merkittävästi

Tutkimuksessa kävi ilmi, että ohjaajien käsitykset urasuunnittelutaidoista voidaan jakaa viiteen laadullisesti erilaiseen kategoriaan, joissa urasuunnittelutaidot nähdään: 1) epäolennaisena 2) toissijaisena, 3) huomionarvioisena, 4) merkittävänä ja 5) välttämättömänä.

Kahdessa ensimmäisessä kategoriassa käsitys urasuunnittelutaidoista joko puuttui kokonaan tai se oli hyvin hatara. Ensimmäisessä kategoriassa ohjaajat eivät tunnistaneet, mitä urasuunnittelutaidoilla tarkoitetaan tai mikä niiden merkitys on. Nämä ohjaajat katsoivat, että opiskelijat ovat tehneet merkittävämmät urapäätöksensä jo ennen korkeakouluopintoja opiskelualaa valitessaan. Ohjaajat eivät myöskään kyenneet kuvaamaan ohjaajan roolia urasuunnittelutaitojen edistämisessä, vaan ilmaisivat olevansa käytettävissä, jos opiskelija tarvitsee. Toisessa kategoriassa ymmärrys urasuunnittelutaidoista oli edelleen rajallinen. Ohjaajat tunnistivat urasuunnittelutaitojen merkityksen nykyisiin opintoihin kiinnittymisen vahvistamisessa ja painopisteenä nähtiin erityisesti työnhaku ja siihen liittyvät tekniikat. Ohjauksesta vastaavan opettajatutorin tehtävänä katsottiin olevan valmiiden vastausten antaminen opiskelijan esittämiin työelämää ja työuraa koskeviin tarkkoihin kysymyksiin.

Kolmannessa kategoriassa ohjaajilla oli jo kehittyneempi ymmärrys urasuunnittelutaidoista. Urasuunnittelutaitojen painopisteenä nähtiin alakohtaisen työelämätiedon ja vaihtoehtojen tunnistaminen, ja näiden taitojen katsottiin olevan tarpeellisia valmistumisvaiheessa, jolloin opiskelija alkaa pohtia siirtymistään työelämään. Ohjaus mielletään opinto-ohjaajien ja opettajatutoreiden tehtäväksi, ja näiden tehtävissä korostetaan alakohtaisen tiedon tarjoamista työllistymisen vaihtoehdoista.

Kahdessa viimeisessä kategoriassa ohjaajat osoittivat kattavampaa ymmärrystä urasuunnittelutaidoista. Neljännessä kategoriassa keskeisenä nähtiin opiskelijan itsetuntemuksen vahvistuminen. Näin ollen urasuunnittelutaitojen painopiste laajeni valitusta alasta kohti kattavampia uranäkymiä. Ohjaajat tunnistivat useita opintopolun vaiheita, joissa opiskelijat suuntaavat opintojaan ja urasuunnittelutaidot tulevat ajankohtaiseksi. Korkeakoulun koko henkilöstön katsottiin olevan vastuussa urasuunnittelutaitojen edistämisestä, ja toimijoiden roolissa korostui opiskelijan itsereflektion vahvistaminen.

Viidennessä kategoriassa urasuunnittelutaidot nähtiin välttämättöminä taitoina, joiden avulla opiskelijan on mahdollista rakentaa hänelle merkityksellistä elämää. Painopisteenä korostui kyky sopeutua muutoksiin ja elää epävarmuudessa. Urasuunnittelutaitojen edistäminen asemoitiin koko opintopolulle ja jokaiseen opintojaksoon kuuluvaksi. Korkeakoulun toimijoiden lisäksi ohjauksessa tunnistettiin ulkopuolisten ohjaustahojen merkitys. Ohjausta antavien ammattilaisten roolissa korostui opiskelijan toimijuuden tukeminen ja aktiivisen roolin vahvistaminen opintoihin, uraan ja elämään liittyvissä pohdinnoissa.

Lopuksi

Tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten havainnot siitä, että ohjaajien käsitykset urasuunnittelutaidoista vaihtelevat huomattavasti. Lisäksi tutkimus korostaa tarvetta kehittää korkeakoulujen ohjauspalveluja siten, että ne tukevat nykyisten opintojen lisäksi myös urasuunnittelutaitojen edistämistä. Korkeakouluissa tulisi pyrkiä luomaan yhteinen ymmärrys ohjauksen merkityksestä, tavoitteista ja toimintamalleista. Tämä tutkimus tarjoaa näkökulmia arvioida ohjaajien orientaatiota ja käsityksiä urasuunnittelutaitojen edistämisessä.

Kirjoittajat:
Päivi Kauppila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
paivi.kauppila@jamk.fi

 
Tutkimusartikkeli:
"Career practitioners’ conceptions of career management skills at Finnish universities of applied sciences" on julkaistu International Journal for Educational and Vocational Guidance -lehdessä. Artikkeli on luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1007/s10775-025-09727-5

Edellinen | Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 33, syyskuu 2025
https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus/nro33