Relatiivipronominit joka ja mikä

Relatiivipronominit JOKA ja MIKÄ

Relatiivipronomineilla JOKA ja MIKÄ yhdistetään lauseita. Joka ja mikä ovat sanoja, joilla ei ole sisältöä. Ne saavat merkityksensä, kun niillä viitataan johonkin.


Esimerkkejä:

- Minulla on kissa, joka osaa antaa tassua. (=Kissa osaa antaa tassua.)
- Minulla on kissa, mikä tekee elämästä mukavampaa. (=Se, että minulla on kissa, tekee elämästä mukavampaa.)


Mistä tietää, pitääkö käyttää sanaa JOKA vai MIKÄ?


Kirjakielessä joka viittaa edeltävään sanaan:

> Näetkö tuon tytön, joka kulkee tuolla?
> Hän on kaunein tyttö, jonka olen nähnyt.
> Eteeni avautui huikea maisema, jota en halua unohtaa.
> Seminaari herätti monia ajatuksia, joita haluan jakaa teillekin.

Mikä viittaa koko edeltävään lauseeseen:

> Koko luokka läpäisi kokeen, mikä ei ollut yllätys.
> Muistan aina sen, mitä sanoit minulle uudenvuoden yönä.

Lisäksi mikä viittaa superlatiiviin:

> Tämä on parasta, mitä minulle on tapahtunut.
> Se oli raskainta, mitä olen tehnyt.



Tarkkuutta! Joka-sanalla voi viitata vain edelliseen sanaan. Siksi lauseen sanajärjestyksen kanssa pitää olla tarkka.

* Monimuotoinen ravintoverkko on parempi kuin yksinkertainen, jossa on vain alkueläimiä ja sukkulamatoja.
VIRHE - joka-sanalla viitataan sanaan yksinkertainen eikä lause toimi. Lauseen voi korjata esim. näin:
- Monimuotoinen ravintoverkko on parempi kuin yksinkertainen toimintaverkko, jossa on vain alkueläimiä ja sukkulamatoja.



Huomaa, että joka- ja mikä- sanat taipuvat!

> Näetkö tuon tytön, joka kulkee tuolla?

> Hän on kaunein tyttö, jonka olen nähnyt.

> Eteeni avautui huikea maisema, jota en halua unohtaa.

> Seminaari herätti monia ajatuksia, joita haluan jakaa teillekin.


Jos et ole varma, missä taivutusmuodossa joka- tai mikä-sanan pitää olla, korvaa joka tai mikä sillä sanalla, johon se viittaa.
> Hän on kaunein tyttö. Kauneimman tytön (=genetiivi) olen nähnyt. -> jonka (=genetiivi)
> Eteeni avautui huikea maisema. Huikeaa maisemaa (=partitiivi) en halua unohtaa. -> jota (=partitiivi



Muista!
– Kirjoittajan tulee huolehtia siitä, että lukija tietää, mihin sanaan pronomini viittaa. Jos viittaussuhde on epäselvä, muotoile lause toisin.
– Joka-pronomini viittaa edeltävään substantiivi-ilmaukseen.
– Mikä-pronomini viittaa koko edeltävään lauseeseen.



Monenlaisia sivulauseita

Olemme nyt puhuneet monenlaisista sivulauseista.
- Sivulause voi alkaa konjunktiolla.
Esim.: Hertta kertoi, että huomenna sataa. Lähdes ulos, jos ei sada.)
- Sivuluause voi alkaa relatiivipronominilla.
Esim.: Tulin raitiovaunulla, joka jatkaa Kurviin. Huomenna sataa, mikä harmittaa minua.

Lisäksi sivulause voi alkaa kysymyssanalla.

EPÄSUORA KYSYMYSLAUSE ALKAA KYSYMYSSANALLA:

* kuka, mitä, milloin, missä, miksi...?
* haluatko, pidätkö, juoksetko, käveletkö, putoatko...?

Esim. Pohdi illalla tarkkaan, miksi sinun on pakattava reppusi huolellisesti.
Esim. Haluamme tietää, pidätkö jäätelöstä.

Huomaa, että päälause määrää loppuvälimerkin.
Haluamme tietää, pidätkö jäätelöstä.
Tiedätkö, pitääkö hän jäätelöstä?

Harjoittele joka- ja mikä-sanojen käyttöä tehtävillä.

Joka VAI mikä?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valitse joka tai mikä lauseeseen sopivassa muodossa.

Star Wreck VI:ta on ladattu internetistä noin yhdeksän miljoonaa kertaa,


tekee siitä ehkä jopa katsotuimman suomalaisen elokuvan.


Suurella vaivalla tehdyt tietokonetehosteet ovat ehkä parasta,



elokuva tarjoaa.


James T. Pirkistä on tullut keisari,


maapallo ei enää riitä.


Hän päättää lähteä takaisin avaruuteen,




hän aikoo löytää uutta elintilaa.


Keisari johdattaa laivastonsa madonreikään,


kapteeni Fukov on löytänyt mutta


keisarin neuvonantajat pitävät vaarallisena.


Elokuvassa on runsaasti naiivia koululaishuumoria,


ei naurata ollenkaan kaikkia katsojia.


Mukana oli sekä vapaaehtoisia avustajia että jo joitakin ammattinäyttelijöitä,




oli uutta Star Wreckeissä.


Tallenna vastauksesi, niin näet, menivätkö ne oikein!

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Pronominit joka ja mikä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valitse aukkoon sana "joka" tai "mikä" oikeassa taivutusmuodossa.

MURSU (Odobenus rosmarus)

Mursu on suurikokoinen arktinen nisäkäslaji, on sopeutunut vesielämään.

Mursu-urokset painavat noin 1 500 kiloa ja voivat kasvaa 4,5 metriä pitkiksi. Mursuja on kahta päälajia: tyynenmerenmursu ja sitä hieman pienempi atlantinmursu. Sekä uroksilla että naarailla on yläleuassa jopa lähes puolen metrin mittaiset kulmahampaat, ovat kehittyneet syöksyhampaiksi. Syöksyhampaitaan mursut käyttävät ravinnon kaivamiseen matalissa vesissä ja nahisteluun kiima-aikana. Mursut käyttävät syöksyhampaitaan myös muun muassa jäälle kiipeämiseen ja hengitysavantojen tekemiseen.

Mursuja tavataan Pohjoisella jäämerellä sekä Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosissa. Levinneisyysalue ei ole yhtenäinen, vaan on jakautunut useiksi eri populaatioiksi. Mursun levinneisyys on muinoin ollut paljon laajempi kuin nykyisin, on todisteena esimerkiksi Ruotsissa maaperästä löydetty jääkauden aikaiset mursun jäännökset.

Maailmanlaajuisesti mursu on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi, johtuu siitä, että mursuja metsästettiin mursunluun vuoksi 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella ja kannat romahtivat. 1950-luvun jälkeen, metsästys väheni, mursukannat alkoivat nousta. Vuonna 1990 Beringinmeren ja Tšuktšimeren mursukannaksi arvioitiin noin 200 000 yksilöä. Nykyisestä määrästä ei ole tietoa, on sääli, mutta todennäköistä on, että kanta olisi hieman noussut.

Mursujen ruokavalio on proteiinipitoinen: ne syövät pääasiassa simpukoita, mutta pienemmissä määrin myös muita nilviäisiä ja kaloja. Mursun ainoa luontainen vihollinen on jääkarhu, sekään ei mielellään kohtaa itseään huomattavasti suurempaa tervettä täysikasvuista mursua.


(Teksti lainattu wikipediasta hieman tekstiä muuttaen.)
Kun tallennat vastauksesi, näet oikeat vastaukset.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Pronominitehtävä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen


Kaikissa virkkeissä on pronominiin liittyvä virhe. Kirjoita virke uudelleen ja korhaa virhe.

a. Stieg Larsson on kirjailija, mikä on saanut espanjalaiset kiinnostumaan Ruotsista.


b. Tukholmassa vieraili pääministeriaikoinaan José Luis Zapatero, kuka oli lukenut Larssonin kirjoja.


c. Zapatero piti lehdistötilaisuuden hotellissaan, jonka hän lopetti lyhyeen.


d. Hänellä oli kiire päästä katsomaan Tukholman keskustaa, mikä on miljöönä Larssonin kirjoissa.


e. Trilogian naiskuva on mielenkiintoinen, joka herättää runsaasti keskustelua Espanjassa.


f. Espanjalaiset keskustelevat naisen asemasta ja naiseen kohdistuvista odotuksista, joka on hyvä asia.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Proniminitehtävä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kanta-asiakasohjelmat saavat (minä) raivoihini – ihan kaikki riippumatta firmasta tai systeemistä, (joka) niin sanottuja etuja saa. Ne suututtavat yhdestä ainoasta syystä: Minä maksan ne. Ne kaikki toimivat (minä) kustannuksellani.

Kyseessä on silmänkääntötemppu, (joka) lapsikin ymmärtää, mutta silti me aikuiset leikimme mukana.

Kun kauppa maksaa bonusta ostoksista, se ottaa (se) (minä)! Kun kauppa tarjoaa alennusta kanta-asiakkaille, se ei tee tappiota vaan markkinointia, (joka) maksan minä. Kun rakennetaan sovellus, (joka) käyttämällä saa alennusta, äpin kalliin kehitystyön ja ylläpidon maksan minä.

Kaiken huippu on systeemi, (joka) paljon kuluttaville maksetaan prosentuaalisesti suurempaa bonusta kuin vähän kuluttaville. (se) sanotaan keskittämisalennukseksi, ja se tarkoittaa, että (minä), joka kulutan suhteellisen vähän, on kunnia maksaa samoista tuotteista korkeampaa hintaa.

Siis te, (joka) saatte bonusta bensasta ja näin tammikuussa myös muhkeista jouluostoksistanne, olkaa hyvät! Minä maksan.

Ilmastonmuutoksen uhan alla pitäisi tietenkin olla toisinpäin: suuresta kulutuksesta pitäisi rangaista ja pienestä palkita.

Jopa kansanedustajat, (joka) soisi olevan käytöstapoja, puhuvat ihmisistä, (joka) ”elävät toisten rahoilla”. He eivät tarkoita kaupan alan markkinointiosastoja, ihme kyllä, vaikka totuus on, että markkinointi, jos jokin, pyörii (me) muiden rahoilla. Kaikki mainonta ja strateginen markkinoinnin suunnittelu, maksatetaan tietenkin asiakkailla, ja alalla on aika tavalla työttömyyskorvausta korkeampi palkkataso.

- -

Kun näkee tarjouksen, (joka) haluaisi käyttää, on suuri houkutus ladata äppi, (joka) sen saa – vaikka samaan aikaan tajuaa, että homma on älytön.
Ei (minä) oikeasti tule halvemmaksi se, että on käytetty maailman kalleinta työvoimaa kaupallisen äpin kehittämiseen. (Ne) eivät nimittäin väsää tukityöllistetyt kympin päiväpalkalla, vaan ihmiset, (joka) me äpin käyttäjät maksamme 200–300 euroa päivässä, jotta saamme opetella painamaan oikeaa nappia saadaksemme kuviteltua alennusta.

- -

Kun näen mainoksia kanta-asiakasohjelmista, mietin aina, pitävätkö ne tosiaan (me) noin tyhminä. Kai nyt jokainen tajuaa, että muhkeatkin bonukset on kerätty (me) itseltämme?
Mutta totuus on, että me oikeasti olemme juuri niin tyhmiä. Ohjelmat on tehty ja (ne) kehitetään juuri siksi, että ne toimivat.

Yle.fi, Auli Viitalan kolumni, 30.1.2024
Tekstiä on lyhennetty tehtävää varten.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa kysymyksiin edellisen tehtävän tekstin pohjalta

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Mitä Auli Viitala kritisoi kolumnissaan?






Miksi Auli Viitala on suuttunut kanta-asiakasohjelmista?





Mitä Auli Viitala tarkoittaa termillä “keskittämisalennus”?





Mitä Auli Viitala ehdottaa ilmastonmuutoksen uhan alla?





Mitä Auli Viitala sanoo markkinoinnista?





Mitä Auli Viitala tarkoittaa, kun hän sanoo, että “me oikeasti olemme juuri niin tyhmiä”?



Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen