Aineistoviittaus, mallinovellianalyysi
Aineistoon viittaaminen
Kun viittaat aineistoon ensimmäisen kerran tekstissä, tuo esille aineiston julkaisutiedot (=otsikko, kirjoittaja, julkaisupaikka, julkaisuaika) ja esittele aineisto lyhyesti. Älä koskaan viittaa teksteihin 'aineistona', vaan tekstilajin mukaan (esim. artikkeli, kolumni, Youtube-video tms.). Aina ei kaikkia tietoja, esimerkiksi kirjoittajan nimeä, ole saatavilla. Tällöin viittaus tehdään niin tarkasti kuin voidaan.
Julkaistutiedot kirjoitetaan tekstiin vain kerran. Ensimmäisen viittauksen jälkeen voit viitata aineistoon tekstilajilla ja kirjoittajan sukunimellä.
Esimerkkejä kaunokirjallisten tekstien aineistoviittauksista:
Laji | Esimerkki | |
---|---|---|
Romaani | Essi Kummun romaani Loiste (2020) kertoo kahden naisen rakkaustarinan. | Ilmoita romaanin kirjoittaja, nimi ja julkaisuvuosi. Sähköisiin kirjoihin ja äänikirjoihin viitataan samoin kuin painettuihin. |
Novelli | Jyrki Vainosen novelli Päät (Yön ja päivän tarinoita 2019) on absurdi ja tummasävyinen. | Ilmoita novellin kirjoittaja, nimi, kokoelman nimi ja julkaisuvuosi. |
Runo ja laululyriikka | Aki Salmelan nimettömässä runossa (Eläimen varjo 2019) pohditaan ihmisyyttä eläinmetaforan kautta: ”Luonto suuressa viisaudessaan ei ole / antanut krokotiilille mitään hampaita parempaa keinoa ilmaista / itseään”. Antti Tuiskun Kerran vuodes kirkkoon -kappaleessa (Valittu kansa 2020) pohditaan popmusiikin keinoin uskonnon merkitystä. |
Ilmoita runon tekijä, nimi, julkaisuaika ja -paikka sekä kokoelman nimi. Huomaa, että runo voi olla nimetön. Silloin siihen voi viitata nimettömänä runona tai nimenä voi käyttää runon ensimmäistä säettä. Ilmoita laululyriikan esittänyt artisti, laulun nimi, albumin nimi ja julkaisuvuosi. |
Näytelmä | Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864) on kaikkein suosituin suomalainen näytelmä. | Ilmoita näytelmän tekijä, nimi ja julkaisuvuosi. |
Sarjakuva | Ulla Donnerin nyky-yhteiskuntaa satiirisesti käsittelevä sarjakuva-albumi Sontaa (2019) voitti Sarjakuva-Finlandian. | Ilmoita sarjakuvan tekijä, nimi ja julkaisuvuosi. |
Tehtäviä
Novellianalyysin malliteksti
Tässä on esimerkki novellianalyysistä. Mallitekstistä voi tutkia hyvän analyysin rakennetta, kieltä ja sisältöä. Oman kirjoitelmasi ohjeet ovat sivulla alempana.
Malli on kirjoitettu Nura Farahin novellista Muukalainen omassa kodissa.
Nura Farahin novelli Muukalainen omassa kodissa (2016) kertoo maahanmuuttajanaisesta Rahma Mohammedista, joka kokee rasismia ja syrjintää Suomessa. Mohammed on Somaliasta kotoisin. Hän on hyvin integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Hoitoalalla töissä ja yksinhuoltaja Mohammed kokee olevansa tavallinen suomalainen nainen, toisin kuin muut suomalaiset häntä pitävät.
Novellissa syvennytään niihin tilanteisiin, joissa nuori Mohammed kohtaa muiden ennakkoluuloja ja niihin liittyvää syrjintää. Näissä tilanteissa Mohammed käy asuntoesittelyissä ja häneen kohdistuu ennakkoluuloja asuntoesittelijöiltä. Mohammediin kohdistuu stereotyyppejä, koska muut suomalaiset ajattelevat, että tummaihoisilla, veroilla elävillä pakolaisilla, ei varmastikaan ole varaa asunnon ostamiseen.
Novellin päähenkilö on nuori ja sivistynyt suomalainen Rahma Mohammed. Mohammed on ennen kaikkea vahva, tavoitteleva, tyylikäs ja kaunis nainen. Hän on varttunut Suomessa ja oppinut puhumaan erinomaisesti suomen kieltä. Kun Mohammedia syrjitään ja kohdellaan epätasa-arvoisesti, hän toimii maltillisesti ja kärsivällisesti. Mohammed joutuu usein näkemään vaivaa tasavertaisen kohtelun saamiseen. Kerrasta toiseen hän ei anna periksi ja jatkaa sinnikkäästi asunnon etsimistä.
Sivuhenkilöinä ovat asunnon esittelijät ja asunnon esittelyissä käyvät ihmiset. Suurin osa esittelijöistä ovat ennakkoluuloisia ja tylyjä Rahmaa kohtaan. He olettavat Rahman olevan maahanmuuttaja tai pakolainen, joka on tullut poikansa kanssa etsimään asuntoa väärään paikkaan. Minna on se esittelijä, joka ottaa lämpimästi vastaan Rahman ja kohtelee häntä kuten muitakin kävijöitä. Minna ja Rahma ystävystyvät ja Minnan avulla vihdoin Rahma saa oman asunnon.
Novellin teemana on syrjintä ja ennakkoluulot, jotka kohdistuvat ulkomaalaisiin heidän alkuperänsä tai ulkonäönsä perusteella. Novellissa tutustutetaan lukijaa näihin vaikeuksiin, jotka saattavat olla jokapäiväisiä ongelmia, joita maahanmuuttajat kohtaavat. Olennainen ajatus novellissa on, että asenteilla on suuri merkitys. Rahma ei luovuta, vaikka asunnon esittelijä sanoo hänelle, ettei voi naapureiden merkitsemättömien pelkojen takia myydä hänelle asunnon.
S2-opiskelija, 2020
Huomaa novellianalyysistä:
-
Novellin lähdetiedot heti ensimmäisessä kappaleessa.
-
Kun kerrotaan novellin juonesta, henkilöistä tai muusta sisällöstä, käytetään verbin preesensmuotoa.
-
Novellin juonesta on kerrottu vain tärkeimmät pääkohdat, ei liian yksityiskohtaisesti. Novellianalyysissa kannattaa kertoa myös loppuratkaisu.
-
Päähenkilön luonnetta ja käytöstä kuvaillaan lyhyesti.
-
Sivuhenkilöistä ja heidän suhteestaan päähenkilöön on kerrottu lyhyesti.
-
Novellin rakenteesta on kerrottu tärkeimmät asiat (esim. takaumat, ennakoinnit, aukot). Kertojaa ja kerrontaa kuvaillaan myös.
-
Novellin teemaa kuvaillaan selkeästi.
-
Novellianalyysin otsikko kertoo, mitä on tulossa. Se ei ole sama kuin novellin otsikko.
-
Kieli ja oikeinkirjoitus on tarkistettu.