2. Pitkän kirjoitelman ohjeet

Oman kirjoitelmasi tehtävävaihtoehdot

Valitse alla olevista vaihtoehdoista ja kirjoita yksi kirjoitelma. Tätä tehtävää ei tehdä koulussa yhdessä, vaan jokainen tekee itse kotona. 

Jos valitset tehtävän, jossa on aineisto, muista tehdä ensin täydellinen viittaus ja viitata senkin jälleen asianmukaisesti pohjatekstiin. Tekstin sopiva pituus on 1 800–2 300 merkkiä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja. Merkitse tehtävän numero otsikkosi eteen.

Valmiit otsikot on lihavoitu. Jos valmis otsikko on annettu, sitä on pakko käyttää. Muuten keksi oma otsikko kirjoitelmallesi.

Kirjoita teksti tekstinkäsittelyohjelmalla ja palauta se yllä olevaan kansioon. Kun palautat kirjoitelman ajoissa, saat siitä palautetta.


Kirjoitelman vaihtohdot:

1. Helsinkiläinen Ida O'Mahoney vaikuttui Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa -romaanista. Pohdi lukemisen merkitystä koulussa: mitä ja minkälaista kirjallisuutta koulussa mielestäsi pitäisi lukea ja miksi? Voit myös suositella jotain itsellesi tärkeää kirjaa koulun lukemistoon. Voit käyttää aineistoa virikkeenä. Otsikoi itse.
https://yle.fi/plus/abitreenit/2020/kevat/A5-fi/attachments/index.html#6.6.%20A


2. Monipuolista lukutaitoa tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, erityisesti modernissa informaatioyhteiskunnassa. Maailmassa on kuitenkin edelleen 800 miljoonaa aikuista lukutaidotonta eli 16 % maailman yli 15-vuotiaista. Pohdi lukutaidon merkitystä. Mitä etua lukutaidosta on? Mitä ihmiselle merkitsee se, jos lukutaitoa ei ole tai taito on vähäinen? Voit myös vertailla lukutaidon merkitystä eri aikoina tai eri kulttuureissa. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jokin seuraavista:

  • Lukutaito on mielen supervoima
  • Lukutaito luo hyvinvointia
  • Ihmisarvoinen elämä ilman lukutaitoa


3. Monissa maissa perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa mahdollisuuksiin kouluttautua ja käyttää sivistyspalveluita eli kasvatus-, liikunta- ja kulttuuripalveluita (esim. kirjastot, museot ja liikuntapaikat). Suomi on monissa vertailuissa yksi maailman tasa-arvoisimpia maita. Miten koet tilanteen Suomessa? Voit pohtia koulutus- ja sivistyspalveluiden tasa-arvoa joko Suomen tai jonkin muun maan näkökulmasta. Voit myös vertailla tilannetta Suomessa ja muualla. Otsikoi itse.


4. Erittele ja tulkitse Risto Rasan luontorunoja ja kirjoita niiden pohjalta. Käytä otsikkoa
Runo puhuu luonnosta tai
Vuodenajat Risto Rasan runoissa

Aineisto:
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/suomi_toisena_kielena_kevat2009.pdf

Runon analysointi:
https://peda.net/helsinki/tyk/tya/kt-opetus-perho/suomi-toisena-kielena/s4kkjt3jov2/rlkja


Muista käyttää kirjoitelmassa hyvää kirjakieltä. Tee alkuun viittaus aineistoon, jos valitsemassasi tehtävässä on aineisto. Muista viitata aineistoon muuallakin kirjoitelmassa. Lue aina huolella tehtävänanto ja noudata sitä.

Pitkän kirjoitelman palautus

Palauta tekstisi odt-, docx- tai pages-muodossa. Älä käytä pdf-muotoa.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Miten kirjoitelmassa käytetään pohjatekstiä?

AINEISTOJEN KÄYTTÄMINEN KIRJOITELMASSA


Kun aineistoon viitataan ensimmäisen kerran, tehdään niin sanottu täydellinen viittaus. Tällöin pohjatekstistä kerrotaan 

  • kirjoittajan nimi (tai nimimerkki)
  • tekstin otsikko tai nimi
  • julkaisuaika ja -paikka
  • tekstilaji (löytyy yleensä tehtävänannosta)
Viittaus pitää tehdä lauseen sisään. Hyvä idea on tässä kohti kertoa pohjatekstin ydinsisältö tai aihe.

Esimerkki:
Katriina Kaarre käsittelee Ylitöissä kotona? -pääkirjoituksessaan (Me Naiset 21 / 2004) suomalaista perhe-elämää ja sukupuolirooleja.


Jos jotakin tietoa ei anneta tekstissä tai tehtävänannossakaan, se jätetään pois viittauksesta. 



Esimerkkejä täydellisestä viittauksesta

a. Alla olevissa esimerkeissä on viitattu seuraavaan tekstiin:

  • Kauppalehdessä 12.9.2018 julkaistu kolumni, jonka on kirjoittanut Jari Saario. Kolumnin nimi on "Maahanmuutto on Suomen kohtalonkysymys ".


Esimerkki: Jari Saarnin kolumni Maahanmuutto on Suomen kohtalonkysymys (Kauppalehti 12.9.2018) käsittelee maahanmuuttokysymyksiä.

Esimerkki: Kauppalehden toimituspäällikkö Jari Saario nostaa maahanmuuttokysymyksen eduskuntavaalien tärkeimmäksi teemaksi kolumnissaan Maahanmuutto on Suomen kohtalonkysymys (Kauppalehti 12.9.2018).


b. Alla olevissa esimerkeissä on viitattu seuraavaan tekstiin:

  • Presidentti Sauli Niinistön puhe uudenvuodenpäivänä 2019.


Esimerkki: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsittelee Tasavallan presidentti -verkkosivulla 1.1.2019 julkaistussa uudenvuodenpuheessaan muun muassa maahanmuuttokysymystä.

Esimerkki: Uudenvuodenpuheessaan 1.1.2019 (www.presidentti.fi) presidentti Sauli Niinistö muistuttaa, ettemme voi jättää turvapaikkahakemuksia käsittelemättä loukkaamatta kansainvälistä oikeutta.



Tekstiin viittaaminen täydellisen viittauksen jälkeen

Kun olet tehnyt ensimmäisen, ns. täydellisen viittauksen, voit viitata pohjatekstiin lyhyemmin.
Ensimmäisen viittauksen jälkeen pohjatekstiin viitattaessa käytä ainoastaan

  • kirjoittajan sukunimeä
  • kirjoittajan etu- ja sukunimeä (EI koskaan pelkkää etunimeä!)
  • tekstilajia tai
  • tekstin nimeä.

Esimerkki: Katriina Kaarre toteaa vanhempien keskinäisen tehtäväjaon muuttuneen vuosikymmenten saatossa.

- Kun selostat pohjatekstiä, käytä aikamuotona preesensiä.

- Vaihtele verbiä, jolla tuot pohjatekstin kirjoittajan näkökulman esille,
esim. Kaarre toteaa / pohtii / kirjoittaa / sanoo …

Käytä vaihtelevasti eri viittaustapoja, esim. ei jatkuvasti Kaarteen mukaan --.

- Suosi pohjatekstin referoimista suorien sitaattien sijaan.

Suora lainaus on paikallaan, kun lainattavan ilmauksen sisältö on erityisen painava tai jos sitaatti osoittaa jotakin tärkeää kieleen, tyyliin tai ilmaisun sävyyn liittyvää. Omia mietteitä ei sen sijaan merkitä lainausmerkkeihin.



- Voit käyttää tekstissäsi myös suoria lainauksia pohjatekstistä, jos joku asia on mielestäsi erittäin hienosti ilmaistu tai suoraan lainaaminen on muusta syystä tarpeen. Muista tällöin suoran lainauksen välimerkit ja ole tarkkana, sillä lainauksen täytyy mennä sanasta sanaan oikein.

Saario huomauttaa, että maahanmuutto tulisi nähdä myös oljenkortena. ”Ikääntyvä ja väestömäärältään taantuva Suomi tarvitsee kipeästi lisää veronmaksajia”, hän kirjoittaa.

”Kansainväliset sopimukset on tehty suojaamaan hätää kärsiviä. Heitä meidän on autettava”, presidentti Niinistö painottaa.

  • Ole tarkkana, että et vahingossa verbivalinnoillasi ota kantaa pohjatekstiin tai muuta sen merkitystä. Miten seuraavat johtolauseet muuttavat merkitystä: 

Joulupukki kysyi, (…)
Joulupukki tivasi (…)
joulupukki uteli (…)

Entä mitä verbivalinta lasten vastauksista kerrottaessa vaikuttaa tulkintaan?

Lapset
sanoivat
 huusivat
 vakuuttivat
 väittivät
 valehtelivat olleensa kilttejä.

Suosi neutraaleja verbejä, mutta vältä saman verbin toistoa.

Jos pitkässä kirjoitelmassa tehtävänannossa kehotetaan käyttämään pohjatekstiä, viittaukset on pakko tehdä.
Lyhyessä kirjoitelmassa pitää itse päättää, tehdäänkö viittaus. Esimerkiksi kommentissa viittaus pitää tehdä, koska se kuuluu tekstilajiin. Esimerkiksi puheessa viitausta ei tarvitse tehdä. Mieti tilannetta: tuntuuko viittaus luontevalta vai epäluontevalta. Tee sitten päätös.