Valitse aukkoon sana "joka" tai "mikä" oikeassa taivutusmuodossa.

MURSU (Odobenus rosmarus)

Mursu on suurikokoinen arktinen nisäkäslaji, on sopeutunut vesielämään.

Mursu-urokset painavat noin 1 500 kiloa ja voivat kasvaa 4,5 metriä pitkiksi. Mursuja on kahta päälajia: tyynenmerenmursu ja sitä hieman pienempi atlantinmursu. Sekä uroksilla että naarailla on yläleuassa jopa lähes puolen metrin mittaiset kulmahampaat, ovat kehittyneet syöksyhampaiksi. Syöksyhampaitaan mursut käyttävät ravinnon kaivamiseen matalissa vesissä ja nahisteluun kiima-aikana. Mursut käyttävät syöksyhampaitaan myös muun muassa jäälle kiipeämiseen ja hengitysavantojen tekemiseen.

Mursuja tavataan Pohjoisella jäämerellä sekä Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosissa. Levinneisyysalue ei ole yhtenäinen, vaan on jakautunut useiksi eri populaatioiksi. Mursun levinneisyys on muinoin ollut paljon laajempi kuin nykyisin, on todisteena esimerkiksi Ruotsissa maaperästä löydetty jääkauden aikaiset mursun jäännökset.

Maailmanlaajuisesti mursu on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi, johtuu siitä, että mursuja metsästettiin mursunluun vuoksi 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella ja kannat romahtivat. 1950-luvun jälkeen, metsästys väheni, mursukannat alkoivat nousta. Vuonna 1990 Beringinmeren ja Tšuktšimeren mursukannaksi arvioitiin noin 200 000 yksilöä. Nykyisestä määrästä ei ole tietoa, on sääli, mutta todennäköistä on, että kanta olisi hieman noussut.

Mursujen ruokavalio on proteiinipitoinen: ne syövät pääasiassa simpukoita, mutta pienemmissä määrin myös muita nilviäisiä ja kaloja. Mursun ainoa luontainen vihollinen on jääkarhu, sekään ei mielellään kohtaa itseään huomattavasti suurempaa tervettä täysikasvuista mursua.


(Teksti lainattu wikipediasta hieman tekstiä muuttaen.)
Kun tallennat vastauksesi, näet oikeat vastaukset.