1.3 Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen ja keskeiset ratkaisut

Paikallinen opetussuunnitelma ja sitä tarkentava vuosittainen suunnitelma laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla tässä luvussa kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien päätösten delegoinnista esiopetuksen yksiköille ja antaa siihen liittyvät ohjeet. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään kunkin pääluvun lopussa, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisen luvun osalta päättää ja kuvata.

Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen ja keskeiset ratkaisut

Tämä esiopetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään suomenkielistä esiopetusta varten. Utsjoen kunnassa esiopetusta voidaan järjestää suomen tai pohjoissaamen kielellä tai kielikylpyopetuksena. Saamenkielisen esiopetuksen ja kielikylpyopetuksen suunnitelma laaditaan samalta pohjalta. Paikallinen esiopetuksen suunnitelma on esiopetuksen kunnan eri esiopetusyksiköiden yhteinen. Kukin esiopetuksen toimintayksikkö voi täsmentää toimintakulttuuriinsa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä tavoitteita sekä yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä. Täsmennykset voidaan kirjata joko yksikkökohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosi­suunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys noudattavat valtakunnallisen määräyksen järjestystä. Esiopetuksen opetussuunnitelma julkaistaan virallisen hyväksymisen jälkeen koulun pedanet www-sivuilla .

Utsjoen kunnassa suomenkielistä esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti alkuopetuksen yhdysluokissa (esikoulu ja 1. ja 2. luokat). Jos esiopetus tapahtuu erillisessä esiopetusluokassa, se on luonteeltaan täysin eheytettyä. Yhdysluokassa opetusta eheytetään mahdollisimman paljon.

2.6 Paikallisesti päätettävät asiat

Arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon ja niitä syvennetään esiopetuksen opetussuunnitelman toimintakulttuuria, opetuksen toteuttamista, kasvun ja oppimisen tukemista ja oppilashuoltoa käsittelevissä osioissa.

3.4 Paikallisesti päätettävät asiat

Esiopetuksen toimintakulttuuria kehitetään toiminnan suunnittelun ja toteutuksen osalta vanhemmilta, lapsilta ja kouluyhteisöltä saadun palautteen perusteella. Yhteistyö kodin ja toimintaympäristön kanssa on kiinteää ja säännöllistä. Jotta esiopetus olisi mahdollisimman laadukasta, koulutuksen järjestäjä pidetään ajan tasalla esiopetuksen toimintaympäristön vaatimuksista.

Esiopetusta annetaan hyvin monimuotoisissa oppimisympäristöissä. Esiopetusta annetaan ja yhdysluokissa tai erillisissä esiopetus­luokissa. Toiminta- ja oppimisympäristöt riippuvat kustakin toiminta­yksiköstä. Esiopetuksessa käytetään hyödyksi lähiympäristön luontoa.

Jos esiopetusta annetaan yhdysluokassa, luokkahuoneessa tai sen yhteydessä on oltava esikoululaisille tila, jossa he voivat leikkiä vapaata leikkiä ja esim. askarrella ja pelata muita ja muiden häiritsemättä.

Yhteistyötä tehdään alueen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Yhteistyötä pyritään tekemään eri esiopetuksen toimintayksiköiden kanssa. Huoltajia kuullaan esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa lapsen yksilöllisistä tarpeista opetuksen järjestämisessä. Tämä koskee lähinnä tilannetta, jossa oppilas tarvitsee tehostettua tukea. Yhteistyötä tehdään ja tietoa siirretään myös alueen sosiaali- ja terveyshenkilöstön kanssa.

Täsmennykset voidaan kirjata joko yksikkökohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että kukin esiopetuksen toimintayksikkö voi täsmentää toimintakulttuuriinsa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä tavoitteita sekä yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

4.5 Paikallisesti päätettävät asiat

Monipuoliset työtavat

Opettajan arvioi aktiivisesti ja kehittää käyttämiään työtapoja, jotta ne tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla kyseessä olevien lasten kasvua ja oppimista. Työtapojen arviointi ja kehittäminen tapahtuu itsearvioinnin sekä lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella.

Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Tärkein yhteistyö esiopetuksessa tehdään vanhempien kanssa. Tulevien esikoululaisten vanhemmat kutsutaan keväällä ennen esiopetuksen alkamista keskustelu- ja tiedotustilaisuuteen. Tilaisuudessa käsitellään yleisiä ja ajankohtaisia esiopetukseen liittyviä asioita ja käytäntöjä. Vanhempien kysymyksille varataan tarpeeksi aikaa. Oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien välille.

Esiopetukseen tuleville lapsille järjestetään tutustumiskäynti esiopetuspaikkaan edellisenä keväänä. Tutustumiskäynti on tarpeellinen myös kesken esikouluvuotta muuttaville perheille. Suunnitelmallisen ja jatkuvan oppimisen ja kasvun turvaamiseksi ja edistämiseksi lapsen opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään esiopetuspaikkaan siirtopalavereissa lapsen esiopetuksen alkamisvuoden keväällä.

Siirtopalaveriin osallistuvat esiopetuksen opettaja ja päiväkodin lastentarhanopettaja. Tarvittaessa voidaan kutsua mukaan muita henkilöitä, esim. terveydenhoitaja.

Esikouluvuoden alussa järjestetään kaikille luokan vanhemmille yhteinen vanhempainilta. Koteihin voidaan jakaa lasta ja perheen arvoja koskeva kyselylomake, jonka perusteella saadaan tietoa kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista esiopetuksessa. Esiopetusvuonna tarjotaan jokaiselle vanhemmalle tilaisuus vähintään kerran henkilökohtaiseen tapaamiseen opettajan kanssa. Jos on tarpeen, keskusteluhetkiä järjestetään useampia. Esikouluvuonna järjestetään myös tilaisuuksia ja tapahtumia, joihin vanhemmat ovat tervetulleita.

Mikäli esiopetus on annettu erillisessä esikoululuokassa tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kouluun siirtymisestä järjestetään esiopetusvuoden keväällä yksilöllinen tiedonsiirtopalaveri, jossa mukana ovat lapsen vanhemmat/huoltajat, esiopettaja, lapsen tuleva luokanopettaja, koulun erityisopettaja ja mahdollisesti muita lapsen kanssa työskenteleviä henkilöitä. Palaverin tarkoituksena on ennakoida lapsen tuen tarve ja huomioida koulussa tarvittavat resurssit, jotta koulutyö saisi mahdollisimman hyvän alun. Esiopettaja ja erityisopettaja järjestävät yhdessä tiedonsiirtopalaverin.

Lapsille asetetaan esiopetusvuoden alussa kehitys- ja oppimistavoitteet, jotka tehdään lapsista saadun aiemman tiedon, kehittymisen ja oppimisen sekä lasten mielenkiinnon kohteiden perusteella. Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa. Huoltajille annetaan tietoa lapsen kehittymisestä ja oppimisesta pitkin vuotta keskusteluissa tai esim. Wilman kautta. Esiopetusvuonna lasten kanssa harjoitellaan jatkuvaa suullista itsearviointia ja voidaan tehdä myös kirjallista itsearviointia.

Esiopetuksesta annetaan osallistumistodistus, johon merkitään todistuksen nimi, opetuksen järjestäjän nimi, koulun nimi, lapsen nimi, todistuksen antamispäivämäärä, allekirjoitukset ja seuraavan lukukauden alkamisajankohta. Todistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.

Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet

Utsjoen kunnan esiopetussuunnitelmassa noudatetaan valta­kunnallisen esiopetus­suunnitelman tavoitteita. Lasten mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa.

Lähtökohtana on paikallinen luonto ja vuoden kiertokulku (Lapin kahdeksan vuodenaikaa) juhlapyhineen.

Kesä ja syyskesä (elokuu): Koulu alkaa ja muistellaan kesää, suunnitellaan koulutyötä, marjastus, kasvit, luonnonmateriaalit ja retket

Syksy (syys-lokakuu): kalastus, sienet , perunannosto , ruska ja muut syksyn merkit luonnossa, liikenteessä liikkuminen, ihmiset ja eläimet valmistautuvat talveen

Syystalvi (marraskuu): pukeutuminen sään mukaan, terveys, revontulet, poroerotukset

Talvi (joulu-maaliskuu): lumi, jää, kaamos, jouluperinteet, aika ja avaruus, riekko, luistelu, saamelaisten kansallispäivä, Suomen saamelaiset (myös inarinsaamelaiset ja kolttasaamelaiset), marjanpäivä.

Kevättalvi (maalis-huhtikuu): aurinko, hiihtäminen, mäenlasku, ammatteja

Kevät (toukokuusta kesäkuuhun): hanget, pälvet, vasominen, jäiden lähtö, pihatyöt, siemenestä kasviksi

Kevätkesä (kesäkuu): Koulu päättyy, alkaa loma

Äidinkieli

äänne - kirjain, tavuttaminen, lorut, leikit
fonologisen tietoisuuden lisäämistä
opetellaan isot kirjoituskirjaimet, runsaasti kirjainmuodon harjoittelua vaihtelevilla välineillä, oikea kirjoitusjärjestys, oikea kynäote

Matematiikka

numeroiden 0-9 kirjoittaminen, oikea kirjoitusjärjestys ja suunta lukukäsitteen harjaannuttaminen

Koska esiopetus järjestetään yleensä yhdysluokassa 1.-2.-luokkalaisten kanssa, esikoululaiset seuraavat alkuopetuksen tunteja. Niissä noudatetaan vuorokurssiperiaatetta eli vuorovuosin luetaan ensimmäisen ja toisen luokan kurssi. Opettajan voi olla viisasta jakaa painotusalueita kolmelle vuodelle, jolloin kaikkia samoja asioita ei käsitellä sekä esikoulussa että toisella luokalla.

Esimerkkejä: aika - avaruus 1. Aurinko ja aurinkokuntamme
2. Kuu
3. tähdet, tähtikuviot ja revontulet
lumi - jää 1. veden olomuodot
2. lumi
3. jää

Luetaan aiheista suomalaisia ja saamelaisia sekä muiden pohjoisten kansojen satuja, syntytarinoita ja uskomuksia.

Tehdään kokeita, jolloin esikoululaiset piirtävät kokeen eri vaiheet, ensiluokkalaiset kirjoittavat aiheista muutamalla sanalla ja toisluokkalaiset kirjoittavat kokonaisia lauseita.

5.7 Paikallisesti päätettävät asiat

Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan tuen järjestämisen käytännöt mahdollisimman konkreettisesti opetuksen järjestäjän määrittämällä tavalla. Opetussuunnitelmassa voidaan käyttää perusteiden tekstiä soveltuvin osin.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan:

Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen

• tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset
• ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit
• toiminta nivelvaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytänteet
• kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi, arviointi tuen aikana sekä seuranta
• yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa

• huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet kasvun ja oppimisen tuen kysymyksissä

• kasvun ja oppimisen tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä

Yleinen tuki

• yleisen tuen käytännön järjestäminen
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken
• yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa

Tehostettu tuki

• tehostetun tuen käytännön järjestäminen
• pedagogisen arvion laadintaan liittyvät käytänteet
• toimintatavat lapsen tehostetun tuen aloittamisessa, toteuttamisessa ja päättämisessä
• oppimissuunnitelman laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• menettelytavat ja yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä

Erityinen tuki

• erityisen tuen käytännön järjestäminen
• pedagogisen selvityksen laadintaan liittyvät käytänteet
• huoltajan ja lapsen kuulemiseen liittyvä menettely
• erityisen tuen päätöksen tekeminen
• erityisen tuen päätöksen tarkistaminen
• toimintatavat, kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena
• HOJKSin laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä
• menettelytavat ja yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadinnassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten kohdalla
  • lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, monialainen yhteistyö prosessissa
• opetuksen käytännön järjestäminen
• yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä muu yhteistyö, eri toimijoiden vastuut ja työnjako
• yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

• tuen käytännön järjestäminen
• yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken
• huoltajalle ja lapselle tiedottamiseen ja huoltajan ja lapsen kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat

Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet ja päätöksenteko opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Noudatetaan kunnissa aikaisemmin laadittuja ohjeistuksia.

7.1 Paikallisesti päätettävät asiat

Esiopetuksen paikallinen opetussuunnitelma voi olla järjestäjäkohtainen tai yksikkökohtainen tai näiden yhdistelmä opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Paikallinen opetussuunnitelma ei voi olla ristiriidassa esiopetusta koskevan lainsäädännön tai esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa.

• Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa sen lisäksi, mitä perusteasiakirjassa aiemmin määrätään,

• mitkä ovat erityiseen maailmankatsomukseen liittyvät esiopetuksen arvoperustaa täydentävät näkökulmat ja miten nämä näkökulmat näkyvät esiopetuksen toimintakulttuurissa, työskentelytavoissa ja oppimiskokonaisuuksien painotuksissa
• mitkä ovat miten erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään liittyvät pedagogiset periaatteet ja ratkaisut sekä miten nämä periaatteet ja ratkaisut näkyvät esiopetuksen toimintakulttuurissa, työskentelytavoissa ja oppimiskokonaisuuksien painotuksissa.