Värioppia

Teksti

Väriaistimus on aivojen ja silmän yhteistyötä

Pantonen standardiksi muodostunut värikartta.
Lähde: pixabay (cc0)

Väri on olemassa vain omassa näköhavainnossamme. Valonsäteet ovat värittömiä, kun ne kohtaavat verkkokalvon ja näköaistinsolut. Kohtaamisen aikaansaamat sähköiset impulssit siirtyvät näköhermoa pitkin aivojen näkökeskukseen, minkä seurauksena aivoissa syntyy useamman aivoalueen yhteistyönä näköaistimus väristä. 

Värillä on voimaa

Taide, muotoilu, valokuvaus, arkkitehtuuri ja muoti ovat erinomaisia esimerkkejä aloista, joissa värin valta ja voima tulevat hyvin esiin. Väreillä on vaikutusta jokapäiväisessä arjessamme ja monet valinnoistamme perustuvat värien aikaansaaman vaikutelmaan. Liitämme väreihin niin fyysisiä kuin henkisiä ominaisuuksia – länsimaissa keltaisella seinällä mielletään olevan piristävä vaikutus asukkaaseen ja pikaruokaravintoloiden kestovärinä keltaisen oletetaan lisäävän ruokahalua.

12-sektorinen väriympyrä on loistava työväline väriteemojen luomiseen.
Lähde: PD

Kolme pääväriä mahdollistavat loputtomat värivaihtoehdot – väriympyrä graafisen suunnittelun välineenä

Visuaalisella alalla värien sommittelulla on merkittävä rooli tuotoksen suunnittelussa. Väriharmonian luomisessa auttaa väriympyrä, josta voi poimia värejä luodakseen erilaisia tuotokseen sopivan tunnelman sarjoja. Tässä luvussa esitellään perusväriharmoniat sekä työkaluja niiden varioimiseen. 

 

Lähiväriharmonia

Nimensä mukaisesti valitut värit ovat lähekkäin toisiaan väriympyrässä. Lähiväriharmonia antaa usein rauhallisen ja luonnollisen vaikutelman. 

Lähiväriharmoniassa värit ovat läheisiä toisilleen. Esimerkiksi punainen, oranssi ja keltainen muodostavat lähiväriharmonian.



Yksiväriharmonia

Yksiväriharmonia eli monokromaattinen harmonia on yhdestä ainoasta väristä saatava vivahdesarja. Ne ovat visuaalisesti helppokäyttöisiä värisarjoja, mutta eivät kovin monipuolisia.

Monokromaattinen väriharmonia eli yhdestä väristä luotu sarja.

Vastaväriharmonia

Väriympyrän vastakkaisilla puolilla toisistaan olevat värit ovat toistensa vastavärejä eli komplementtivärejä. Värit saavat vierekkäin asetettuina aikaan vastakkaisvaikutuksen, joten jätä niiden väliin valkoista tai ainakin jokin väliväri.

Väriympyrän vastakkaisia värejä yhdistettäessä työssä tulee olla tietoinen niiden vastakkaisvaikutuksesta toisiinsa.



Kolmisointuvärit 

Väriympyrästä valitaan kolme väriä, jotka ovat tasan saman etäisyyden päässä toisistaan, eli jos väriympyrän sisään piirrettäisiin tasasivuinen kolmio, jokainen väri olisi yhden kolmion kärjen kohdalla. 

Kolmisointuväriharmonia tarjoaa mahdollisuuden monipuolisempaan lopputulokseen, mutta ajattelemattomasti sommiteltuna antaa varsin sekavan vaikutelman.

 

Adobella on nerokas suunnittelusivusto Color CC, jossa pystyt luomaan omia väriharmonioita. Voit valita eri väriharmoniatyyppejä, kuten vaikka kolmisointuvärin, ja liikuttaa valitsimia väriympyrässä. Mielenkiintoisin toiminto sivustolla on kuitenkin mahdollisuus tuoda sinne valitsemasi kuva, josta se automaattisesti poimii väriharmonioita.

 
 
 

Teksti

Väri

Värejä käytetään tiedottamiseen, symboleina ja erilaisina tunnuksina. Olemme tottuneet vesihanan siniseen ja punaiseen lämpötilan symboleina, musta väri assosioituu lakritsiin ja salmiakkiin karkkihyllyllä, toivon ja kasvun väri vihreä ohjaa hätäuloskäynnille koululuokasta. Kulttuurimme väri-ilmaisu on edelleen vahvasti sukupuolittunut: vastasyntyneen sukupuolta korostetaan värivalinnoin ja eri sukupuolille markkinoidaan jopa samoja tuotteita eri väriversioina. Väri on taiteen tärkeä ilmaisuväline.

Väri syntyy sähkömagneettisesta säteilystä, ihmissilmälle näkyvästä valosta, spektristä - pimeässä ei värejä voi erottaa toisistaan. Ihmissilmä erottaa väreinä spektrin alueen (760-380 nanometrin pituiset) aallot. Ihmisillä värinäkö perustuu silmän tappisolujen värierottelukykyyn. Värisokealla värierottelukyky on häiriintynyt tavalla tai toisella. Värierottelukyvyn ongelmat seulotaan ishihara-testillä.

 

Värisymboliikka vaihtelee aikakausittain ja eri kulttuureissa. Kokemus väristä vaikuttaa ihmisen viihtymiseen, tunteisiin ja mielialaan. Värin kokeminen on toisaalta yksilöllistä, mutta myös ympäröivän kulttuurin opettamaa.

Kerro esimerkkejä suomalaiseen tai vieraaseen kulttuuriin sidotuista värikokemuksista.

puolukatLähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)

 

Väriteorioiden kirjo

Värin ominaisuuksia ovat sävy eli paikka spektrillä, valööri eli tummuusaste ja kylläisyys eli mm. värin pigmenttipitoisuus. Subtraktiivisia päävärejä ovat punainen, sininen ja keltainen.

  1. Subtraktiivinen värinmuodostus on maalaustaiteesta tuttu järjestelmä, jossa punainen, sininen ja keltainen ovat päävärejä. Värejä sekoittaen saadaan välivärit eli violetti, vihreä ja oranssi.
  2. Additiivinen värinmuodostus (RGB-värit) tarkoittaa värillisten valojen sekoittamista. Kun additiivisia päävärejä eli punaista, sinistä ja vihreää sekoitetaan, valon voimakkuus kasvaa. Päävärien yhteissummana on valkoinen valo.
  3. Optinen värinmuodostus tarkoittaa värien sekoittumista ihmisen näkökentässä. Pieninä pisteinä olevat värihiukkaset antavat kokonaisvaikutelman värisävystä ja sekoittuvat siis optisesti näköhavainnossa. Erityisesti pointillisti-tyylisuunnan käyttämä maalaustekniikka.

Vastaväriparit ovat subtraktiivisen värinmuodostuksen mukaan punainen-vihreä, sininen-oranssi ja keltainen-violetti. Vastavärit korostavat toisiaan sopivissa suhteissa. Sinisessä huoneessa oranssi hehkuu, punaisiin pukeutuneen henkilön vihreät silmät korostuvat ja violetin yhdistäminen keltaiseen sopivassa suhteessa näyttää energiseltä, jopa levottomalta.

Värit koetaan yleisesti lämpiminä tai kylminä. Valo- ja videokuvauksessa valon värilämpötila tulee selkeästi esille.

 

Subtraktiiviset päävärit painotalossa.
Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)