Kuvat hallitsijoista ja faaraoista rakentavat mielikuviamme valtaa käyttävistä tahoista. Kuvataiteessa puhutaankin arvoperspektiivistä, joka ilmenee kuvissa niin, että uskonnollisesti, sosiaalisesti tai poliittisesti arvokkaina pidetyt asiat tai henkilöt kuvataan tarkemmin tai isompina kuin vähemmän tärkeät asiat. Arvoperspektiiviä mukailevan kuvaustavan voi nähdä vaikkapa opettajien ryhmäkuvassa, jossa rehtori ja apulaisrehtori asetetaan istumaan eturiviin. Kuvajournalismissa taitava valokuvaaja valitsee näkökulman, josta tarkasteltava asia esitetään. Journalismin eettisten pelisääntöjen mukaisesti uutisoinnista pyritään tekemään läpinäkyvää ja objektiivista. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuvaviesti kerrotaan tilaajan, mainostajan tai julkaisijan suodattamana.

Snellman istuu korokkeella Suomen pankin päärakennuksen edessä Helsingissä. Rakennuksen kunnioitusta herätävä symmetrinen fasadi ja alueen mittakaava on vallan kuvia.
Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)

 

Media- ja kuvanlukutaidolle on aina tarvetta:

• Mille kohderyhmälle kuva on suunnattu?
• Millä keinoilla vaikutetaan kuvan tarkastelijaan?
• Mitä kuvaan on otettu mukaan ja mitä rajattu pois?
• Kenen näkökulmaa viesti edustaa ja mihin se pyrkii?

Rakennukset ovat vallan kuvia. Suomen pankin edustalle saapuva jalankulkija pakotetaan kohtaamaan jalustalle korotettu J.V.Snellmanin patsas sammakkoperspektiivistä. Niin kirkon, kaupungintalon kuin omakotitalonkin fasadi eli julkisivu voi viestittää vallasta. Kylän korkeimmalle kukkulalle rakennettu kirkko näkyy kauas, ja arvokas rakennus voi kohottaa mielen juhlaan tai saada ihmisen tuntemaan pienuutensa. Jumalalle rakennetun temppelin mittakaava on perinteisesti ollut erilainen kuin terveyskeskuksen tai koulurakennuksen.

Vallan vaihtumisen murroskohdissa on myös vallan symbolina toimineet taideteokset ja rakennukset joutuneet mukautumaan uuteen aikakauteen. Patsaita kaadetaan, kirkkorakennusten käyttötarkoitukset muuttuvat ja joidenkin vallanpitäjien muistomerkkejä on myös tuhottu aggressiviisin keinoin.

 

 

Mainontaa ei tarvita, jos kaikki mikä on myynnissä menee kaupaksi ilmoittamattakin. Sota-ajan lehtien mainontamäärät ovat häviävän pieniä verrattuna kulutusyhteiskunnassamme kilpaileviin tuotteisiin.
Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen) Printtimainoksia tarkastelun kohteena.
Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)