3. Koivut kuuluvat Suomen maisemaan

Koivun lehtien puhkeaminen kertoo kesän saapumisesta

Kun koivuun ilmestyvät lehtien alut eli hiirenkorvat, kevät on saapunut.

Ensimmäiset hiirenkorvat ilmestyvät koivuihin Etelä-Suomessa vapun tienoilla ja Oulussakin jo toukokuun puolessavälissä.

Pohjois-Lapin tunturikoivut saavat lehtensä vasta kesäkuun alussa.

Lehtien ilmestymisen aikaan koivujen norkoista vapautuu suuria määriä siitepölyä. Monet allergiset ihmiset saavat oireita koivun siitepölystä.

Koivu on yleisin lehtipuumme

Suomessa kasvaa kolme koivulajia.

Puumaiset rauduskoivu ja hieskoivu kasvavat lähes koko maassa. Molemmilla on valkoinen runko.

Koivujen valkeat rungot muodostavat monen järven rannalla kauniin maiseman.

Pieni vaivaiskoivu kasvaa soilla.

Koivun runko

Koivun tunnistaa valkoisesta rungosta.

Polttopuuna koivu on hyvä. Sen kuorta eli tuohea voi käyttää sytykkeenä.

Rauduskoivu

Rauduskoivun lehdet ovat kiiltäviä, kaksoissahalaitaisia, karvattomia ja kolmiomaisia.

Nuoret oksat ovat karheapintaisia, kun taas hieskoivulla ne ovat sileitä.

Monin paikoin kasvaa isoja koivuja, joiden oksat roikkuvat alaspäin. Niitä kutsutaan riippakoivuiksi. Kaikki riippakoivut ovat rauduskoivuja.

Rauduskoivu on tärkein koivu teollisuudelle. Siitä valmistetaan huonekaluja, paperia ja vaneria.

Rauduskoivu kasvaa sekä kuivassa että tuoreessa kangasmetsässä, jopa kallioilla.

Rauduskoivu kasvaa koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Hieskoivu

Hieskoivun lehti on pyöreämpi kuin rauduskoivulla. Lehden reunassa on yksinkertainen sahalaita ja lehden alapinta on usein karvainen.

Hieskoivu kasvaa yleensä kosteilla kasvupaikoilla, kuten soiden reunoilla.

Levinneisyysalue on koko maa rauduskoivun tapaan.

Vaneripuuksi hieskoivu kelpaa yhtä hyvin kuin rauduskoivu. Sahattavaksi puuksi hieskoivu on liian mutkaista ja oksaista.

Koivun lehdet kellastuvat syksyllä ennen putoamistaan.

Tunturikoivu

Tunturikoivu on hieskoivun alalaji. Tunturikoivu on pensasmainen puu.

Nimensä mukaisesti se kasvaa tuntureilla, Suomessa runsaimpana Lapin koivuvyöhykkeellä.

Tunturikoivun taloudellinen merkitys on vähäinen, sillä se ei sovellu sahatavaraksi eikä vaneriksi pienen kokonsa ja mutkaisuutensa vuoksi.

Porot syövät tunturikoivun lehtiä ja oksia.

Vaivaiskoivu

Vaivaiskoivu on maailman pohjoisin koivulaji. Se on muita koivuja paljon pienempi, kooltaan varpu tai pensas, enintään metrin korkuinen.

Lehdet ovat pienet ja pyöreät.

Vaivaiskoivun kasvualueena on koko Suomi. Lapissa se kasvaa soilla ja metsissä, etelämpänä vain soilla.


Mitä koivusta saadaan?

Koivusta valmistetaan huonekaluja, vaneria ja paperia.

Siitä saadaan myös koivusokeria eli ksylitolia.

Koivun mahlaa juoksutetaan keväisin. Mahlasta valmistetaan terveellisiä juomia.

Koivun oksista tehdään kesäisin saunavihtoja.

Perinteisesti koivun tuohesta on tehty astioita, selkäreppuja eli kontteja ja koriste-esineitä.

Tiivistelmä

  • Raudus- ja hieskoivu ovat valkorunkoisia puita.
  • Koivuista tehdään mm. huonekaluja, polttopuuta ja ohutta levyä, vaneria.
  • Koivun norkoista vapautuu keväällä siitepölyä, jolle jotkut ovat allergisia.