Verna Haaja
Kimo -22
Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Yksi ensimmäisistä oivalluksistani oli se, kuinka opettajajohtoista opetusta olen itse saanut - ja että sen ei aina sitä tarvitse olla. On tärkeää ottaa oppilaita mukaan opetukseen, sillä tämä mahdollistaa toiminnallisuudellaan eritoten tutkivan oppimisen. Olen aikaisemmin ajatellut olevani perinteistä opettaja -tyyppiä, mutta erilaisten pedagogisten vaihtoehtojen näkeminen on ollut silmiä avaava. Huomaan nyt, kuinka monia yhtä hyviä tapoja on opettaa, ja kuinka nen voivat hyödyttää monia sekä tehdä oppimisesta mielenkiintoisempaa. Historian opetus keskittyy nykyään myös enemmän asioiden ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen, eikä pelkästään nippelitietoon: mm. tulkinnallisuus ja erilaiset näkökulmat ovat suuressa osassa opetusta ja oppimista.
Toinen oivallukseni koskee oikeastaan sekä tulevaa että mennyttä: historia ei ole pelkästään jo tapahtunutta, vaan se mitä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa, on myös historiaa. Kaikki mitä teemme tai emme tee, vaikuttaa lopputulemaan. Kun asiaa alkaa ajattelemaan, se vie mennessään, sillä pystymme peilaamaan todella monia historian tapahtumia nykypäivään - niin hyvässä kuin pahassa mielessä.
Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Kuten sanoin, ajatusmaailmani historian opettamisesta on muuttunut. Tämän vuoksi lähtisin opettajana esittämään oppilaille tutkivan oppimisen periaatteet. Toki teoriaa tulee käydä, jotta tutkiva oppiminen onnistuu mahdollisimman hyvin, mutta pääpiste olisi kuitenkin siinä. Haluan, että oppilaat itse innostuisivat historiasta tutkivan oppimisen myötä ja oikeasti tutkisivat asioita ja keskustelisivat havainnoistaan sekä tapahtumista. Kokeilisin tätä opetustyyliä myös yhteiskuntaopin tunneilla. Dialoginen pohdinta luokan kesken (tai erilaisissa ryhmissä) voisi olla hyvä keino aiheiden purkamiseksi, samoin erilaiset ryhmätyöt.
Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Erilaisia oppikirjoja ja -materiaaleja olisi kiva tutkia enemmän, jotta saisin paremman ja kattavamman kuvan opetettavista asioista sekä kirjojen/materiaalisen tavasta selittää tapahtumia ja historian kulkua. Myös yhteiskuntaopin aiheet ja ylipäätään opetaminen ala-asteella tuntuu todella kaukaiselta ajatukselta, joten olisi kiva tietää enemmän opetuksen lähtökohdista.
Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Tutkiva oppiminen: tapa on erittäin mielenkiintoinen, mutta miten saan oppilaat innostumaan siitä? Myös itseluottamus omaan historian tietämykseen voisi olla parempi, mutta uskon sen kasvavan sitä myötä, kun pääsen ottamaan selvää käsiteltävistä teemoista sekä ylipäätään opettamaan historiaa! :)
Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Yksi ensimmäisistä oivalluksistani oli se, kuinka opettajajohtoista opetusta olen itse saanut - ja että sen ei aina sitä tarvitse olla. On tärkeää ottaa oppilaita mukaan opetukseen, sillä tämä mahdollistaa toiminnallisuudellaan eritoten tutkivan oppimisen. Olen aikaisemmin ajatellut olevani perinteistä opettaja -tyyppiä, mutta erilaisten pedagogisten vaihtoehtojen näkeminen on ollut silmiä avaava. Huomaan nyt, kuinka monia yhtä hyviä tapoja on opettaa, ja kuinka nen voivat hyödyttää monia sekä tehdä oppimisesta mielenkiintoisempaa. Historian opetus keskittyy nykyään myös enemmän asioiden ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen, eikä pelkästään nippelitietoon: mm. tulkinnallisuus ja erilaiset näkökulmat ovat suuressa osassa opetusta ja oppimista.
Toinen oivallukseni koskee oikeastaan sekä tulevaa että mennyttä: historia ei ole pelkästään jo tapahtunutta, vaan se mitä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa, on myös historiaa. Kaikki mitä teemme tai emme tee, vaikuttaa lopputulemaan. Kun asiaa alkaa ajattelemaan, se vie mennessään, sillä pystymme peilaamaan todella monia historian tapahtumia nykypäivään - niin hyvässä kuin pahassa mielessä.
Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Kuten sanoin, ajatusmaailmani historian opettamisesta on muuttunut. Tämän vuoksi lähtisin opettajana esittämään oppilaille tutkivan oppimisen periaatteet. Toki teoriaa tulee käydä, jotta tutkiva oppiminen onnistuu mahdollisimman hyvin, mutta pääpiste olisi kuitenkin siinä. Haluan, että oppilaat itse innostuisivat historiasta tutkivan oppimisen myötä ja oikeasti tutkisivat asioita ja keskustelisivat havainnoistaan sekä tapahtumista. Kokeilisin tätä opetustyyliä myös yhteiskuntaopin tunneilla. Dialoginen pohdinta luokan kesken (tai erilaisissa ryhmissä) voisi olla hyvä keino aiheiden purkamiseksi, samoin erilaiset ryhmätyöt.
Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Erilaisia oppikirjoja ja -materiaaleja olisi kiva tutkia enemmän, jotta saisin paremman ja kattavamman kuvan opetettavista asioista sekä kirjojen/materiaalisen tavasta selittää tapahtumia ja historian kulkua. Myös yhteiskuntaopin aiheet ja ylipäätään opetaminen ala-asteella tuntuu todella kaukaiselta ajatukselta, joten olisi kiva tietää enemmän opetuksen lähtökohdista.
Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Tutkiva oppiminen: tapa on erittäin mielenkiintoinen, mutta miten saan oppilaat innostumaan siitä? Myös itseluottamus omaan historian tietämykseen voisi olla parempi, mutta uskon sen kasvavan sitä myötä, kun pääsen ottamaan selvää käsiteltävistä teemoista sekä ylipäätään opettamaan historiaa! :)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.