Lukutaidon harjoitukset runoista

Yleisohje lukutaidon harjoituksiin

1. Lue ensin harjoituksen tehtävänanto ja tutustu sitten tehtävään liittyvään pohjatekstiin.
2. Kopioi sitten harjoitustehtävä Wordin tai Libre Officen uuteen tekstitiedostoon ja vastaa kysymyksiin.
Pohjatekstiä ei tarvitse kopioida.
3. Kun olet vastannut kaikkiin kysymyksiin, tallenna valmis tekstitiedosto .pdf- tai .odf.-tiedostomuodossa (Valitse Tallenne nimellä/Save as -komento).
4. Palauta harjoitustehtävät aina peda.netiin kurssin etusivun palautuslaatikkoon ja laita palautuksen otsikoksi sama kuin peda.netissä, esim. "Harjoituksia novelleista" tai "Harjoituksia runoista". 
Näin sekä opiskelija itse että opettaja pysyvät hyvin selvillä tehdyistä tehtävistä.

Runon käsitteet

Tutustu ensin runon analysoinnissa käytettäviin käsitteisiin täällä

Pidä lisäksi mielessä, että aihe on se konkreettinen asia, josta teksti (kuten romaani, runo tai elokuva) toistuvasti puhuu, esim. murha, sota tai ystävät.
Teema taas on aina abstrakti ja se tulkitaan rivien välistä. Teema voi olla esimerkiksi dekkarissa "mustasukkaisuuden seuraukset", sotaromaanissa "kaveria ei jätetä" tai nuorisoromaanissa "kaiken kestävä ystävyys".

Harjoituksia runoista

1. Harjoituksia laululyyrikoista

Runo tai laululyriikka on puhetilanne, jossa on puhuja ja puheen kuuntelija eli kohde(yleisö).
Puhuja voi käyttää minämuotoa, sinämuotoa tai hänmuotoa.
Hän voi olla osa runon tapahtumia tai ulkopuolinen tarkkailija.
Mutta hän ei ole koskaan sama henkilö kuin tekstin kirjoittaja.

Alla on katkelmia tunnetuista laululyriikoista.
Kerro, kuka/millainen ihminen on mieletäsi kyseisen katkelman puhuja
ja kuka on puheen kuuntelija/yleisö.

1.1. Puhuja:
Kuuntelija/yleisö, jolle puhutaan:

Suojatietä muista sä käyttää,
se kadun poikki vie.
Valkoviiva ohjaa ja näyttää
missä on suojatie.
Niin vasemmalle, kuin oikealle
katsahda sittenkin,
silloin et jää auton alle
tiesi on turvaisin.

(Helena Eeva /Lasten liikennelaulu/1955)

1.2. Puhuja:
Kuuntelija/yleisö, jolle puhutaan:

Tässäkö tää oli?
Levii Nelostielle lasten Monopoly
Jää juomatta se kylmä alkoholi-
ton olut joita Soliferin jääkaappiin ostin kuus
Tässäkö tää oli?
Valuu asfaltille autosta glykoli
Vaikenee radiossa nuorisoidoli
Ja nyt meitä ympäröi tää totaalinen hiljaisuus

(Janne Rintala&Mika Haapasalo/Tässäkö tää oli?/2020)

1.3. Puhuja:
Kuuntelija/yleisö, jolle puhutaan:

Saimaan saaressa pikkuinen torppa
Istuu portailla Nestori Miikkulainen
Huuliharppuaan soittaa, ja norppa
Nousee pinnalle pärskähtäen
Aallon alla se suunnisti soittajan luo
Sille tuttua tutumpi on sävel tuo
Laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää
Hyvin hylje sen ymmärtää

(Juha Vainio/Vanhojapoikia viiksekkäistä/1980)

1.4. Puhuja:
Kuuntelija/yleisö, jolle puhutaan:

Ja sä voit pitää sen Frida Kahlon maalauksen
Sen sä voit pitää mut sä et voi pitää mua
Mä en tuu koristaa sun seinää milloinkaan
Nyt joku toinen saa sokeana seuraa sua

(Rita Behm/Frida/2020)

1.5. Puhuja:
Kuuntelija/yleisö, jolle puhutaan:

Nuoruus on lahja
Mutta vanheneminen on taidetta
Ei saa elämäsi esteenä olla
Yhtään kaidetta
Nuoruus on lahja
Mutta vanheneminen on taidetta
Syöksy kuin tuhatkuutiolla
Riemun raidetta

(Juha Vainio/ Viisikymppisen viisu/1991)

 

____________________________________________________________________________________________________________

2. Harjoituksia vapaamittaisesta runosta Lehm ja koiv

ja riimirunosta Hai

 

Mää tahro olla lehm koivu al.

Mää en tahro olla luav.
Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.
Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.
Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.
Mää en tahro soitta Kelan tätil.
Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.

Antakka mu olla lehm koivu al.
Viäkkä mu väsyne nahk kamarim permanol,
kakluni ette.

(Heli Laaksonen/Pulu uis/2000)


2.1. Montako säettä ja säkeistöä runossa on?

2.2. Monennesako säkeistössä on asennonvaihto eli puhujan puhetapa muuttuu?

2.3. Kuka ja millaisessa tilanteessa runon minämuotoinen puhuja voisi olla?
Huomaa, että puhuja ei ole koskaan sama kuin tekstin kirjoittaja.

2.4. Kenelle puhuja voisi puheensa osoittaa?

2.5. Miten runolle tyypillinen toisto näkyy tekstissä?

2.6. Mitkä asiat runossa asettuvat vastakkain?

2.7. Mikä on runon aihe?

2.8. Mikä voisi olla runon teema?


Hai

Laiturilla illalla haitari soi.
Haita se harmitti. Haita risoi.

Myrkkyä on hain haimassa annos.
Säilykepurkissa haimassa-annos...

Väärään paikkaanko eilen hairahti
riutalta lähetetty, vakuutettu hairahti?

Olisiko suuremmin haitaksi
jos tilattaisiin haitaksi?

Miksi siis karille hai karautti?

(Juice Leskinen/Räkä ja roiskis/1992)


2.9. Montako säettä ja säkeistöä lastenrunossa Hai on? 

2.10. Mille runoudelle tyypilliselle asialle Hai-runon huumori perustuu?

__________________________________________________________________________________________________________________

Harjoituksia kielikuvista

Tutustu ensin prezi kielikuvista.
2.11. Lisää sitten listaan ainakin kaksi tuntemaasi kielikuvaa lisää JOKAISEEN KOHTAAN (ei tarvitse olla prezin runoista):

Vertaus: Hiljainen kuin hiiri. Vaikenee kuin muuri. 
(<- kuin-sana)

Metafora: Hiirimäinen. Härkäpäinen. Dollarihymy. Peltilehmä. Surffata. Jäätyä. Painaa nuppiinsa. Lyödä tyhjää. 
(<- monimerkityksiset substantiivit, adjektiivit ja verbit)

Personifikaatio: Pakkasen hampaat eivät enää narsku. Tilalla on tuulen lempeä laulu. Kevät kuiskailee jo. 
(<- Jokin eloton tai abstrakti saa ihmisen ominaisuuksia tai toimii kuin ihminen.)

Symboli: Pääkallo. Sydän. Tähti. 
(<-Konkreettinen asia viittaa johonkin abstraktiin, kuten pääkallo kuolemaan, sydän rakkauteen ja tähti toivoon.)

Metonymia: Suuret purjeet saapuivat satamaan. Odotin jo kovasti pienten jalkojen tepsutusta. 
(<-Osa viittaa kokonaisuuteen, kuten purjeet laivoihin, pienet jalat lapseen.) 
2.12. Mitä kielikuvia alleviivatut ovat? Lisää kielikuvan nimi alleviivauksen perään.

Hän oli sellainen tukkajumala ja itse olin Kalju-Pietu.
Toinen kuin shampoomainoksesta karannut, toinen kuin Ronja Ryövärintyttärestä.
Olimme silloin kruunun palveluksessa.
Kateus ja ihailu aloittivat minussa taistelun, joka
ei loppunut ennen kuin sain töistäni kenkää.

____________________________________________________________________________________________________________________

3. Harjoituksia proosarunosta

3.1. Lue Markku Paasosen proosaruno Kaikki / Lauluja mereen uponneista kaupungeista (2005)




3.2. Nimeä seuraavat proosarunon kielikuvat:
Tuuli kourii pihaa ja katua =
Viha pysyy suljetuissa huoneissa =
valuu ulos kuin mustavalkoisessa elokuvassa =

3.3. Merkitse *niiden runouden ja proosan piirteiden perään oheisessa luettelossa, jotka sopivat kuvaamaan Paasosen proosarunoa.Proosaruno on lajiltaan hybridinen eli sekoittaa runon ja proosan piirteitä.

Runouden piirteet:
- tavoitteena yksittäisen hetken, tilanteen, tunnelman tai tunteen kuvaaminen
- aukkoiseksi eli arvoitukselliseksi jäävä puhuja, joka on usein minämuotoinen
- asennonvaihdot eli puhujan suhtautumisen muutokset puheena olevaa asiaa kohtaan
- tekstin rakentuminen säkeittäin ja säkeistöittäin
- vajaat virkkeet ja lauseet
- käänteiset sanajärjestykset
- sanastossa ilmenevät vastakohdat
- toisto (yksittäiset sanat tai pidemmät rakenteet)
- kielikuvat *
- soinnut (alkusoinnut, sisäsoinnut, loppusoinnut)

Proosan piirteet:
- tavoitteena lyhyen tai pitkän tapahtumasarjan kertominen
- melko selväksi henkilöksi tai muuksi hahmoksi jäsentyvä kertoja, joka voi olla minä- tai hänmuotoinen
- tekstin rakentuminen kappaleittain
- ehjät virkkeet ja lauseet, joissa on useimmiten suora sanajärjestys (=subjeksti+predikaatti+objekti)

3.4. Millainen on proosarunossa sanastosta ja muista keinoista syntyvä tunnelma? 
Jos tunnelma on vaikea määritellä, voit sen sijaan miettiä, miltä puhujan äänensävy mielestäsi kuulostaa.

3.5. Minkälainen ihminen mielestäsi on runon puhuja?

3.6. Mikä voisi runossa käytetyn sanaston ja runon tunnelman perusteella olla runon teema?