ÄI5-kurssin kirjalista ja ohjeet kirjaesitelmän kirjoittamiseen

Ohjeet kirjaesitelmän kirjoittamiseen

KIRJAESITELMÄ:

Pidetään suullisesti.
Opettaja arvioi sisällön ja kurssikaverit esiintymisen, mikäli esitelmä pidetään lähiopetuksessa.
 
1. Valitse yksi kirja luettavaksesi opettajan jakamasta kirjalistasta.

2. Lue kirja ja tarkastele sitä lukiessasi joko vallan tai sukupuolen näkökulmasta.

3. Kirjoita kirjaesitelmä. Kirjaesitelmän rakenne on seuraavanlainen:

- Otsikko, josta käy ilmi valitsemasi kirjan nimi ja näkökulma, esimerkiksi ”Sodan muistot naisen ruumiissa Sofi Oksasen Puhdistuksessa” tai ”Pikku Hitler ja pikku Churchill alamaisineen William Goldingin Kärpästen herrassa” tai "Ihmismäistä vallankäyttöä Eläinten vallankumouksessa"

- Aloituskappale, jossa kerrot lyhyesti kirjasta, kirjailijasta ja juonesta.

- Käsittelykappale 1: Millaista on kirjan kieli? Miten se vaikutti lukemiseen? Kuvaile kieltä ensin faktapohjalta, arvioi sitten oman makusi mukaan. Valitse myös lyhyt kohta luettavaksi kirjaesitelmässä esimerkkinä kielestä. Jos kuuntelet kirjan, kirjoita muutaman virkkeen mittainen esimerkki kuullun pohjalta.

- Käsittelykappale 2: Millaisissa asioissa ja miten valitsemasi näkökulma (vallan tai sukupuolen näkökulma) näkyy kyseissä teoksessa?

- Käsittelykappale 3: Millainen pääväite eli teesi teoksesta on mielestäsi on löydettävissä? Mitkä ovat teoksen argumentointikeinot eli millä keinoin teos vaikuttaa? Onko argumentointi mielestäsi vakuuttavaa? Miksi on? Miksi ei?

- Lopetus, jossa kerrot, mitä yhteyksiä kirjalla on nykymaailmaan ja kenelle erityisesti suosittelisit kirjaa. 

Kirjaesitelmä arvioidaan siten, että jokaisesta esitelmän osasta saa maksimissaan 10 p. Täydet pisteet 60 p.


Esitystilannetta varten
kannattaa värikynällä alleviivata tai ympyröidä tekstistä tärkeimmät sanat, jotta ei ole puhetilanteessa sidottu paperiin, Tekstiä tulee harjoitella puhumaan sen verran, että voi enimmän aikaa katsoa yleisöä, vaikka paperi voikin olla mukana. Kirjoitusvaiheessa kannattaa suosia yksinkertaisia ja lyhyitä virkkeitä. Ne ovat vaivattomia muistaa ja vaivattomia puhua.

KIRJAESITELMÄN NÄKÖKULMAT JA APUKYSYMYKSET

 
1. VALLAN NÄKÖKULMA:

- Kuka tai ketkä kirjan henkilöistä käyttävät valtaa?
- Kuka tai ketkä ovat vallankäytön kohteena?
- Mitä vallankäytön muotoja ja keinoja teoksessa kuvataan? Vallankäytön muotoja ovat mm. lait, fyysinen vallankäyttö, henkinen vallankäyttö, seksuaalinen vallankäyttö, poliittinen vallankäyttö, taloudellinen vallankäyttö, tiedon säätely tai vääristely, normit, moraali, median valta ja yleisen mielipiteen valta.
- Mitä seurauksia vallankäyttö aiheuttaa kirjan esittelemissä henkilöissä/yhteisössä?

 
2. SUKUPUOLEN NÄKÖKULMA:

- Millaista on olla tyttö tai nainen teoksen kuvaamassa maailmassa?
- Millaista on olla poika tai mies teoksen kuvaamassa maailmassa?
- Mitkä seikat vaikuttavat päähenkilön/päähenkilöiden identiteettiin ja ratkaisuihin?
- Miten sukupuoli vaikuttaa henkilöiden valtasuhteisiin?

 _____________________________________________________________

Sovitut kirjaesitykset

Kun luettavasta kirjasta (ja mahdollisesta ryhmästä) on sovittu opettajan kanssa,
kirjan ja esittäjän/esittäjien nimet tulevat tähän.

Ti 7.2.
Totti ja Pyry - Paahde

To 9.2.
1. Nooa ja Eino - Immu
2. Juho - Yksi lensi yli käenpesän
3. Emilia ja Susanna - Paahde
4. Arttu - Hävitys
5. Ida, Vera ja Lotta - Eläinten vallankumous
6. Thomas ja Valtteri - Tunnit
7. Mustafe - Kohtalottomuus

Kirjoita tähän sen kirjan nimi, jonka luet yksin tai parin kanssa. Tee myös itsellesi lukusuunnitelma.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kirjoita tähän itsellesi ylös kirjan nimi, jonka luet yksin tai parin kanssa pidettävää kirjaesitelmää varten. Kirjoita myös parisi nimi jos teet yhdessä jonkun kanssa.

Laita sitten ylös ne ajat, jolloin voit lukea kirjaa (merkitse ajat myös kännykkääsi, jos käytät kännykän kalenteria).
Varaa lisäksi yksi tai kaksi "ylimääräistä" aikaa, jotka voit tarpeen mukaan käyttää lopulta muuhun.
Kun saat kirjan käsiisi, mieti suunnilleen mille sivulle sinun olisi hyvä ehtiä milloinkin. Voit aikatauluttaa koko prosessin tai miettiä muutaman välietapin itsellesi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kirjalista


Alla on lueteltu kirjoja, joissa on vallankäyttöön ja sukupuoleen liittyviä kannanottoja. Voit ehdottaa kirjoja myös listan ulkopuolelta. Valitse yksi (parin kanssa) luettavaksi. Tarkkaile teosta lukiessasi siinä ilmenevää vallankäyttöä tai sukupuoleen liittyviä asioita. Pohdi lisäksi, mitä teos väittää ihmisestä tai maailmasta ja millä keinoilla se väitettä perustelee. Saman teoksen pääväitteen voi määritellä monella tavalla, kunhan se on luetun pohjalta perusteltavissa (vrt. teeman tulkinta).

Kirjaa, jonka perässä lukee jonkun opiskelijan nimi, ei voi enää varata luettavaksi,
jotta saamme esitelmiin mahdollisimman monipuolisen kirjakattauksen.
 

Kirjoja, joissa on vallan näkökulma


1. Ray Bradbury, Fahrenheit 451, 1953 

2. William Golding, Kärpästen herra, 1954

3. Veikko Huovinen, Veitikka, 1971 

4. Emmi Itäranta, Teemestarin kirja, 2012

5. Imre Kertesz, Kohtalottomuus, 1975 Mustafe

6. Ken Kesey, Yksi lensi yli käenpesän, 1962 Juho

7. Katja Kettu, Rose on poissa, 2018

8. George Orwell, Eläinten vallankumous, 1945 Ida, Lotta ja Vera

9. Platon, Valtio, n. 300 eKr.

10. Pauliina Susi, Takaikkuna, 2015

11. Anja Snellman, Parvekejumalat, 2010 Thomas ja Valtteri

12. Jussi Valtonen, He eivät tiedä mitä he tekevät, 2014 

13. Mika Waltari, Sinuhe, 1945

14. Markus Zusak, Kirjavaras, 2006

15. Maria Peura, On rakkautes ääretön, 2001

16. Louis Cachar, Paahde, 2003 Pyry ja Totti + Emilia ja Susanna

17. Pauliina Rauhala, Taivaslaulu, 2013

18. Iida Rauma, Hävitys, 2022 Arttu
 

Kirjoja, joissa on sukupuolen tai identiteetin näkökulma

15. Margaret Atwood, Orjattaresi, 1986 

16. 2000-luvun Decamerone, 2007

17. Michael Cunningham, Tunnit, 1998 

18. Monika Fagerholm, Diiva, 1998

19. Kari Hotakainen, Juoksuhaudantie, 2002 

20. Nicholas D. Kristof ja Sheryk Wudunn, Puolikas taivasta, 2011 (dokumentaarinen teos tyttöjen ja naisten asemasta kehitysmaissa) 

21. Tommi Kinnunen, Ei kertonut katuvansa, 2020

22. Leena Lehtolainen, Minne tytöt kadonneet, 2010

23. Sofi Oksanen, Puhdistus, 2008 (tai jokin muu Oksasen kirja)  

24. Riikka Pulkkinen, Raja, 2006 

25. Anne B. Radge, Berliininpoppelit, 2004

26. Kate Elisabeth Russel, Vanessa, 2020

27. Pirkko Saisio, Punainen erokirja, 2005

28. Helena Sinervo, Runoilijan talossa, 2004

29. Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia, 2015 (tai jokin muu Statovcin kirja) 

30. Johanna Sinisalo, Ennen päivänlaskua ei voi, 2000

31. Jari Tervo, Layla, 2011

32. Lee Child, Pakon edessä, 2015

32. Virginia Woolf, Orlando, 1928
 

Malliesitelmä (opiskelijan tekemä)

Vallankäytön piirteet John Steinbeckin romaanissa Helmi


John Steinbeckin romaani Helmi (1947) ilmestyi suomenkielisenä vuonna 1949. John Steinbeck oli yhdysvaltalainen kirjailija (27.tammikuuta.1902-20.joulukuuta.1968). Hänet tunnetaan hyvin teoksista Ystävyyden talo ja Vihan hedelmät. Hänen teoksensa Helmi kertoo intiaaniperheen isästä nimeltä Kino. Kino on kirjan päähenkilö, vaatimaton savimajassa asustava helmikalastaja. Muina keskeisinä henkilöinä kirjassa esiintyvät hänen vaimonsa Juana, heidän lapsensa Coyotito ja kylän valkoihoinen mieslääkäri.

Kirjassa ei tarkoin ilmaista aikakautta, jolle kirja sijoittuu, mutta kirjan voisi olettaa sijoittuvan 1500-1600-luvulle, jolloin Yhdysvalloissa oli paljon siirtokuntia. Helmi on tyypillistä kaunokirjallisuutta, siis taideproosaa. Teoksessa vaikuttaa olevan kaikkitietävä kertoja, sillä hän on tietoinen kaikesta: tapahtumista ja siitä, mitä tarinan henkilöt ajattelevat ja tuntevat.

Kirjassa käytetään paljon kuvailevaa ja vertauskuvauksellista kieltä (Anna pari lyhyttä esimerkkiä kielestä). Kieli vaatii hyvää keskittymistä lukijalta, jotta ymmärtää vertauskuvauksellisia kohtia. Keskittyessä kirjan kieli ei kuitenkaan ole hankalalukuista eikä haastavaa. Runsaan kuvailun vuoksi miljöö välittyy hyvin kirjasta.

Tarinassa valtaa käyttävät eniten ihmiset, jotka koettavat hyötyä Kinon löytämästä helmestä. Tällaisia henkilöitä ovat erilaiset kauppiaat ja siirtokunnan lääkäri. Edellä mainitut henkilöt käyttävät valtaansa ja tietämystään huijatakseen ja manipuloidakseen yksinkertaista intiaaniperhettä. Lääkäri käyttää valtaansa väärin hoitaessaan ainoastaan valkoista väestöä. Tietämyksellään hän manipuloi ja huijaa Kinoa. Kirjassa lääkäri ei ensiksi ole kiinnostunut auttamaan skorpionin pistämää Coyotito-poikaa, mutta Kinon löydettyä helmen lääkäri huijaa, että poika on edelleen sairas ja tahtoo korvaukseksi osuuden helmestä. Lisäksi romaanin alussa kerrotaan, miten kylässä on vain yksi kauppias, jonka alaisuudessa muut toimivat. Näin ollen kaikki pelaavat samaan pussiin Kinon tietämättä. Tarinassa olevat kauppiaat ovat sopineet eräänlaisesta kartellista saadakseen helmen itselleen. He ovat sopineet tarjoushinnan, jota kukin kauppias vuorollaan tarjoaa helmestä. Omalla tavalla kauppiaiden ja lääkärin käytös on korruptiota. He ovat äärimmäisen kiinnostuneita helmen upeudesta, sen koosta ja kalliista hinnasta, vaikka koettavatkin huijata helmen löytäjältään pois väittämällä, että helmi on arvoton. Tämä korruptio, omistuksenhalu, vallankäyttö ja itsekkyys ajavat kyläläiset epäluuloon. Lopulta Kino perheineen päättää luopua helmestä sen aiheuttamien hankaluuksien vuoksi.

Steinbeckin Helmi varoittaa rahan ja vallan turmelevasta vaikutuksesta. Kun ihminen tietää saavansa rahaa, hän ryhtyy oitis haaveilemaan asioista, jotka ovat rahan myötä mahdollisia, mutta myös himoitsemaan rahaa entistä enemmän. Raha tuo myös valtaa, ja yhdelle ihmiselle keskittynyt valta johtaa romaanissa vallan väärinkäyttöön. Teos auttaakin ymmärtämään, miten toisinaan vähemmän on enemmän.

Tätä teesiä perustellessa teoksessa vedotaan tunteisiin, arvoihin ja moraaliin. Kirjassa intiaaniperheen tunteet on ilmaistu selkeästi eri kohdissa. Arvot taas näkyvät kauppiaitten ja lääkärin suhteessa intiaaneihin. Teoksen historialliselle aikakaudelle tyypillisesti lääkäri ja kauppiaat pitävät intiaaniperhettä itseään vähempiarvoisena. Tämä oikeuttaa ryöstämisen, huijaamisen sekä tietämättömyyttään hyväksi käyttämisen. Nämä argumentointikeinot toimivat ja vetoavat lukijaan.

Helmi on opettavainen teos siinä mielessä, että nykyäänkin monissa maissa rikkaat ja köyhät saavat eriarvoista kohtelua, on kyse sitten terveydenhuollosta tai koulutuksesta. Teos varmaankin vaikuttaa eniten ihmisiin, jotka ovat itse kokeneet vastaavanlaista kohtelua tai jotka ovat kohdelleet muita eriarvoisesti. Kirjaa voisi suositella etenkin 19-25-vuotiaalle lukijakunnalle. Parikymppiset ovat jo henkisesti sen verran kypsiä, että kykenevät ymmärtämään kirjan vertauskuvauksellisuutta ja sen linkittymistä nyky-yhteiskuntaan.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä