Kielen vaihtelu, puhekieli, muiden kielten vaikutus suomeen

Kielen vaihtelu

Kaikista kielistä on erilaisia variaatioita eli kieli vaihtelee sekä tilanteen että alueen mukaan. 

Murre tarkoittaa yleensä jonkin alueen puhetapaa. Puhutaan esimerkiksi Turun murteesta tai savolaismurteista.

Rekisterillä tarkoitetaan puhe- tai kirjoitustapaa, joka liitetään tietynlaisiin tilanteisiin ja usein myös tiettyihin ihmisryhmiin. Esimerkiksi opettaja käyttää eri rekisteriä opettaessaan kuin jutellessaan viikonlopun tapahtumista työtoveriensa kanssa.


Yleiskieli on rekisteri, jota käytetään julkisessa viestinnässä, esimerkiksi sanomalehdissä, uutisissa ja viranomaisten tiedotteissa. Yleiskieli on yhteiseksi tarkoitettua kieltä, ja sen käyttöä opiskellaan koulussa. Yleiskieli on normitettua, eli on sovitut säännöt, miten kieltä kirjoitetaan. Näistä säännöistä päättää Suomen kielen lautakunta, joka toimii Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. 

Arkista kieltä kutsutaan usein puhekieleksi. Puhekieltä myös kirjoitetaan. Esimerkiksi someviestit on usein kirjoitettu puhekielellä. Puhekieliä on käytännössä useita. Esimerkiksi jokaisella nuorten ikäluokalla on omanlaisensa puhekieli ja sanastoa, jota eivät edellisen ikäpolven nuoret käyttäneet.

Lue lisää sosiaalisesta ja tilanteisesta vaihtelusta Särmä 2 -digitehtäväkirjan luvusta 7.

Tehtäviä: Särmä 2 luku 7 t.1+3

Kielen muutos

Kieli muuttuu maailman mukana koko ajan, ja kielen vaihtelu on osa tätä muutosta. Eri ihmiset ja alueet käyttävät kieltä eri tavoin, mikä synnyttää monia tapoja ilmaista samoja asioita. Ajan myötä jotkin ilmaisut yleistyvät ja toiset jäävät pois käytöstä.

Kielen siirtyminen sukupolvelta toiselle ja sen sopeutuminen uusiin tilanteisiin varmistavat sen, että kieli säilyy elinvoimaisena. Kielen vaihtelun ja muutoksen ymmärtäminen on osa kielitietoisuutta. Se auttaa hyväksymään erilaisia tapoja käyttää kieltä ja vähentää ennakkoluuloja.

Suomen kieli muuttuu myös muiden kielten vaikutuksesta. Ennen suomen kieleen on tullut paljon sanoja ja rakenteita ruotsista ja venäjästä, nykyään muun muassa englannista ja somalista. Puhekieleen tarttuu nopeasti sellaisia ilmauksia ja rakenteita, joita ei ainakaan heti hyväksytä yleiskielen normeihin.

Katso tarkemmin muiden kielten vaikutuksista suomen kieleen, jotka eivät (ainakaan vielä) kuulu suomen yleiskieleen Särmä 2 -digitehtäväkirjan luvusta 11.

Tehtäviä: Särmä 2 luku 11 t.2, 5, 6, (8+9)

Sinä-passiivi ei kuulu yleiskieleen!

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Geneerisissä lauseissa, ketä tahansa tarkoittavissa, ei saa käyttää sinä-muotoa. Sinä-muoto on varattu vain yksikön toista persoonaa varten, eli kun puhuttelet juuri jotakin tiettyä ihmistä. Etenkin nuorten käyttämässä puhekielessä sinä-muotoa käytetään enemmän, juuri näissä geneerissä tilanteissa. Kirjoitetussa kielessä sitä ei saa käyttää!

Tämä "sinä-passiivin" voi korvata passiivimuodolla tai "nollapersoonalla" eli yks.3. (hän-)muodolla, ilman 'hän'-sanaa.

Esim. Ensin sä odotat sun kesälomaa, ja kun se koittaa, sun loma menee niin nopeasti! = Ensin kesälomaa odotetaan, ja kun se koittaa, loma menee niin nopeasti!

Kopioi teksti laatikkoon ja poista siitä vääränlainen sinä-muodon käyttö. Kirjoita teksti muutenkin yleiskieliseksi.

"Ensin sä odotat sun kesälomaa, ja kun se koittaa, sun loma menee niin nopeasti! Loman jälkeen sun pitäisi mennä heti takaisin kouluun, mutta eihän se ole oikeasti sulle mahdollista. Kun sun kesäloma alkaa, sulla on pitkä lista suunnitelmia parille lomakuukaudelle. Normaalistikin sä tietysti ajattelet kohteita, joihin sä voisit matkustaa, ja sitä, mitä kirjoja sä voit nyt lukea. Vihdoinkin sulla on aikaa! Paitsi ettei sulla ole aikaa, kun sun päivät menee vauhdilla ja sä keksit niin paljon yllättävää tekemistä. Lopulta sä vain toteat, että sun kesä oli kuitenkin täydellinen."

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Puhekielen ja yleiskielen eroja

Puhekieli ei ole huonompaa kieltä kuin kirjakieli. Puhekieltä puhuessa täytyy muistaa erilaiset rekisterit: eri tilanteissa puhutaan eri tavalla. Kavereille puhutaan eri tavalla kuin työpaikkahaastattelussa ja virallisissa sukujuhlissa puhutaan eri tavalla kuin kalareissulla.


Puhekieltä kirjoitetaan somessa, keskustelupalstoilla ja tekstiviesteissä, mutta esimerkiksi koulutehtävissä ja työpaikoilla puhekieltä ei saa kirjoittaa. Jos et ole varma, onko sana puhekieltä vai ei, voit tarkistaa sen Kielitoimiston sanakirjasta

Joitain puhekielen ja kirjakielen eroja:

 

Kirjakieli

Puhekieli

Pronominit


 

 

 

 





Lyhennetyt muodot

 

Numerot

(yleensä laskiessa)

minä, sinä

hän

he

tämä, nämä

minulla, sinulla

meillä oli





tule, mene, pane

 

yksi, kaksi, kolme...

 

 

mä, sä (murteissa mie, sie, miä, siä)

se

ne

tää, nää

mulla, sulla (mul, sul)

meil oli

(huom! Puhekielessä se ja ne ilmaisevat ihmistä)

tuu, mee, paa

 

yy, kaa, koo...

 

 

Verbin taivutus:

1. me-persoona

(puheessa passiivi)

 

2. mon. 3. persoona

(puheessa yks.muoto)

me menemme

me tulemme

me olemme tehneet

 

he menevät

me mennään

me tullaan

me on / ollaan tehty

 

ne menee

Omistusliite:

(eli possessiivisuffiksi)

 

 

minun kissani

teidän talonne

 

mun kissa

teidän talo

Sana lyhentyy:

1. i katoaa s:n edellä

 

 

2. n katoaa sanan lopusta

 

3. i katoaa painottomassa diftongissa

 

4. t katoaa nut-sanoissa

 

yksi, kaksi

juoksisi

 

vaatteisiin, menemme autoon

 

punainen, valoisa

 

 

juopunut mies, hän on mennyt



yks, kaks

juoksis

 

vaatteisii, mennää(n) autoo

 

punane(n), valosa

 

 

juopunu mies, se on menny

Vokaalimuutos:

sanan lopussa vokaalit muuttuvat samanlaisiksi

 

kaksi taloa

On pimeä. Näytä valoa.

 

kaks taloo

On pimee. Näytä valoo.

Täytesanat:

-

tota, niinku, öö, aha, okei, ai, ai jaa, just, nii...

Sanojen merkityserot:

joidenkin sanojen tilalla käytetään puhekielessä kokonaan eri sanoja





Puhekielessä käytetään lyhennettyjä sanoja

esim.

väsynyt

vanhemmat

kannettava tietokone

kanssa
kiinni

 

poikki

porukat

läppäri


kaa
kii

Sananmuutokset:

 

esim.

internet, televisio, roskakori

 

netti, telkku, roskis