1. Lyhyt kirjoitelma

Lyhyt kirjoitelma

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

PALAUTA TÄNNE KORJATTU JA PUHTAAKSI KIRJOITETTU VERSIO, jos haluat 2p pistekorotuksen kirjoitelmaan.

Lue Helsingin Sanomien pääkirjoitus "Ruotsin ei tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää" (kirjan s.26). Kirjoita pääkirjoitukseen asiatyylinen kommentti Helsingin Sanomien verkkosivuille.

Tekstin tulee olla 500–800 merkin pituinen.

Laita kommenttiin otsikko, josta näkyy oma mielipiteesi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Helsingin Sanomien pääkirjoitus "Ruotsin ei tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää"

Ruotsin ei tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää
Sekä suomenruotsalaiset että ruotsinruotsalaiset ymmärtävät suomenkielisten ääntämää ruotsia hyvin.

Kielissä on paljon opittavaa, ja yksi keskeinen tavoite on oppia kieltä niin, että tulisi ymmärretyksi. Siksi se, miten vieraan kielen puhumista opetetaan kouluissa, on merkittävää.

Henna Heinonen tutki Jyväskylän yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan suomenkielisten lukiolaisten ääneen lukemaa ruotsia. Selvisi, että sekä suomenruotsalaiset ja ruotsinruotsalaiset kuulijat ymmärsivät lukiolaisten lukemaa ruotsia keskimäärin oikein hyvin.

Ymmärtäminen ei ollut ruotsinruotsia puhuville sen vaikeampaa kuin suomenruotsia puhuville, jotka kuitenkin ovat tottuneempia kuuntelemaan suomalaista puhetapaa. Puhujan arvosana ruotsista ei juuri vaikuttanut siihen, miten hyvin häntä ymmärrettiin.

Ruotsin puhuminen vapaa-ajalla ja oppitunneilla kannattaa, jotta puheeseen tarttuvat ymmärrettävyyttä auttava oikea lausepaino ja tietyt äänteet. Ääntämisen ei silti tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää. Tärkeintä on avata suunsa.

hs.fi. 6.11.2020.