Kielitietoisuus
Kielitietoisuus
- Kielitietoisuus tarkoittaa ymmärrystä siitä, mitä kieli on ja mitä sillä tehdään.
- Kielitietoinen ihminen muun muassa ymmärtää, millaisia kieliä on olemassa, miten kieli vaihtelee eri tilanteissa ja miten kieli vaikuttaa identiteettiin.
- Kielitietoinen ihminen tiedostaa, että kieli on osa oppimista. Kun opimme uuden asian, opimme myös kielen, jolla asiasta puhutaan. Esimerkiksi lukiossa biologian tunnilla oppii biologian käsitteitä kuten ekosysteemi ja biosfääri.
- Monilukutaito on taitoa lukea, tuottaa ja arvioida kirjoitettuja, puhuttuja ja audiovisuaalisia tekstejä.
- Esimerkiksi uutisen lukemiseen tarvitaan usein paitsi kirjoitetun tekstin myös kuvan tai videon lukemisen taitoa.
- Kriittinen lukutaito on sen ymmärtämistä, mikä on tekstin tavoite ja mihin teksti pyrkii.
- Kriittistä lukutaitoa on esimerkiksi sen tunnistaminen, että uutisen ja mielipidekirjoituksen tavoitteet ovat erilaiset: uutinen välittää tietoa ja mielipiteellä pyritään vaikuttamaan.
- Kieli-ideologiat tarkoittavat asenteita, arvostuksia ja käsityksiä, jotka liittyvät eri kieliin ja niiden puhujiin. Niiden tunnistaminen on osa kielitietoisuutta.
- Esimerkiksi englannin kielen vaikutus suomen kieleen aiheuttaa toisissa huolta ja toisten mielestä se on osa normaalia kielen muutosta. Kieli-ideologiat liittyvät siihen, mitä kieliä arvostetaan ja mikä niiden asema on yhteiskunnassa.
- Arjessa kieli-ideologiat näkyvät esimerkiksi stereotyyppisinä käsityksinä eri kielten puhujista. Esimerkiksi jos keskustelukumppanin ulkonäkö ei vastaa stereotyyppistä käsitystä suomalaisesta, häntä saatetaan puhutella englanniksi tai hänelle saatetaan puhua korostetun selkeästi. Kenenkään kielitaitoa ei kuitenkaan voi päätellä kasvoista tai ihonväristä.
- Politiikassa kieli-ideologiat vaikuttavat siihen, millaisia kieliin liittyviä päätöksiä tehdään. Kielipolitiikka vaikuttaa muun muassa siihen, mitä oikeuksia eri kielten puhujilla on.
Kielitaito
- Kielitaitoon kuuluu kieliopin ja sanaston hallinnan lisäksi taito käyttää kieltä eri tilanteissa.
- Moni asia vaikuttaa siihen, miten nopeasti ja hyvin kieltä oppii. Näitä ovat oma kielitausta, aiemmat kokemukset kielenoppimisesta sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät tiedot, taidot ja asenteet.
- Kun oppii jotakin kieltä, se vaikuttaa myös omaan identiteettiin.
- Kielitietoinen ja -taitoinen ihminen ei hätäänny, vaikka ei voi käyttää vahvimpia kieliään eikä ymmärrä kaikkea. Kielitaitoa on esimerkiksi osata päätellä pääasiat tekstistä, vaikka osaisi siinä käytettyä kieltä vain jonkin verran.
- Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään.
- Usein (mutta ei välttämättä!) ihmisen vahvin kieli ja olennainen osa identiteettiä.
- Äidinkieliä voi myös olla useampi.
- Monikielinen ihminen käyttää arjessaan kieliä eri tarkoituksiin.
- Äidinkieliä voi olla useampi, mutta kieliä opitaan myös koulussa ja muuten elämässä.
- Kieliä vaihdellaan tilanteen mukaan: joku voi puhua esimerkiksi kotona yhtä, koulussa toista ja kaverien kanssa kolmatta kieltä.