Kun viittaat aineistoon ensimmäisen kerran tekstissä, tuo esille aineiston julkaisutiedot (=otsikko, kirjoittaja, julkaisupaikka, julkaisuaika) ja esittele aineisto lyhyesti. Älä koskaan viittaa teksteihin 'aineistona', vaan tekstilajin mukaan (esim. artikkeli, kolumni, Youtube-video tms.). Aina ei kaikkia tietoja, esimerkiksi kirjoittajan nimeä, ole saatavilla. Tällöin viittaus tehdään niin tarkasti kuin voidaan.

Toimiva tapa muodostaa aineistoviittaus virkkeen muotoon on esimerkiksi aloittaa kirjoittajalla, sitten laittaa virkkeen verbi, sitten tekstilaji, tekstin "otsikko lainausmerkkeihin", ja otsikon perään (julkaisupaikka ja -aika sulkuihin) ja kertoa lopuksi mikä on tekstin aihe. Seuraavassa virkkeessä voit kertoa lyhyesti mitä teksti aiheesta sanoo.
esim.

• Terho Poutanen käsittelee artikkelissaan "Miten myyn vesiskootterin suomalaisille" (Luonnonsuojelija 5 – 6/1999) vesiskootterin markkinointia Suomen kansalle.
• Minna Pyhälahti pohtii Kotus.fi-sivuilla elokuussa 2014 ilmestyneessä kolumnissaan "Twitter-tiivistämisen onni", miten tviiteistä saadaan sekä tiiviitä ja mielenkiintoisia että kieliopillisesti oikeita.

_______________________________________________

Siteeraaminen eli suora lainaus ja referointi eli epäsuora lainaus

Suora lainaaminen eli siteeraaminen tarkoittaa, että lainataan jonkun toisen kirjoittamaa tai puhumaa tekstiä sanasta sanaan. Suora lainaus osoitetaan lainaumerkeillä. 

Esim. 
Leena-täti antoi minulle hyvän neuvon: "Syö joka päivä kourallinen marjoja!"
"Syö joka päivä kourallinen marjoja!" neuvoi Leena-tätini. 

Lainausmerkkien käyttö: 
Lainausmerkkien käyttö.docx

Epäsuora lainaaminen eli referointi tarkoittaa, että kerrotaan omin sanoin, mitä joku toinen kirjoitti tai sanoi. Silloin ei käytetä täsmälleen samoja sanoja eikä lainausmerkkejä. 

Esim. 
Sain Leena-tädiltäni hyvän neuvon, että muistaisin syödä kourallisen marjoja joka päivä. 
Leena-täti neuvoi minua syömään joka päivä kourallisen marjoja.