Sidosteisuus ja kappalejako

Miksi tarvitaan kappalejako?

Teksti muodostuu kappaleista ja kappaleet koostuvat virkkeistä. Jako kappaleisiin kertoo, että kirjoittaja on suunnittellut tekstinsä järjestyksen.

Pitkää tekstiä on vaikea tai jopa mahdoton lukea, jos siinä ei ole kappalejakoa. Kappalejako merkitään koneella kirjoitetussa tekstissä yleensä tyhjällä rivillä (=kaksi enter-painallusta) kappaleiden välissä.

Kaikki saman kappaleen asiat liittyvät toisiinsa. Yksi asia käsitellään yhdessä kappaleessa. Jokaisella virkkeellä on oma tehtävänsä kappaleen sisällä. Yleensä kappaleessa on ydinvirke, jota muut lauset selittävät tai tukevat.

Jokaisella kappaleella on oma tehtävänsä tekstissä. Aloitus- ja lopetuskappale kehystävät tekstiä, käsittelykappaleet vievät tekstiä eteenpäin. Taitava kirjoittaja osaa sitoa virkkeet toisiinsa ja sitoa myös kappaleet toisiinsa erilaisilla kielen keinoilla. Tätä kutsutaan sidosteisuudeksi.

Tehtävä kappalejaosta

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kopioi teksti alla olevaan laatikkoon ja tee siihen sitten kappalejako.



Euroopanmajava eli majava (Castor fiber) on Euroopan ja Aasian alkuperäinen majavalaji. Se oli 1800-luvulla vähällä kuolla sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia, mutta on myöhemmin runsastunut ja alkanut levittäytyä takaisin entisille elinalueilleen. Majava voi kasvaa lähes metrin mittaiseksi ja painaa jopa 35 kiloa. 32–38 cm:n pituinen häntä mukaan luettuna kokonaispituutta voi kertyä yli 130 cm. Takajalka on noin 17 cm pitkä. Yleisväriltään ruskean eläimen tärkeimpiä tunnusmerkkejä on litteä ja leveä häntä, samoin kuin talttamaiset suuret etuhampaat. Hampaita on kaksi sekä ylä- että alaleuassa. Ne kasvavat koko ajan kuten muillakin jyrsijöillä ja pysyvät terävinä, koska kovaa kiillettä on vain hampaiden etupuolella. Hampaiden takaosa on pehmeämpää luuta, joka kuluu nopeammin kuin etuosa. Hammas pysyy terävänä tällä tavalla itsestään, kun sitä käytetään jyrsimiseen. Etuhampaat voivat kasvaa 15 sentin pituisiksi. Hampaillaan majava voi katkaista kymmensenttisen puun kymmenessä–viidessätoista minuutissa. Etuhampaiden työskennellessä leuat liikkuvat noin kuusi kertaa sekunnissa. Ruokansa majava taas hienontaa poskihampaillaan. Koska puunkuoren jauhaminen kuluttaa niitä paljon, poskihampaiden kruunu koostuu pystyistä kiillelevyistä, joiden väleissä on vuorotellen hammasluu- ja hammassementtilevyjä. Kiille kuluu niitä hitaammin ja siksi hammaskruunussa on poikittaisia kohoumia. Hampaan juureen kasvaa hammassementtiä, joka korvaa kiilteen kulumista niin, että hampaan purupinta pysyy aina samalla tasolla. Etu- ja poskihampaiden välissä on hammasloma, jota majava käyttää mm. apuna puiden kuljetuksessa. Euroopanmajavalla on 48 kromosomia ja kanadanmajavalla vain 40. Lajit voi erottaa myös kallon, erityisesti nenäluun, avulla ja hännän sekä turkin värityksen perusteella. Euroopanmajavan enintään 38 cm pitkä ja 10 cm leveä häntä on pidempi ja kapeampi kuin kanadanmajavalla, jolla se on 15 cm:n levyinen. Mittojen lisäksi myös hännän muodossa on eroa, sillä euroopanmajavan häntä kapenee kärjestään selvemmin kuin kanadanmajavan.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue sidosteisuudesta

Sidosteisuus on liima, joka pitää tekstiä yhdessä. Oikeastaan sidosteisuus tekee tekstistä kokonaisen tekstin. Sidosteisuus tekee lukijalle tunteen, että tekstin sisällä kulkee punainen lanka. Sidosteisessa tekstissä lauseet, virkkeet ja kappaleet on sidottu toisiinsa. Sidosteisuutta tekstiin tekevät otsikko, kappalejako, käytetyt sanat, esitysjärjestys, virkkeiden pituus ja tapa kertoa asioista.

Tekstin sidosteisuudessa onkin kyse sitä, missä järjestyksessä asioita kerrotaan, mitä kerrotaan, mitä kerrataan ja korostetaan, mitä jätetään kertomatta. Jos tekstissä ei ole sidosteisuutta, sitä on vaikea lukea ja ymmärtää. Teksti, joka ei ole kovin sidosteinen on helposti töksähtelevä ja epäselvä. Lukijan pitää päätellä paljon. Mieti aina lukijaa, kun kirjoitat!


Sidosteisuutta voi tuoda omaan tekstiinsä monella tavalla:


Syy- ja seuraussuhteita ilmaisevat sanat
koska, kun, vaikka, sen takia, siis, siksi, kuitenkin, siitä syystä (että), siksi että, joten, näin ollen, niinpä

Esimerkki: Koulu alkaa usein aikaisin. Sen takia pitäisikin mennä nukkumaan ajoissa.

Vaihtoehtoisuutta ilmaisevat sanat
tai, vai, joko - tai, toisaalta, tosin, siitä huolimatta, pikemminkin, sitä vastoin

Esimerkki: Lempiruokiani on kesäkurpitsalasagne. Hernekeitto sitä vastoin ei juurikaan kuulu ruokavaliooni.

Vastakohtia ilmaisevat sanat
mutta, toisaalta, kuitenkin, vaikka, sitä vastoin, vaan, kuitenkaan, sen sijaan

Esimerkki: Elämä Hollywoodissa on pinnalta kiiltävää, toisaalta myös raadollista.

Rinnastusta ilmaisevat sanat (konjunktiot)
ja, että, koska, lisäksi, samoin kuin, -kin, yhtä lailla, jopa

Esimerkki: Suomalaisia houkuttelee Kreikkaan ruoan lisäksi miellyttävä ilmasto.

Pronominien, synonyymien ja yläkäsitteiden käyttö
Kun vaihtelet käyttämäsi sanoja, tekstistä tulee sujuvampi. Helppoa vaihtelua tuovat pronominit (=minä, sinä, hän, me, te, he, nämä, nuo, ne...)

Esimerkki: "Kissani Hertta on oppinut antamaan tassua. Nyt se on alkanut puhumaankin. Seuraava askel on alkaa katsella sopivia sirkuksia, joissa kisuliini voisi työskennellä. Näin saamme kasaan sopivan summan rahaa, jolla ostaa silakoita ja tonnikalaa."


Aikaa, järjestystä ja tapaa ilmaisevat sanat
Kun lukijalle on selvää, missä järjestyksessä asiat tapahtuvat, se selkeytyy lukemista.

Esimerkki: "Kissani Hertta on oppinut antamaan tassua. Nyt se on alkanut puhumaankin. Seuraava askel on alkaa katsella sopivia sirkuksia, joissa kisuliini voisi työskennellä. Näin saamme kasaan sopivan summan rahaa, jolla ostaa silakoita ja tonnikalaa."


Poisto (ellipsi)   
Joskus sanaa ei tarvitse toistaa ja poisto tekee tekstistä sujuvamman.
Esimerkki: Hertta ei ole sitä, miltä (Hertta) näyttää.

Vahvistussanat
Esimerkki: "Ajanlaskun alussa roomalaiset valtasivat Baltiaan johtavan meripihkatien. He kutsuivat meripihkaa pohjoisen kullaksi, ja se oli todella arvossaan." (Tiede 2/2003)
Huom! Ole varovainen, sillä liiallinen vahvistussanojen käyttö voi alkaa tuntua liian alleviivalta tai jopa koomiselta!

Aikamuoto - aikamuotojen käyttäminen loogisesti ja kieliopillisesti oikein sitoo tekstiä yhteen.
Kun puhut pohjatekstistä, käytä aine preesensiä (=nyt-aikamuotoa).


Lopuksi:
- Pyri kirjoittaessasi myös sidoskeinojen käytössä vaihtelevuuteen ja tarkkuuteen.
- Sidoskeinona käytetyt sanat eivät ole tyhjiä täytesanoja, vaan niitä on käytettävä järkevästi ja tekstiin sopivalla tavalla.


Lue lisää: http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/tekstinhuolto/tekstin_rakenne/sidosteisuus/

 

Sidosteisuus-tehtävä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Muuta tämä teksti sidosteiseksi:

Ketun latinankielinen nimi on vulpes vulpes. Kettu on koiraeläin. Kettu on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin. Ketun vanha suomalainen nimi on repo. Kettuja esiintyy koko Suomessa. Ketut tulevat hyvin toimeen erilaisissa ympäristöissä. Ketun vihollisia ovat suurpedot kuten susi ja ilves. Ketulla on yleensä punaruskea tai punainen turkki. Ketut ovat sopeutuvaisia. Ketun vatsanalus on valkoinen tai harmaa. Ketun korvankärjet ja raajat ovat yleensä mustat. Punaisia kettuja kutsutaan punaketuiksi. "Cityketut" asuvat kaupungeissa. Kettuja on monen värisiä. Punaketun värimuunnokset ovat haluttuja erikoisen turkkinsa vuoksi. Kettu metsästää hämärässä ja öisin. Kettu on kaikkiruokainen. Ketut syövät muun muassa jyrsijöitä, hyönteisiä, kasveja ja raatoja. Suurpedot eivät halua kilpailla saaliistaan. Suurpedot yrittävät usein tappaa reviiriltään ketut.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen