Kappalejako

Miksi tarvitaan kappalejako?

Teksti muodostuu kappaleista ja kappaleet koostuvat virkkeistä. Jako kappaleisiin kertoo, että kirjoittaja on suunnittellut tekstinsä järjestyksen.

Pitkää tekstiä on vaikea tai jopa mahdoton lukea, jos siinä ei ole kappalejakoa. Kappalejako merkitään koneella kirjoitetussa tekstissä yleensä tyhjällä rivillä (=kaksi enter-painallusta) kappaleiden välissä.

Kaikki saman kappaleen asiat liittyvät toisiinsa. Yksi asia käsitellään yhdessä kappaleessa. Jokaisella virkkeellä on oma tehtävänsä kappaleen sisällä. Yleensä kappaleessa on ydinvirke, jota muut lauset selittävät tai tukevat.

Jokaisella kappaleella on oma tehtävänsä tekstissä. Aloitus- ja lopetuskappale kehystävät tekstiä, käsittelykappaleet vievät tekstiä eteenpäin. Taitava kirjoittaja osaa sitoa virkkeet toisiinsa ja sitoa myös kappaleet toisiinsa erilaisilla kielen keinoilla. Tätä kutsutaan sidosteisuudeksi.

Tehtävä kappalejaosta

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kopioi teksti alla olevaan laatikkoon ja tee siihen sitten kappalejako.



Euroopanmajava eli majava (Castor fiber) on Euroopan ja Aasian alkuperäinen majavalaji. Se oli 1800-luvulla vähällä kuolla sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia, mutta on myöhemmin runsastunut ja alkanut levittäytyä takaisin entisille elinalueilleen. Majava voi kasvaa lähes metrin mittaiseksi ja painaa jopa 35 kiloa. 32–38 cm:n pituinen häntä mukaan luettuna kokonaispituutta voi kertyä yli 130 cm. Takajalka on noin 17 cm pitkä. Yleisväriltään ruskean eläimen tärkeimpiä tunnusmerkkejä on litteä ja leveä häntä, samoin kuin talttamaiset suuret etuhampaat. Hampaita on kaksi sekä ylä- että alaleuassa. Ne kasvavat koko ajan kuten muillakin jyrsijöillä ja pysyvät terävinä, koska kovaa kiillettä on vain hampaiden etupuolella. Hampaiden takaosa on pehmeämpää luuta, joka kuluu nopeammin kuin etuosa. Hammas pysyy terävänä tällä tavalla itsestään, kun sitä käytetään jyrsimiseen. Etuhampaat voivat kasvaa 15 sentin pituisiksi. Hampaillaan majava voi katkaista kymmensenttisen puun kymmenessä–viidessätoista minuutissa. Etuhampaiden työskennellessä leuat liikkuvat noin kuusi kertaa sekunnissa. Ruokansa majava taas hienontaa poskihampaillaan. Koska puunkuoren jauhaminen kuluttaa niitä paljon, poskihampaiden kruunu koostuu pystyistä kiillelevyistä, joiden väleissä on vuorotellen hammasluu- ja hammassementtilevyjä. Kiille kuluu niitä hitaammin ja siksi hammaskruunussa on poikittaisia kohoumia. Hampaan juureen kasvaa hammassementtiä, joka korvaa kiilteen kulumista niin, että hampaan purupinta pysyy aina samalla tasolla. Etu- ja poskihampaiden välissä on hammasloma, jota majava käyttää mm. apuna puiden kuljetuksessa. Euroopanmajavalla on 48 kromosomia ja kanadanmajavalla vain 40. Lajit voi erottaa myös kallon, erityisesti nenäluun, avulla ja hännän sekä turkin värityksen perusteella. Euroopanmajavan enintään 38 cm pitkä ja 10 cm leveä häntä on pidempi ja kapeampi kuin kanadanmajavalla, jolla se on 15 cm:n levyinen. Mittojen lisäksi myös hännän muodossa on eroa, sillä euroopanmajavan häntä kapenee kärjestään selvemmin kuin kanadanmajavan.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Mallivastaus kappalejakotehtävään

Euroopanmajava eli majava (Castor fiber) on Euroopan ja Aasian alkuperäinen majavalaji. Se oli 1800-luvulla vähällä kuolla sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia, mutta on myöhemmin runsastunut ja alkanut levittäytyä takaisin entisille elinalueilleen. Majava voi kasvaa lähes metrin mittaiseksi ja painaa jopa 35 kiloa. 32–38 cm:n pituinen häntä mukaan luettuna kokonaispituutta voi kertyä yli 130 cm. Takajalka on noin 17 cm pitkä.

Yleisväriltään ruskean eläimen tärkeimpiä tunnusmerkkejä on litteä ja leveä häntä, samoin kuin talttamaiset suuret etuhampaat. Hampaita on kaksi sekä ylä- että alaleuassa. Ne kasvavat koko ajan kuten muillakin jyrsijöillä ja pysyvät terävinä, koska kovaa kiillettä on vain hampaiden etupuolella. Hampaiden takaosa on pehmeämpää luuta, joka kuluu nopeammin kuin etuosa. Hammas pysyy terävänä tällä tavalla itsestään, kun sitä käytetään jyrsimiseen. Etuhampaat voivat kasvaa 15 sentin pituisiksi. Hampaillaan majava voi katkaista kymmensenttisen puun kymmenessä–viidessätoista minuutissa. Etuhampaiden työskennellessä leuat liikkuvat noin kuusi kertaa sekunnissa.

Ruokansa majava taas hienontaa poskihampaillaan. Koska puunkuoren jauhaminen kuluttaa niitä paljon, poskihampaiden kruunu koostuu pystyistä kiillelevyistä, joiden väleissä on vuorotellen hammasluu- ja hammassementtilevyjä. Kiille kuluu niitä hitaammin ja siksi hammaskruunussa on poikittaisia kohoumia. Hampaan juureen kasvaa hammassementtiä, joka korvaa kiilteen kulumista niin, että hampaan purupinta pysyy aina samalla tasolla. Etu- ja poskihampaiden välissä on hammasloma, jota majava käyttää mm. apuna puiden kuljetuksessa.

Euroopanmajavalla on 48 kromosomia ja kanadanmajavalla vain 40. Lajit voi erottaa myös kallon, erityisesti nenäluun, avulla ja hännän sekä turkin värityksen perusteella. Euroopanmajavan enintään 38 cm pitkä ja 10 cm leveä häntä on pidempi ja kapeampi kuin kanadanmajavalla, jolla se on 15 cm:n levyinen. Mittojen lisäksi myös hännän muodossa on eroa, sillä euroopanmajavan häntä kapenee kärjestään selvemmin kuin kanadanmajavan.