Puulastukentillä pystytään käsittelemään kiintoainevapaata vettä typen pelkistämiseen (ns. denitfikaatio). Tällöin vedessä olevaa liuennutta typpeä (Nitraattityppeä) voidaan poistaa esimerkiksi kalanviljelylaitosten poistovedestä, varsinkin RAS-laitosten, joiden poistoveden määrä on pienehkö.

Alla on esitelty Tanskassa sijaitsevia puulastukenttiä ja niistä saatua tietoja.

Lundby - Kirjolohen poikastuotanto, 36t rehua/vuosi

• Horisontaalinen tulevan veden virtaus
• 350 m3 puulastuja
• Viipymä 23 h, tuleva nitraattityppi 5 mg/l, totaali-typpi 7 mg/l
• Laskennallinen typenpoistonopeus 6 g/m3/päivä

Abildvad - Kirjolohi-istukastuotanto, kapasiteetti ei tiedossa

• Vertikaalinen tulevan veden virtaus
• 650 m3 puulastuja
• Viipymä 18 h, tuleva nitraattityppi 11 mg/l, totaali-typpi 14 mg/l
• Laskennallinen typenpoistonopeus 10 g/m3/päivä

Mølbak - Kirjolohen tuotanto, 600t /vuosi

• Vertikaalinen tulevan veden virtaus
• 1250 m3 puulastuja
• Viipymä 14 h, tuleva nitraattityppi 10 mg/l, totaali-typpi 13 mg/L
• Laskennallinen typenpoistonopeus 10 g/m3/päivä

Tuloksia (lokakuu 2017)
Parhaiten nitraattityppeä poisto Mølbakin-puulastukenttä (8,1 g N/m3/ vrk). Vähiten typpeä poisti Lundbyn-puulastukenttä (3,6 g N/m3/vrk). Nitriitin poistossa sekä Lundby ja Mølbak poistivat yhtä paljon (0,9 g N/m3/vrk) kun taas Abildvadin puulastukenttä ei poistanut lainkaan. Ammoniumin poistossa Lundbyn kenttä poisti eniten (1,1 g N/m3/vrk) ja Abildvadin kenttä vähiten (0,4 g N/m3/vrk). MItatut poistotehot ovat aika hyvin linjassa teoreettisten poistotehoarvioiden kanssa.










Puulastukenttien kasvihuonekaasutuotanto
Kasvihuonekaasujen (metaani & typpioksiduuli) tuotanto oli vähäistä. Eniten kasvihuonekaasuja muodostui Mølbakin ja Abildvadin puulastukentistä.



Mikrobit tulo- ja poistovedessä ja puulastukentillä
Mikrobien (bakteerit ja sienet) määrä oli suurinta puulastukentillä. Kentille tulevassa ja poistuvassa vedessä havaittiin pieniä määriä mikrobeja (Mølbakin puulastukentän tulo- ja poistovedessä suurimmat pitoisuudet).



Typenpoistobakteeriston määrä
Havaittiin, että kaikissa puulastukentissä on riittävän paljon typenpoistoa tekeviä bakteereja.Typpioksiduuli (N2O)-tuottajia on enemmän kuin kuluttajia kaikissa tutkituissa puulastukentissä.



Yhteenveto

• Jokainen puulastukenttä on omanlaisensa, mutta niillä jokaisella on sama määrä typenpoistajamikrobeja
• Nitraatin määrä ja viipymä vaikuttavat typenpoistonopeuteen
• Tarvitaan jatkotutkimuksia, jotta saadaan laajempi kokonaiskäsitys kasvihuonekaasuista ja typenpoistosta
• Puulastukentät ovat kustannustehokas tapa hallita kiertovesiviljelylaitosten poistoveden typpikuormaa

Lähde ja lisää aiheesta:
Puulastukentät RAS laitoksen typpikuormituksen hallinnassa.pdf