Kiertovesilaitoksen intensiteettiä kuvataan sillä, miten paljon uutta vettä laitokseen otetaan.

Käsitteitä:

• Korvausvedenmäärä = Kuinka paljon tilavuusyksikköä kohden uutta vettä vuorokaudessa otetaan, esim. l/s, m3/vrk
• Veden vaihtuvuusaste = Kuinka monta prosenttia vesimäärästä vaihdetaan vuorokaudessa)
• Kierrätysaste = Kuinka monta prosenttia vedestä on kierrätetty, eli suhteutetaan uuden veden virtaama kiertävän veden virtaamaan
• Tuotantosuhde = Kuinka monta litraa uutta vettä otetaan per tuotettu kalakilo
• Ruokintasuhde = Kuinka monta litraa uutta vettä otetaan per ruokittu rehukilo

Esimerkki:



Intensiteetin vaikutus vedenlaatuun

Mitä enemmän vettä vaihdetaan (eli otetaan uutta vettä), sitä vähemmän tarvitaan prosessitekniikkaa vedenlaadun ylläpitämiseen: kiintoaineen poisto, typpiyhdisteiden poisto, ilmastus, hapetus, desinfiointi jne.

Uuden veden tarve ja huomioitavat parametrit vedenlaadun hallinnassa:
Läpivirtauslaitos = 50 000 l/ rehu-kg
Osittaiskierto = 10 000 l/ rehu-kg
"Perinteinen" RAS = 1 000 l/ rehu-kg
"Intensiivinen" RAS = 100 l/ rehu-kg



Yhteenveto

• Korvausvesi = korvataan vettä, joka on poistunut kiintoaineen poistosta, haihdunnasta ja sitoutunut kaloihin
• Todellisuudessa korvausvedellä pidetään liukoisten aineiden pitoisuus kalalajille hyväksyttävällä tasolla
• Mitä vähemmän halutaan vaihtaa vettä, sitä enemmän joudutaan asentamaan vedenpuhdistustekniikkaa
• Mitä enemmän halutaan vaihtaa vettä, sitä vaikeampi/kalliimpi poistovedenkäsittely on

Korvausveden määrän vaikutus kalan kasvuun - kokeet kirjolohella
Tavoitteena selvittää vedenlaatu ja vaikutus kaloihin, kun käytetään erilaisia korvausveden tasoja:

A = 200 l / rehu-kg
B = 400 l / rehu-kg
C = 600 l / rehu-kg
D = 800 l / rehu-kg




2 allasta per käsittely, 8 viikon koe yhdellä välipunnituksella.

Havaintoja: Kasvukerroin & rehukerroin
Kalojen kasvukerroin hidastuu kun vedenkäyttö on alhainen (200 l/ rehukg). Kun vedenkäyttö on yli 400 l/rehu-kg, merkittäviä muutoksia kasvukertoimessa ei havaittu.

Kalojen rehukerroin huononee kun vedenkäyttö on alhainen (200 l/ rehukg). Kun vedenkäyttö on yli 400 l/rehu-kg, merkittäviä muutoksia rehukertoimessa ei havaittu.




Havaintoja: kiintoainepitoisuus (TSS) ja orgaaninen hiili (TOC)
Kiintoainepitoisuus ja orgaanisen hiilen määrä kasvaa kun korvausveden määrää pienennetään.




Havaintoja: nitraattipitoisuus (NO3-N)
Nitraattipitoisuus laskee laimenemiskäyrän mukaan.



Havaintoja: kokonaisammoniumtyppi (TAN) ja nitriitti (NO2-N)
Kohonnut nitriittitaso pienemmällä vedenvaihdolla indikoi heikommasta nitrifikaatiosta. TAN korreloi rehunkulutuksen kanssa





Lähde ja lisää aiheesta:
Korvausvesi_kesäpäivät2019.pdf