Varhaislapsuus on merkittävää aikaa tasapainoisten ruokatottumusten muodostumisessa. Vanhempien ja muiden kasvattajien on tärkeää turvata lapsen kehitykselle ja ruokailutottumusten oppimiselle myönteiset ja otolliset olosuhteet. Kylläisyyden ja nälän tuntemusten tunnistaminen sekä oman tarpeen mukaisen syömisen oppiminen on tärkeää muun muassa ylipainon ehkäisemisen kannalta. Ruokarajojen asettaminen opettaa lapselle myös varhain, että kaikkea ei voi saada. Lapsi oppii sietämään pieniä pettymyksiä ja oppii tärkeitä selviytymistaitoja elämää varten. Ruokien nauttimisesta on perheessä ja päivähoidossa hyvä sopia pelisäännöt: kaikkea ruokaa ei ole aina tarjolla.

Arki- ja juhlaruoilla on oma paikkansa. On ruokia, joita syödään melkein aina (esim. kasvikset, hedelmät) ja sekä ruokia, joita mahtuu hyvään ruokavalioon vain silloin tällöin (esim. jäätelö, keksit, perunalastut tai karkit). Pitämällä kiinni säännöllisestä syömisen rytmistä voidaan samalla ehkäistä napostelukulttuurin yleistymistä. Kohtuutta, myönteistä ruokasuhdetta sekä hyvästä, terveellisestä ruuasta nauttimista opetellaan parhaimmillaan arkisissa ruokatilanteissa yhdessä aikuisten kanssa.

Hanna Lagström, Pauliina Ojansivu