Peltolohkojen valinta

Osatutkimus käynnistyi pilottivaiheella Luonnonvarakeskuksen (Luke) Jokioisten ja Maaningan koeasemilla.

Jokioisilla valittiin keväällä 2016 alustavaan tarkasteluun 22 peltolohkoa vuosien 2006–2015 kevätviljojen satotasojen perusteella. Luken Jokioisten peltojen joukossa ne edustivat suhteellisen huonosti ja hyvin tuottaneita peltolohkoja. Huonosti tuottaneiden lohkojen satotasojen keskiarvo oli 2500 kg/ha ja hyvin tuottaneiden 4100 kg/ha. Satotietojen perusteella valituista lohkoista keskusteltiin lohkojen viljelystä vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Viljelykiertojen ja käynnissä olevan koetoiminnan rajoitteet huomioiden kenttätutkimukseen valituksi tuli kuusi hyvin tuottavaa ja kuusi huonosti tuottavaa lohkoa. Lohkoilta aiemmin tehtyjen mittausten perusteella hyvin tuottavien lohkojen maan hiilenpitoisuus oli keskimäärin 3.8% (2.5–6.3%) ja huonosti tuottaneiden lohkojen 3.4% (2.8–4.7%). Maalajiltaan lohkot ovat hiue-, hieta- ja aitosavea. Hyvätuottoisten lohkojen keskimääräinen savespitoisuus oli 57% (keskihajonta, SD = 16%) ja huonotuottoisten 70% (SD=10%). Viljavuusanalyysin tuloksissa näytti eroja olevan liukoisessa fosforissa, joka oli hyvillä lohkoilla 13 P mg/l (SD=10 P mg/l) ja huonoilla 4 P mg/l (SD = 3 P mg/l).

Maaningan lohkojen valinta pohjautui lohkojen viljelystä vastaavien asiantuntijoiden kokemuksiin mm. sadontuottokyvystä ja mahdollisista vesitalousongelmista. Maaningalla viljalohkoja on määrällisesti vähemmän kuin nurmilohkoja. Maaningalta valittiin tutkimukseen mukaan neljä lohkoa (vilja-nurmi-kierto), jotka ovat olleet viljalla (ohra) vähintään kaksi vuotta. Valitut lohkot eivät ole olleet mukana kenttäkoetoiminnassa tai ruokintatutkimuksissa, joten niiden satotasosta ei ollut käytettävissä vastaavaa seurantatietoa kuin Jokioisilla. Muokkauskerroksessa viljavuusanalyysin mukaiset maalajit vaihtelivat hiesuisesta hienosta hiedasta multavaan hietamoreeniin. Lohkoilla oli liukoista fosforia 5.5-23 P mg/l maata.

Mittaukset pellolla ja laboratoriossa

Puintien jälkeen elo-lokakuun aikana näytepisteissä tehtiin fysikaalisia maaperämittauksia, jotka yhtenäistettiin Jokioisten ja Maaningan tutkijoiden yhteisen kenttäpäivän aikana. Maan vedenjohtavuutta mitattiin kaikilla Maaningan ja kuudella Jokioisten lohkolla (kolme hyvää, kolme huonoa lohkoa) rengasinfiltraatio- ja tensioinfiltrometrimittausten avulla (Kuva 1). Maan irtotiheyden ja juuristotiheyden määritys tehtiin 60 cm syvistä kairanäytteistä (Ø 4.6 cm) kaikilla Maaningan ja kymmenellä Jokioisten lohkolla (viisi hyvää, viisi huonoa) (Kuva 2). Maapatsas pilkottiin kairassa 10 cm:n viipaleisiin. Laboratoriossa kukin viipale taitettiin kahtia ja juurten lukumäärä laskettiin molemmilta murtopinnoilta luupin alla (core-break method). Juurten laskennan jälkeen maaviipale pilkottiin pieneksi, kuivattiin ja punnittiin irtotiheyden määrittämiseksi.

Kuva 1. Tensioinfiltrometri -laitteisto.

Kaikilta Maaningan lohkoilta ja neljältä Jokioisten lohkolta (kaksi hyvää, kaksi huonoa) otettiin häiriintymättömät lieriönäytteet 10-15 cm:n syvyydeltä vedenpidätyskyvyn, veden kyllästämän maan vedenjohtavuuden, irtotiheyden ja kosteuden, määrittämiseksi laboratoriossa. Maan mururakenteen kestävyyden tarkastelemiseksi otettiin maan pintakerroksesta (0-5 cm) näytteet (n. 400 cm³) kuiva- ja märkäseulontaa varten kaikilta Maaningan ja Jokioisten kymmeneltä lohkolta (viisi hyvää, viisi huonoa). Tarkasteltujen lohkojen näytepisteiden keskipisteestä otettiin viljavuusnäyte 0-20, 20-40 ja 40-60 cm:n syvyydeltä maan ravinnetilan ja lajitekoostumuksen määritystä varten. Laboratoriomääritykset näytteistä tehdään talven 2016 ja kevään 2017 aikana.

Kuva 2. Maanäytteen (0-60 cm) ottaminen ja juuristotiheyden mittaus ”core-break”-menetelmällä.

Tutkimuksen jatko 2017

Alkuvuonna 2017 valitaan käytännön tiloilla tehtävät mittaukset tutkimuksen alkuvaiheen kokemusten perusteella. Tutkimukseen mukaan tulevien tilojen valinnassa hyödynnetään MYTVAS-tutkimuksissa mukana olleita tiloja sekä hankeyhteistyön (esim. OSMO- ja Opal-Life-hankkeet) kautta löytyviä tiloja. Mukaan tulevien peltolohkojen määrään tulevat vaikuttamaan valittavat mittausmenetelmät, niiden vaatima työaika ja muut resurssit sekä syksyn 2016 mittaustulokset.