Kysymys 1
| Mitä arviointitietoa kerätään alueenne elinikäisestä ohjauksesta (TNO-palveluista)? | |
| Etelä-Pohjanmaa
Palvelua tarjoavat organisaatiot toteuttavat omien laatujärjestelmiensä edellyttämiä palautekyselyjä ja arviointikyselyjä. Hankkeissa on kartoitettu ohjauspalvelujen kattavuutta ja ohjausmenetelmiä (mm. EPn Aikuiskoulutusfoorumi, Palvelupiste – AikuiskoulutusEP ja Opin Ovi EP). |
|
| Etelä-Savo Meillä valmistui juuri asiasta seminaarityö (Anu Martikainen Itä-Suomen yliopistosta), jossa on koottu asiat, jotka kaipaavat kehittämistä erityisesti arvioinnin kannalta. Työtä on tarkoitus jatkaa opinnäytetyöksi ja mahdollisesti lisätä aiheeseen muita töitä, millä saadaan alueen tavoitteiden kannalta laadittua tutkimukseen perustuvaa arviointitietoa. TE-toimiston nuorten palvelujen virkailijalta (Mirva Holopainen) tuli myös MAMK:n opinnäytetyö nuorten palveluista nuorten kokemuksien kautta, mikä on erittäin tärkeää TE-palvelujen arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Myös Mikkelin ammattikorkeakoulu (Juvenia erityisesti) on mukana tutkimuksen keinoin. Lapin AVI keräsi juuri nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista tietoa kunnilta suoraan, mitä tullaan käyttämään myös hyödyksi. Olen myös itse kerännyt kevyellä kyselyllä alueen toimijoilta verkostosta tietoa. Aiomme hyödyntää myös muita tutkimuksia (Kuntoutussäätiö, Nuorisotutkimusseura ym.) Ensivaiheessa tarkoitus on lähteä välittömän sähköisen palautteen tielle yksinkertaisesti :) ja :( . |
|
| Häme ELO-ryhmät seuraavat yleisellä tasolla TNO-palveluiden toteutumista ja laatua. Kukin organisaatio vastaa itse toimintansa seuraamisesta omilla palautejärjestelmillään. |
|
| Kaakkois-Suomi Kullakin ELO-verkoston organisaatiolla on tulostavoitteensa, joita seurataan. Esimerkiksi keskeyttämisen ehkäiseminen, 55 ov amk:t ja yliopistot. Laadukkaat TNO-palvelut vaikuttavat välillisesti tuloksiin. Seuranta kuuluu toimintaohjelmaan yleisellä tasolla. ELY-keskuksessa tulosseurantaa kootaan systemaattisesti Toiminnanohjaus -toiminnossa. |
|
| Kainuu ELO-ryhmä seuraa yleisellä tasolla ohjauksen toteutumista. Organisaatioilla on omat tavoitteensa ja seurantajärjestelmänsä. |
|
| Keski-Suomi Jokaisella organisaatiolla on omat toimintatapansa laatu- ja vaikuttavuustiedon keräämisessä ja arvionnissa, samoin osalla on TNO-palveluihin joiltain osin kytkeytyviä tulostavoitteitakin. Eri organisaatioiden tietoken kokoaminen yhteen on haasteellista eikä sitä olla vielä yritetty. Jatkossa tätä aihetta on tarkoitus käsitellä ELO-ryhmässä, että löydetäänkö mitään mahdollisuuksia tiedon yhteiseen jakamiseen. Kukin toimija voi tietysti kertoa oman toimintansa tuloksista muille toimijoille, mutta tuoko se mitään suurta lisäarvoa muille tahoille - ehkä tuokin, tätä pitää jatkossa pohtia. |
|
| Lappi Menestyjäksi Lapissa –projekteissa on kerätty/kerätään arviointitietoa seuraavasti: 1) Alkukartoitus TNO-verkoston toiminnasta s. 2012, 2) TNO–toimijaverkoston tilannekatsaus s. 2013, 3) Koulutustarvekyselyt TNO-toimijoille s. 2012, 4) TNO-koordinaatioryhmän toiminnan itsearviointikysely k. 2013, 5) TNO-koordinaatioryhmän toiminnan palautekeskustelu s. 2013, 6) Selvitystyö TNO-palveluista ja aikuiskoulutuksesta asiakasnäkökulmasta on aloitettu toukokuussa 2014. Kysely kohdennetaan lappilaiselle työikäiselle väestölle, valmis lokakuun lopussa 2014. Lapin aikuiskoulutusosaamisen kehittäminen ja tutkimus –hankkeessa toteutetaan parhaillaan selvitystä aikuisten kanssa työskentelevien ohjaus- ja menetelmäosaamisen hallinnan tasosta Lapin alueella. |
|
| Pirkanmaa Oppilaitoksilla on omiin laatujärjestelmiinsä liittyen seuranta myös ohjauksen toimivuudesta ja te-hallinnolla omat asiakastyytyväisyyskyselynsä. Tampereen kaupunki on tehnyt jo pitkään ohjauksen tila-selvityksiä omien ohjauspalveluidensa osalta. Seutunuotta-hanke on selvittänyt Tampereen seutukunnan osalta palveluvajeita Nuorisotakuun toteutumisen näkökulmasta. ELO-ryhmän toimintaan liittyen tänä vuonna valmistui webropol-kysely, jonka tulosten perusteella voidaan jossakin määrin arvioida ohjauspalveluiden tilaa koko maakunnan osalta. |
|
| Pohjanmaa | |
| Pohjois-Karjala Kukin organisaatio, oppilaitos, TE-hallinto jne. kokoaa omia asiakaspalautteita mutta ne eivät kohdistu suoraan TNO-palveluihin vaan yleisemmin omaan toimintaan. Erilaisista kyselyistä ei näin ollen koota tai edes ole mahdollista koota mitään alueellista yhteenvetoa. Tämän vuoksi myöskään tämän osion muihin kysymyksiin ei ole mahdollista vastata. |
|
| Pohjois-Pohjanmaa | |
| Pohjois-Savo Organisaatioilla on omat palautejärjestelmät, joita ei ole sovitettu yhteen. Tietoa elinikäisen ohjauksen periaatteiden mukaisesta asiakaslähtöisyydestä, ohjauspalvelun saatavuudesta ja kattavuudesta ei ole koottu laaja-alaiseksi alueelliseksi tiedoksi. Osana alueen toimintasuunnitelmaa on laadittu laadunvarmennustyökalu. Elinikäisen oppimisen laadunvarmennustyökalu on tarkoitettu joustavaksi apuvälineeksi ohjaustoimijoille. Työkalu on jaettu neljään osa-alueeseen, joiden kaikkien lähtökohtana on asiakas. Osa-alueet ovat Asiakaskeskeisyys, Asiakkaan aktivoiminen, Ohjauspalvelujen saatavuus, Laadunvarmennus asiakasnäkökulmasta. Työkalu on otettu käyttöön osassa organisaatioissa ja sen avulla saadaan toivottavasti jatkossa tietoa toiminnan suunnittelua varten. |
|
| Satakunta ELO-ryhmä seuraa yleisellä tasolla ohjauksen toteutumista. Organisaatioilla on omat tavoitteensa ja seurantajärjestelmänsä. |
|
| Uusimaa | |
| Varsinais-Suomi Turussa perusopetuksen opinto-ohjaajat keräävät suoraa palautetta oppilailta mm. oppilaanohjauksesta. Myös OpinOvi-palvelupisteessä kerätään suoraa asiakaspalautetta. Käytössä ovat luonnollisesti valtakunnalliset palautejärjestelmät (Opal, Uraopal, Aipal) sekä oppilaitosten omat palautejärjestelmät. |
|
| Svensk vägledning | |