Toukokuun viimeisellä viikolla ulkoilimme paljon. Leikkimökissä on kiva leikkiä ja hiekkalaatikon saama uusi hiekka on houkutellut kaivuu- ja kakkuhommiin. Sisällä olemme paitsi leikkineet, myös harjoitelleet ahkerasti Pikku päästäinen -laulua. Ja muistelleet Viikonpäiväsopan tahtiin mikä viikonpäivä tänään onkaan. Olemme myös laulaneet hyönteisistä, soittaneet soittimilla Sadelaulua ja Liikkumiset saa aina riemusta kiljuen kaikki liikkeelle. Tiina-Kaisa muisti myös hauskan Kommervenkkaa vemmerkonkkaa -leikin, jossa lorun ajan makoillaan silmät suljettuina lattialla ja kun silmät saa avata, on joku kavereista piilotettu peiton alle. Ja sitten vain arvuuttelemaan kuka peiton alla lymyää. Eipäs muuten ollutkaan ihan helppo tehtävä!

Torstaina meillä oli odotettu retkipäivä. Etukäteen lapset valmistivat itselleen iloisenväriset kamerat ja eikun räpsimään luontokuvia! Jono pysähteli alituiseen, kun mielenkiintoisia kukkia, lintuja, puita, pensaita, jopa huppuun kääritty kerrostalo ikuistettiin valokuvaan. Jäimme lähipuistoon leikkimään ja siellä nautittiin vanhempaintoimikunnan tarjoamat jäätelötötteröt. Hyvin maistui, kiitos toimikunnalle ❤️

Viikon huipensi tiistai-iltana vietetty yhteinen kevätjuhla Pikku-Akvarellin väen kesken. Kissankellot tanssivat Hyppään, tanssaan -laulun tahtiin, Helmilijat esittivät Väriarvoituksia ja me Ketunleivät lauloimme Pikku päästäisestä. Esitykset menivät paremmin kuin harjoituksissa, joten syystäkin olimme ylpeitä. Pihalla sai myös puhallella saippuakuplia, piirrellä katuliiduilla, ratsastaa keppihevosradalla, kiipeillä, laskea liukumäkeä ja leipoa hiekkalaatikolla kakkuja. Taisipa joku ottaa kuvausseinällä muistoksi uuden kuvan? Väki viihtyi ja aikuisten kesken käytiin mukavia keskusteluja. Haikeus hiipi kuin varkain mieleen, sillä samalla vietettiin myös muutaman lapsen viimeisiä päiväkotipäiviä ja jäteltiin jo aikuisten kesken hyvästejä. Ihanaa oli kuulla, että vanhemmat ovat olleet Ketunleipien toimintaan ja aikuisiin tyytyväisiä, alkukauden muutospuhurista huolimatta. 

Kesän korvalla jätämme jäähyväiset paitsi kavereille, myös ryhmän aikuisille. Ensi kaudella Ketunleipien ryhmä jää tauolle ja tulevat viskarit siirtyvät Helmilijojen nimen alle. Osa lapsista vaihtaa Akvarellin puolelle, osa kokonaan toiseen päiväkotiin. Ketunleipien aikuisia saattaa toki näkyä aidan toisellakin puolella ja lupaus yhteisistä leikeistä on laitettu korvan taakse. Haikeana ja kiitollisena sanomme näkemiin niin lapsille kuin vanhemmillekin. On ollut ilo tehdä yhteistyötä ja olla tärkeänä aikuisena pienen ihmisen elämässä. Ja tietysti on sovittu, että aina halataan kun tavataan! ❤️

Tämä on Ketunleipien tämän kauden viimeinen blogi. Oikein ihanaa ja rentouttavaa kesää ja lomaa kaikille ❤️