Koulupsykologit antavat konsultaatiotukea ja ohjausta opettajille ja huoltajille lasten ja nuorten koulunkäyntiin ja oppimiseen sekä kasvuun ja kehityksen liittyvissä asioissa. Yhteydenottopyynnön koulupsykologille voi tehdä puhelimitse, Wilman tai sähköpostin välityksellä (koulupsykologien yhteystiedot:  Opiskeluhuollon koulupsykologipalvelu - Oma Häme (omahame.fi). Koulupsykologi osallistuu tarvittaessa kodin ja koulun yhteistyöpalavereihin oppilaan tarvitseman tuen suunnittelemiseksi.

Oppilailla on mahdollisuus tavata koulupsykologia myös oma-aloitteisesti tai jonkun oppilaan lähiaikuisen huolen perusteella (oppilaan omasta suostumuksesta) tunne-elämän tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi. Tapaamiset ovat luottamuksellisia ja tapahtuvat sovitusti joko oppilaan koululla tai koulupsykologien työtiloissa Forssan sairaalan yhteydessä.

Arvion konsultaation ja tapaamisten kiireellisyydestä tekee koulupsykologi lain antamien määräaikojen puitteissa (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki).





Kuva 1. Koulupsykologin työskentelyprosessi.

Koulupsykologin tutkimukset

Koulupsykologin tutkimuksen tarkoituksena on tuoda uutta tarpeellista tietoa lapsen oppimisesta tai kehityksestä. Tutkimustietoa tarvitaan muun muassa tukitoimien suunnittelua ja toteutusta varten sekä mahdollisten jatkotutkimusten ja hoidon järjestämiseksi.

Tutkimusten tekeminen on suositeltavaa:
• kun koulun säännöllisestä ja pitkäkestoisista tukitoimista huolimatta edistymistä ei tapahdu ja huoli oppilaan hyvinvoinnista jatkuu
• kun on epäselvää, johtuuko heikko koulumenestys oppimisvaikeuksista, mahdollisista tunne-elämän tai sosiaalisen kanssakäymisen haasteista tai koulumotivaation puutteesta
• kun aiemmasta tutkimuksesta on kulunut useita vuosia ja oppilaan tilanteessa on tapahtunut tuesta huolimatta selvää muutosta heikompaan


Tutkimuksia ei tavallisesti tarvita:
• kapea-alaisten oppimisvaikeuksien kohdalla – esimerkiksi lukivaikeuden peruskartoituksen tekevät koulujen erityisopettajat (arviointi ja tukitoimet)
• kun oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät haasteet ovat jo tiedossa ja tukitoimien suunnittelu on ensisijaista
• kun oppilas pärjää koulussa yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti ja huolta oppilaan hyvinvoinnista ei ole


Tutkimuksiin ohjautuminen
Arvion ja päätöksen koulupsykologin tutkimuksen tarpeellisuudesta ja laajuudesta tekee aina koulupsykologi. Mikäli koulun ulkopuolinen taho (esim. koululääkäri, perheneuvola tai sairaala) toivoo koulupsykologin tutkimusta, olisi hyvä myös näiden tahojen konsultoida ensin koulupsykologia tutkimuksen tarpeellisuudesta. Opettajan vastuulla on ottaa huoli oppimisesta tai koulunkäynnistä esille oppilaan ja huoltajien kanssa ja suositella koulupsykologin konsultaatiota mahdollisten tutkimusten pohtimiseksi.

Mikäli tutkimuksiin päädytään, koulupsykologien vastuulla on kertoa tarkemmin oppilaalle, huoltajille ja opettajille tutkimuksesta, niiden sisällöstä ja tavoitteista sekä pyytää huoltajilta tutkimuksiin liittyvät luvat.

Tutkimusten sisältö ja palaute
Koulupsykologin tutkimukset sisältävät esimerkiksi oppilaan havainnointia luokassa, keskusteluja oppilaan kanssa, tietojen keräämistä vanhemmilta ja opettajilta (kyselyt ja haastattelut) ja usein psykologisten testien ja tehtävien tekemistä oppilaan kanssa. Tutkimusten päätyttyä koulupsykologi antaa tutkimuspalautteen koululla pidettävässä neuvottelussa perheen toiveet huomioiden (esimerkiksi usein perhetapaaminen / puhelu huoltajille tuloksista jo ennen kouluneuvottelua).

Neuvottelun ja siihen osallistuvat tahot kutsuu koolle tutkimuksen tehnyt psykologi. Neuvottelussa suunnitellaan muun muassa koulun tukitoimia. Koululla järjestettävässä tutkimuspalautteessa ovat tavallisesti läsnä oppilas itse, huoltajat, koulun erityisopettaja ja luokanopettaja / luokanvalvoja. Tarpeen tullen siihen voi osallistua myös muita lapsen asiassa mukana olevia tahoja, esimerkiksi kouluterveydenhoitaja, kuraattori tai sosiaalityöntekijä. Neuvottelussa sovitaan myös seurannasta, sekä siitä missä laajuudessa koulupsykologi osallistuu tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen jatkossa. Lausunto tutkimuksesta annetaan kirjallisesti huoltajille sekä huoltajien luvalla koulun arkistoon oppilasta opettavien opettajien käyttöön.

Mahdollisiin oppimisen tuen asiakirjoihin ei tule kirjata diagnostisia eikä yksityiskohtaisia terveydentilaa koskevia tietoja, vaan vain koulun suunnittelemia ja toteuttamia tukitoimia.