Ajankohtaista terveystiedon asiaa
Stressi ja työ
KÄSITYS siitä, kuka on työn sankari, on murroksessa. Näin uskoo Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi. Mitä enemmän liiallisen stressin aivoille tuottamaa tuhoa ymmärretään, sitä enemmän aletaan arvostaa lepoa – myös keskellä työpäivää.
”Työnantajan kannattaa ajatella niin, että sellaiset organisaatiot menestyvät, joissa ihmiset kykenevät ajattelemaan kunnolla ja käyttämään päätään sekä tekemään työtä tavalla, joka ei tuhoa aivokudosta.”
Kovin hyvältä ei työntekijän aivojen kannalta näytä, kun katsoo Kelan tuoretta sairausrahakausien tilastoa.
Mielenterveyssyistä johtuvia sairausrahakausia oli viime vuonna ennätyksellinen määrä, yli 66 300. Se on enemmän kuin koskaan.
Yleisimpiä diagnooseja olivat masennus, ahdistuneisuushäiriö, unihäiriö, reaktio vaikeaan stressiin tai sopeutumishäiriö.
Riskiä sairastua esimerkiksi masennukseen lisäävät ylipitkät työpäivät ja liiallinen stressi.
ESPOOLAISESSA teknologia-alan yrityksessä Suomen Tilaajavastuu oy:ssä on kuitenkin tajuttu, että työntekijät tarvitsevat vapaa-aikaa enemmän kuin sitä on nykyajan hektisyydessä tarjolla.
”Työ on kuormittavaa ja uupumisen riski vaanii ajassa, jossa työt seuraavat koko ajan mobiililaitteissa mukana. Jos on aina läsnä, kun puhelin piippaa, ei ehdi palautua”, sanoo henkilöstöjohtaja Amanda Ojanen.
Tilaajavastuussa tarjottiin joulun aikaan ylimääräisiä vapaapäiviä, jotta palautuminen varmistuisi. Työntekijät saavat myös käyttää työajastaan kaksi tuntia viikossa kuntoiluun.
Konemaista tehokkuutta arvostetaan; työskentelyä, jossa tuotetaan nopeasti, paljon ja täsmällisesti
”Olen sitä mieltä, että koneiden kanssa ei kannata kilpailla. Kun ihmiset keskittyvät työhön, joka vaatii inhimillisiä ajattelutaitoja, tehokkuus pitäisi määritellä uudelleen.”
Ihanne, jossa työn raskaan raataja saa paljon aikaan, on informaatiotulvan keskellä vanhanaikainen.
”Voikin olla, että se tyyppi, joka raukean näköisenä istuu nojatuolissa ja antaa ajatusten harhailla, on tehokkaampi työntekijä kuin se, joka yrittää väkisin vääntää ratkaisua johonkin ongelmaan siinä onnistumatta, koska on kamala stressi”, Saarikivi arvioi.
Oikea työn sankari on Saarikiven mukaan oivaltanut, että pusertamisen lisäksi tarvitaan hetkiä, jolloin voi tuijottaa tyhjyyteen.
Hämmentävintä nykyajan työelämässä on Saarikiven mielestä vaatimus innovatiivisuudesta.
”Pitäisi olla innovatiivinen, mutta työpäivään ei ole luotu hetkiä, jolloin ideoita syntyy.”
Parhaat ideat tulevat usein, kun poistuu työpaikalta, Saarikivi muistuttaa.
Avokonttoria hän ei pidä vastauksena kaikkeen. Tarvitaan erilaisia tiloja keskittymistä vaativalle työlle, aivojen lepuuttamiseen ja yhteisiin hetkiin kollegojen kesken.
STRESSIN kertymistä ihminen ei välttämättä huomaa itse, ja siksi tila voi jäädä päälle. Merkkejä voi kuitenkin harjoitella seuraamaan.
Krooninen työstressi tuottaa fyysisiä vaivoja. Keskittymiskyky heikkenee, tulee jumittamista, eivätkä työt etene. Impulssikontrolli hiipuu ja ihminen ärtyy herkemmin, tunteet tulevat helposti pintaan. Uni häiriintyy, on vaikea nukahtaa tai herää aamuyöstä.
Kun myös töiden hoito kärsii, stressi ja uupumus ovat jo pitkällä. Ensimmäinen merkki tilanteen pahenemisesta on Työterveyslaitoksen työterveyspsykologin Heli Hannosen mukaan usein ”kauhea vauhti ja ylivirittyminen”.
”Ihmisellä on vauhti päällä ja hän käy kierroksilla. Hänen on vaikea pysähtyä mihinkään ja hän vain sinkoilee tehtävästä toiseen”, kuvaa Hannonen.
Sen sijaan, että lisäisi kuormaa aina vain uusilla työtehtävillä, fiksu esimies tai kollega ottaa havaintonsa puheeksi.
”Silloin ei tavoitella lyhyen aikavälin hyötyä, vaan nähdään pidemmälle.”
MYÖS Tilavastuun henkilöstöjohtaja Amanda Ojanen tunnistaa ”kierroksilla käyvän” työntekijän.
”Työn imu vetää niin, ettei työ pysy enää työajan puitteissa. Vaarallisinta on, kun ihminen ei itse huomaa sitä, eikä osaa pysähtyä. Jos hän tekee paljon etätöitä, sitä eivät välttämättä huomaa kollegatkaan.”
Matti Kaskela työskentelee Tilaajavastuussa palveluomistajana ja tunnistaa oman uupumisen riskin kurkistelevan nurkan takana.
”Meillä työskentely on itseohjautuvaa, joten herkästi sitä ottaa liikaa kuormaa. Stressin kertymistä ei ole kuitenkaan noloa myöntää.”
Irtiottoja Kaskela saa käymällä työpaikan kuntosalilla kesken työpäivän.
KELAN työntekijöistä yhä useampi kokee, että työn tekemiseen kunnolla on liian vähän työaikaa. Etenkin asiakaspalvelijat kokevat kuormittavana liiallisen määrän omaksuttavaa tietoa.
”Olemme ottaneet käyttöön tietojärjestelmän, joka tarjoaa automaattisesti hälytyksiä esimiehille, jotta he voivat käynnistää ajoissa keskustelut työkyvystä”, Kelan henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen kertoo.
Hälytys pirahtaa kaikista yli viikon mittaisista mielenterveysperusteisista poissaoloista sekä yli kahden viikon mittaisista tuki- ja liikuntaelinperusteisista poissaoloista.
Aivotutkija Saarikivi muistuttaa, että uupumisriski on työssä suurin silloin, kun vaatimukset ovat suuret, mutta mihinkään ei voi itse vaikuttaa.
”Työn hallinnan tunne on ehkä tärkein. Ja se että voi puhua siitä, että kokee stressiä.”
KESKIVAIKEIDEN masennusdiagnoosien runsaus näkyy Terveystalon työterveyslääkärin Heini Ahvenisen vastaanotolla.
”Ihmisen hallinnan tunne karkaa, jos hän ei saa vahvistusta sille, että tehty työ riittää.”
Ahveninen korostaa, että ihmisten, jotka ovat innostuneita työstään ja joille tekeminen on addiktiivista, pitää oppia lepäämään ponnistelun jälkeen.
Stressiä ehkäistään Ahvenisen mielestä parhaiten hyvällä johtamisella, välittämisellä ja sopivalla työmäärällä.
”Johtajat juoksevat maratoneja, mutta usein heiltä puuttuu sosiaalinen kyky työyhteisössä toimia motivoivasti ihmisten pieniä omituisuuksia hyväksyen.”
Ahveninen on huomannut, että joillekin hänen asiakkaistaan toimii työpaikan vaihto.
”Jos organisaatio hellii kovia, aikaansaavia johtajia, niiden alla saattaa moni kärsiä. Toisaalta jos henkilön oma vaatimustaso on liian korkealla, sen siirtää uuteen paikkaan.”
Oikaisu 28.1. klo 15.55: Mielenterveyssyistä johtuvia sairausrahakausia oli viime vuonna ennätysmäärä, ei sairauspäiviä, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.
”Työnantajan kannattaa ajatella niin, että sellaiset organisaatiot menestyvät, joissa ihmiset kykenevät ajattelemaan kunnolla ja käyttämään päätään sekä tekemään työtä tavalla, joka ei tuhoa aivokudosta.”
Kovin hyvältä ei työntekijän aivojen kannalta näytä, kun katsoo Kelan tuoretta sairausrahakausien tilastoa.
Mielenterveyssyistä johtuvia sairausrahakausia oli viime vuonna ennätyksellinen määrä, yli 66 300. Se on enemmän kuin koskaan.
Yleisimpiä diagnooseja olivat masennus, ahdistuneisuushäiriö, unihäiriö, reaktio vaikeaan stressiin tai sopeutumishäiriö.
Riskiä sairastua esimerkiksi masennukseen lisäävät ylipitkät työpäivät ja liiallinen stressi.
ESPOOLAISESSA teknologia-alan yrityksessä Suomen Tilaajavastuu oy:ssä on kuitenkin tajuttu, että työntekijät tarvitsevat vapaa-aikaa enemmän kuin sitä on nykyajan hektisyydessä tarjolla.
”Työ on kuormittavaa ja uupumisen riski vaanii ajassa, jossa työt seuraavat koko ajan mobiililaitteissa mukana. Jos on aina läsnä, kun puhelin piippaa, ei ehdi palautua”, sanoo henkilöstöjohtaja Amanda Ojanen.
Tilaajavastuussa tarjottiin joulun aikaan ylimääräisiä vapaapäiviä, jotta palautuminen varmistuisi. Työntekijät saavat myös käyttää työajastaan kaksi tuntia viikossa kuntoiluun.
VAIKKA stressi pitkittyessään on tuhoisaa, monilla työpaikoilla sillä saatetaan jopa ylpeillä. Ahkeruus näyttää Katri Saarikiven havaintojen mukaan yhä monen mielestä siltä, että tekee paljon kaikkea ja työkoneen näytöllä on monta välilehteä auki.Ihanne, jossa työn raskaan raataja saa paljon aikaan, on informaatiotulvan keskellä vanhanaikainen.
Konemaista tehokkuutta arvostetaan; työskentelyä, jossa tuotetaan nopeasti, paljon ja täsmällisesti
”Olen sitä mieltä, että koneiden kanssa ei kannata kilpailla. Kun ihmiset keskittyvät työhön, joka vaatii inhimillisiä ajattelutaitoja, tehokkuus pitäisi määritellä uudelleen.”
Ihanne, jossa työn raskaan raataja saa paljon aikaan, on informaatiotulvan keskellä vanhanaikainen.
”Voikin olla, että se tyyppi, joka raukean näköisenä istuu nojatuolissa ja antaa ajatusten harhailla, on tehokkaampi työntekijä kuin se, joka yrittää väkisin vääntää ratkaisua johonkin ongelmaan siinä onnistumatta, koska on kamala stressi”, Saarikivi arvioi.
Oikea työn sankari on Saarikiven mukaan oivaltanut, että pusertamisen lisäksi tarvitaan hetkiä, jolloin voi tuijottaa tyhjyyteen.
Hämmentävintä nykyajan työelämässä on Saarikiven mielestä vaatimus innovatiivisuudesta.
”Pitäisi olla innovatiivinen, mutta työpäivään ei ole luotu hetkiä, jolloin ideoita syntyy.”
Parhaat ideat tulevat usein, kun poistuu työpaikalta, Saarikivi muistuttaa.
Avokonttoria hän ei pidä vastauksena kaikkeen. Tarvitaan erilaisia tiloja keskittymistä vaativalle työlle, aivojen lepuuttamiseen ja yhteisiin hetkiin kollegojen kesken.
STRESSIN kertymistä ihminen ei välttämättä huomaa itse, ja siksi tila voi jäädä päälle. Merkkejä voi kuitenkin harjoitella seuraamaan.
Krooninen työstressi tuottaa fyysisiä vaivoja. Keskittymiskyky heikkenee, tulee jumittamista, eivätkä työt etene. Impulssikontrolli hiipuu ja ihminen ärtyy herkemmin, tunteet tulevat helposti pintaan. Uni häiriintyy, on vaikea nukahtaa tai herää aamuyöstä.
Kun myös töiden hoito kärsii, stressi ja uupumus ovat jo pitkällä. Ensimmäinen merkki tilanteen pahenemisesta on Työterveyslaitoksen työterveyspsykologin Heli Hannosen mukaan usein ”kauhea vauhti ja ylivirittyminen”.
”Ihmisellä on vauhti päällä ja hän käy kierroksilla. Hänen on vaikea pysähtyä mihinkään ja hän vain sinkoilee tehtävästä toiseen”, kuvaa Hannonen.
Sen sijaan, että lisäisi kuormaa aina vain uusilla työtehtävillä, fiksu esimies tai kollega ottaa havaintonsa puheeksi.
”Silloin ei tavoitella lyhyen aikavälin hyötyä, vaan nähdään pidemmälle.”
MYÖS Tilavastuun henkilöstöjohtaja Amanda Ojanen tunnistaa ”kierroksilla käyvän” työntekijän.
”Työn imu vetää niin, ettei työ pysy enää työajan puitteissa. Vaarallisinta on, kun ihminen ei itse huomaa sitä, eikä osaa pysähtyä. Jos hän tekee paljon etätöitä, sitä eivät välttämättä huomaa kollegatkaan.”
Matti Kaskela työskentelee Tilaajavastuussa palveluomistajana ja tunnistaa oman uupumisen riskin kurkistelevan nurkan takana.
”Meillä työskentely on itseohjautuvaa, joten herkästi sitä ottaa liikaa kuormaa. Stressin kertymistä ei ole kuitenkaan noloa myöntää.”
Irtiottoja Kaskela saa käymällä työpaikan kuntosalilla kesken työpäivän.
KELAN työntekijöistä yhä useampi kokee, että työn tekemiseen kunnolla on liian vähän työaikaa. Etenkin asiakaspalvelijat kokevat kuormittavana liiallisen määrän omaksuttavaa tietoa.
”Olemme ottaneet käyttöön tietojärjestelmän, joka tarjoaa automaattisesti hälytyksiä esimiehille, jotta he voivat käynnistää ajoissa keskustelut työkyvystä”, Kelan henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen kertoo.
Hälytys pirahtaa kaikista yli viikon mittaisista mielenterveysperusteisista poissaoloista sekä yli kahden viikon mittaisista tuki- ja liikuntaelinperusteisista poissaoloista.
Aivotutkija Saarikivi muistuttaa, että uupumisriski on työssä suurin silloin, kun vaatimukset ovat suuret, mutta mihinkään ei voi itse vaikuttaa.
”Työn hallinnan tunne on ehkä tärkein. Ja se että voi puhua siitä, että kokee stressiä.”
KESKIVAIKEIDEN masennusdiagnoosien runsaus näkyy Terveystalon työterveyslääkärin Heini Ahvenisen vastaanotolla.
”Ihmisen hallinnan tunne karkaa, jos hän ei saa vahvistusta sille, että tehty työ riittää.”
Ahveninen korostaa, että ihmisten, jotka ovat innostuneita työstään ja joille tekeminen on addiktiivista, pitää oppia lepäämään ponnistelun jälkeen.
Stressiä ehkäistään Ahvenisen mielestä parhaiten hyvällä johtamisella, välittämisellä ja sopivalla työmäärällä.
”Johtajat juoksevat maratoneja, mutta usein heiltä puuttuu sosiaalinen kyky työyhteisössä toimia motivoivasti ihmisten pieniä omituisuuksia hyväksyen.”
Ahveninen on huomannut, että joillekin hänen asiakkaistaan toimii työpaikan vaihto.
”Jos organisaatio hellii kovia, aikaansaavia johtajia, niiden alla saattaa moni kärsiä. Toisaalta jos henkilön oma vaatimustaso on liian korkealla, sen siirtää uuteen paikkaan.”
Oikaisu 28.1. klo 15.55: Mielenterveyssyistä johtuvia sairausrahakausia oli viime vuonna ennätysmäärä, ei sairauspäiviä, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.
Fakta
Torju stressin pitkittyminen
Tee työpäivästäsi huokoinen niin, että palaudut työstä osittain jo työpäivän aikana.
Perusasioihin kuuluu kunnollinen ruokatauko.
Pidä lyhyitä taukoja silloin tällöin.
Välillä voi riittää, että on kaksi minuuttia aikaa katsoa horisonttiin ja ajatella sinisiä ajatuksia. Tällainen lyhyt tauko on tärkeä siirtymävaiheissa, kun vaikkapa edellinen palaveri loppuu ja seuraava alkaa.
Vapaa-ajalla huolehdi palautumisesta. Levon lisäksi tarvitset mieluista tekemistä, joka haastaa aivojasi.
Ota huomioon elämän koko kirjo. Työ on yksi tärkeä elämänalue. Siltä ei pidä vaatia liikoja, kuten ei itseltäänkään.
Lähde: Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta