Terveystieto
TERVEYS LUO HYVINVOINTIA
TERVEYSTIETO
Terveystiedon opetuksen tavoitteena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa oppimista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia sekä toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia terveyteen liittyvissä asioissa.
Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavoista, terveystottumuksista ja sairauksista. Lisäksi kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.
Aihealueet:
7. lk MUUTTUVA MINÄ
8. lk VASTUUSEEN KASVAMISTA JA KEHITTYMISTÄ
9.lk KOKONAISUUS KUNTOON
Linkkivinkkejä:
www.terve.fi
www.terveyskirjasto.fi
www.kaypahoito.fi
www.vaestoliitto.fi/nuoret
www.ruokatieto.fi
www.ruokavisa.fi
www.tervekoululainen.fi
www.sport.fi
www.mll.fi/nuortennetti
www.mll.fi/lnpn
www.spr.fi
www.thl.fi
Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavoista, terveystottumuksista ja sairauksista. Lisäksi kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.
Aihealueet:
7. lk MUUTTUVA MINÄ
8. lk VASTUUSEEN KASVAMISTA JA KEHITTYMISTÄ
9.lk KOKONAISUUS KUNTOON
Linkkivinkkejä:
www.terve.fi
www.terveyskirjasto.fi
www.kaypahoito.fi
www.vaestoliitto.fi/nuoret
www.ruokatieto.fi
www.ruokavisa.fi
www.tervekoululainen.fi
www.sport.fi
www.mll.fi/nuortennetti
www.mll.fi/lnpn
www.spr.fi
www.thl.fi
Kertaustehtäviä ja vastauksia kansantauteihin 9.lk TT
Liitteet:
Liikuntasuosituksia
Testaa päivittäinen liikkumisesi, vastaavatko ne suosituksia.
http://www.ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi/
PERUSASIOITA RAVITSEMUKSESTA 9.LK TERVEYSTIETO
1. RUOKAVALIO
Muodostuu kaikesta siitä, mitä ihminen käyttää ravinnokseen. Esim. Sekaruokavalio, kasvisruokavaliot.
2. RUOKA-AINE:
Yksittäinen elintarvike, jota on käytetty ruoassa. Esim. maito, liha, peruna, paprika, kala.
Suomalaiset ravitsemussuositukset ohjaava tekemään terveellisiä valintoja.
RUOKAKOLMIO kertoo, mistä ruoka-aineryhmistä päivittäisen ravinnon tulisi koostua ja missä suhteessa eri ruoka-aineita pitäisi syödä. Kolmion alaosassa olevia ruoka-aineita tulee syödä runsaasti joka päivä.
Vastaavasti kolmion huipulla olevia ruoka-aineita ei kuulu syödä päivittäin.
LAUTASMALLI on käytännönläheinen esimerkki ruokakolmion ajatuksesta. Se havainnollistaa, miten monipuolinen ruoka-annos kootaan.
3. RAVINTOAINE:
Ruoka sisältää ravintoaineita. Niitä ovat hiilihydraatit, rasvat, proteiinit, vitamiinit ja kivennäisaineet.
Ruoka voi olla energiatiheää tai ravintoainetiheää.
Ravinto sisältää energiaa sen mukaan, kuinka paljon siinä on energiapitoisia ravintoaineita eli hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja. Ruoan sisältämä energiamäärä ilmoitetaan joko kilokaloreina tai kilojouleina.
Energiatiheydellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon ravinnossa on energiaa painoyksikköä eli grammaa tai kilogrammaa kohde.
Ravintoainetiheydellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon ravinnossa on ravintoaineita suhteessa sen sisältämään energiamäärään. Koska ravinnonsaannin ja energiankulutuksen tulisi olla tasapainossa, on viisasta suosia ruokia, joiden ravintoainetiheys on suuri ja energiatiheys pieni.
Uusissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan kiinnittämään erityisesti huomiota energiapitoisten ravintoaineiden, etenkin hiilihydraattien ja rasvojen laatuun.
Roskaruoan ravintosisältö on päinvastainen kuin ravitsemussuosituksissa.
4. ENERGIARAVINTOAINE:
Hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Niistä ihminen saa energiaa aineenvaihdunnan ylläpitoon ja liikkumiseen.
ENERGIAN MITTAYKSIKKÖ: kilojoule kJ tai kilokalori kcal. Energiatiheys ilmoitetaan kcal/g tai kJ/g.
1 kcal= 4,2 kJ.
5. SUOJARAVINTOAINE:
Proteiinit, vitamiinit ja kivennäisaineet. Ne osallistuvat elimistön toimintojen säätelyyn.
6. RASVAT:
Näkyviä rasvoja ovat esim. voi, margariini. Piilorasvoja ovat ruoan itsessään sisältämät rasvat esim. suklaassa , makkarassa. Rasvoja ovat pehmeät rasvat esim. kasvirasvat, kalan rasva,siementen ja pähkinöiden sisältämät . --> suositeltavia
Kovat rasvat: eläinperäiset esim. naudanliha, makkara, kerma, juusto, voi, kookosrasva --> käyttöä on rajoitettava, koska nostavat veren haitallisen eli LDL-kolesterolin pitoisuutta.
Rasvojen tärkeimmät tehtävät ovat energian tuottaminen, solujen rakennusaineita , hormonien valmistuaineina toimiminen ja rasvaliukoisten vitamiinien (A,D,E,K) ja välttämättömien rasvahappojen (Omega, linoli) sisällyttäminen ravintoon.
1 g rasvaa tuottaa energiaa 38 kJ= 9 kcal.
7. HIILIHYDRAATIT:
Hiilihydraatit ovat elimistön tärkein energianlähde. Niitä on runsaasti etenkin kasvikunnan tuotteissa. Hiilihydraatit esiintyvät ravinnossa eri muodoissa esim. sokerina, fruktoosina, tärkkelyksenä tai kuituina. Kuituja lukuun ottamatta hiilihydraatit pilkkoutuvat ruoansuslatuselimistössä glukoosiksi.
Glukoosi imeytyy ruoansulatuskanavasta verenkiertoon, jolloin sitä nimitetään verensokeriksi. Veri kuljettaa glukoosin solujen polttoaineeksi. Mikäli veressä on enemmän sokeria kuin kulutamme, ylijäävä glukoosi varastoidaan ensin maksaan ja muutetaan mahdollisesti myöhemmin rasvaksi --> rasvamaksa.
Hiilihydraatit voidaan jakaa nopeisiin hillihydraatteihin, jotka pilkkoutuvat ruoansulatuksessa ja nostavat veren sokeripitoisuutta nopeasti. ( makeiset, virvoitusjuomat, vaalea leipä). Erityisen haitalliseksi terveydelle on havaittu fruktoosilla eli hedelmäsokerilla makeutetut tuotteet. Fruktoosi kiihdyttää rasvojen muodostumista maksassa, joten runsas käyttö voi vuosien kuluessa vaurioittaa ja rasvoittaa maksaa.
Hitaasti hajoavat hiilihydraatit ja hajoamattomat kuidut hidastavat sokerin imeytymistä verenkiertoon ja tasaavat verensokerin vaihteluja. Ne lisäävät kylläisyyden tunnetta, parantavat suolen toimintaa sekä estävät kolesterolin imeytymistä ruoansulatuskanavasta elimistöön. Hyviä lähteitä: kasvikset, marjat, hedelmät, sienet, siemenet, palkokasvit, täysjyväviljavalmisteet.
1 g hiilihydraatteja tuottaa energiaa 17 kJ = 4 kcal.
8. PROTEIINIT:
Eli valkuaisaineet. Elimistön tarkeimpiä rakennusaineita, joita tarvitaan solujen, hormonien ja entsyymien rakennusaineena. Kasvuiässä proteiineja tarvitaan runsaasti muun muassa lihasten ja luiden rakentamiseen. Hyviä lähteitä esim. liha, broileri, kala, kananmuna, maitotuotteet, siemenet, pähkinät, palkokasvit.
1 g proteiineja tuottaa energiaa 17 kJ = 4 kcal.
9. KIVENNÄISAINEET:
Maaperässä olevia alkuaineita, jotka siirtyvät maaperästä kasveihin jatniitä syöviin eläimiin. Osa kivennäisaineista on välttämättömiä ihmisen terveydelle. Niitä tarvitaan mm. solujen rakennusaineeksi sekä aineenvaihdunnan ylläpitämiseen.
Rauta: Hyviä lähteitä ovat liha, maksa, veri, täysjyvävilja, pinaatti. Tarvitaan veren punasolujen rakennusaineeksi ja hapenkuljetukseen. Puutosoireita ovat: väsymys, kalpeus, päänsärky ja veren alhainen hemoglobiinipitoisuus eli anemia.
Kalsium: Hyviä lähteitä: maitotuotteet, lohi, pähkinät, palkokasvit. Vahvistaa luita ja hampaita sekä tarvitaan lihasten toimintaan. Puutosoireita ovat luiden haurastuminen eli osteoporoosi sekä lihassäryt.
Natrium: Haitallinen kivennäisaine, joka nostaa verenpainetta. Vältä runsasta suolan sekä runsaasti suolaa sisältävien ruoka-aineiden käyttöä.
10. VITAMIINIT:
Välttämättömiä kehon toiminnalle esim. puolustuskyky eri sairauksille.
Rasvaliukoiset vitamiinit: A,D,E,K --> varastoituvat elimistöön.
A- vitamiinia tarvitaan esim. silmien, ihon, hiusten, ja luuston hyvinvointiin. Hyviä lähteitä maitotuotteet, porkkana, maksa, kananmuna.
D-vitamiini: vahvistaa luustoa ja hampaita, edistää kalsiumin imeytymistä sekä lisää vastustuskykyä ja vireyttä. Hyviä lähteitä rasvaiset kalat, maitotuotteet sekä D-vitamiinilisä ympärivuotisesti.
Vesiliukoiset vitamiinit: B ja C. Eivät varastoidu elimistöön, joten niitä on saatava päivittäin. Vitamiinien puute aiheuttaa puutosoireita esim. suun haavaumat, silmien punoitus, väsymys, päänsärky, keskittymisvaikeudet (B-vit.). Väsymys, ihon kuivuminen, vuotavat ikenet, hampaiden irtoaminen (C-vit.)
B-vitamiinien hyviä lähteitä: maito, täysjyväleipä, liha, kala, monet kasvikset.
C-vitamiinin eli askorbiinihapon hyviä lähteitä: marjat, sitrushedelmät, paprika, uudet perunat, lanttu.
Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve on yksilöllinen ja saattaa vaihdella elämän eri vaiheissa. Esimerkikisi kasvuiässä eräiden suojaravintoaineiden tarve kasvaa esim. kalsium, rauta.
11. ERITYISRUOKAVALIO:
Ruokavaliosta poistetaan yksi tai useampi ruoka-aine lääketieteellisistä syistä tai omasta halusta. Esim. laktoosi-intoleranssi, keliakia, maitoallergia. Tärkeää on huomata poistettavan ruoka-aineen sisältämät ravintoaineet, jotka on saatava jostain korvaavasta ruoka-aineesta esim. kasvissyöjät.
Katso aiheeseen liittyvät videot: esim. sokeripommit, suolan käyttö, rasvat, kasvikset, vatsan hyvinvointi, lautasmalli
https://www.youtube.com/user/syohyvaa
www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ajankohtaista
( 28.8.2015 Uutta oppimateriaalia ravitsemussuosituksista)
Muodostuu kaikesta siitä, mitä ihminen käyttää ravinnokseen. Esim. Sekaruokavalio, kasvisruokavaliot.
2. RUOKA-AINE:
Yksittäinen elintarvike, jota on käytetty ruoassa. Esim. maito, liha, peruna, paprika, kala.
Suomalaiset ravitsemussuositukset ohjaava tekemään terveellisiä valintoja.
RUOKAKOLMIO kertoo, mistä ruoka-aineryhmistä päivittäisen ravinnon tulisi koostua ja missä suhteessa eri ruoka-aineita pitäisi syödä. Kolmion alaosassa olevia ruoka-aineita tulee syödä runsaasti joka päivä.
Vastaavasti kolmion huipulla olevia ruoka-aineita ei kuulu syödä päivittäin.
LAUTASMALLI on käytännönläheinen esimerkki ruokakolmion ajatuksesta. Se havainnollistaa, miten monipuolinen ruoka-annos kootaan.
3. RAVINTOAINE:
Ruoka sisältää ravintoaineita. Niitä ovat hiilihydraatit, rasvat, proteiinit, vitamiinit ja kivennäisaineet.
Ruoka voi olla energiatiheää tai ravintoainetiheää.
Ravinto sisältää energiaa sen mukaan, kuinka paljon siinä on energiapitoisia ravintoaineita eli hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja. Ruoan sisältämä energiamäärä ilmoitetaan joko kilokaloreina tai kilojouleina.
Energiatiheydellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon ravinnossa on energiaa painoyksikköä eli grammaa tai kilogrammaa kohde.
Ravintoainetiheydellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon ravinnossa on ravintoaineita suhteessa sen sisältämään energiamäärään. Koska ravinnonsaannin ja energiankulutuksen tulisi olla tasapainossa, on viisasta suosia ruokia, joiden ravintoainetiheys on suuri ja energiatiheys pieni.
Uusissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan kiinnittämään erityisesti huomiota energiapitoisten ravintoaineiden, etenkin hiilihydraattien ja rasvojen laatuun.
Roskaruoan ravintosisältö on päinvastainen kuin ravitsemussuosituksissa.
4. ENERGIARAVINTOAINE:
Hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Niistä ihminen saa energiaa aineenvaihdunnan ylläpitoon ja liikkumiseen.
ENERGIAN MITTAYKSIKKÖ: kilojoule kJ tai kilokalori kcal. Energiatiheys ilmoitetaan kcal/g tai kJ/g.
1 kcal= 4,2 kJ.
5. SUOJARAVINTOAINE:
Proteiinit, vitamiinit ja kivennäisaineet. Ne osallistuvat elimistön toimintojen säätelyyn.
6. RASVAT:
Näkyviä rasvoja ovat esim. voi, margariini. Piilorasvoja ovat ruoan itsessään sisältämät rasvat esim. suklaassa , makkarassa. Rasvoja ovat pehmeät rasvat esim. kasvirasvat, kalan rasva,siementen ja pähkinöiden sisältämät . --> suositeltavia
Kovat rasvat: eläinperäiset esim. naudanliha, makkara, kerma, juusto, voi, kookosrasva --> käyttöä on rajoitettava, koska nostavat veren haitallisen eli LDL-kolesterolin pitoisuutta.
Rasvojen tärkeimmät tehtävät ovat energian tuottaminen, solujen rakennusaineita , hormonien valmistuaineina toimiminen ja rasvaliukoisten vitamiinien (A,D,E,K) ja välttämättömien rasvahappojen (Omega, linoli) sisällyttäminen ravintoon.
1 g rasvaa tuottaa energiaa 38 kJ= 9 kcal.
7. HIILIHYDRAATIT:
Hiilihydraatit ovat elimistön tärkein energianlähde. Niitä on runsaasti etenkin kasvikunnan tuotteissa. Hiilihydraatit esiintyvät ravinnossa eri muodoissa esim. sokerina, fruktoosina, tärkkelyksenä tai kuituina. Kuituja lukuun ottamatta hiilihydraatit pilkkoutuvat ruoansuslatuselimistössä glukoosiksi.
Glukoosi imeytyy ruoansulatuskanavasta verenkiertoon, jolloin sitä nimitetään verensokeriksi. Veri kuljettaa glukoosin solujen polttoaineeksi. Mikäli veressä on enemmän sokeria kuin kulutamme, ylijäävä glukoosi varastoidaan ensin maksaan ja muutetaan mahdollisesti myöhemmin rasvaksi --> rasvamaksa.
Hiilihydraatit voidaan jakaa nopeisiin hillihydraatteihin, jotka pilkkoutuvat ruoansulatuksessa ja nostavat veren sokeripitoisuutta nopeasti. ( makeiset, virvoitusjuomat, vaalea leipä). Erityisen haitalliseksi terveydelle on havaittu fruktoosilla eli hedelmäsokerilla makeutetut tuotteet. Fruktoosi kiihdyttää rasvojen muodostumista maksassa, joten runsas käyttö voi vuosien kuluessa vaurioittaa ja rasvoittaa maksaa.
Hitaasti hajoavat hiilihydraatit ja hajoamattomat kuidut hidastavat sokerin imeytymistä verenkiertoon ja tasaavat verensokerin vaihteluja. Ne lisäävät kylläisyyden tunnetta, parantavat suolen toimintaa sekä estävät kolesterolin imeytymistä ruoansulatuskanavasta elimistöön. Hyviä lähteitä: kasvikset, marjat, hedelmät, sienet, siemenet, palkokasvit, täysjyväviljavalmisteet.
1 g hiilihydraatteja tuottaa energiaa 17 kJ = 4 kcal.
8. PROTEIINIT:
Eli valkuaisaineet. Elimistön tarkeimpiä rakennusaineita, joita tarvitaan solujen, hormonien ja entsyymien rakennusaineena. Kasvuiässä proteiineja tarvitaan runsaasti muun muassa lihasten ja luiden rakentamiseen. Hyviä lähteitä esim. liha, broileri, kala, kananmuna, maitotuotteet, siemenet, pähkinät, palkokasvit.
1 g proteiineja tuottaa energiaa 17 kJ = 4 kcal.
9. KIVENNÄISAINEET:
Maaperässä olevia alkuaineita, jotka siirtyvät maaperästä kasveihin jatniitä syöviin eläimiin. Osa kivennäisaineista on välttämättömiä ihmisen terveydelle. Niitä tarvitaan mm. solujen rakennusaineeksi sekä aineenvaihdunnan ylläpitämiseen.
Rauta: Hyviä lähteitä ovat liha, maksa, veri, täysjyvävilja, pinaatti. Tarvitaan veren punasolujen rakennusaineeksi ja hapenkuljetukseen. Puutosoireita ovat: väsymys, kalpeus, päänsärky ja veren alhainen hemoglobiinipitoisuus eli anemia.
Kalsium: Hyviä lähteitä: maitotuotteet, lohi, pähkinät, palkokasvit. Vahvistaa luita ja hampaita sekä tarvitaan lihasten toimintaan. Puutosoireita ovat luiden haurastuminen eli osteoporoosi sekä lihassäryt.
Natrium: Haitallinen kivennäisaine, joka nostaa verenpainetta. Vältä runsasta suolan sekä runsaasti suolaa sisältävien ruoka-aineiden käyttöä.
10. VITAMIINIT:
Välttämättömiä kehon toiminnalle esim. puolustuskyky eri sairauksille.
Rasvaliukoiset vitamiinit: A,D,E,K --> varastoituvat elimistöön.
A- vitamiinia tarvitaan esim. silmien, ihon, hiusten, ja luuston hyvinvointiin. Hyviä lähteitä maitotuotteet, porkkana, maksa, kananmuna.
D-vitamiini: vahvistaa luustoa ja hampaita, edistää kalsiumin imeytymistä sekä lisää vastustuskykyä ja vireyttä. Hyviä lähteitä rasvaiset kalat, maitotuotteet sekä D-vitamiinilisä ympärivuotisesti.
Vesiliukoiset vitamiinit: B ja C. Eivät varastoidu elimistöön, joten niitä on saatava päivittäin. Vitamiinien puute aiheuttaa puutosoireita esim. suun haavaumat, silmien punoitus, väsymys, päänsärky, keskittymisvaikeudet (B-vit.). Väsymys, ihon kuivuminen, vuotavat ikenet, hampaiden irtoaminen (C-vit.)
B-vitamiinien hyviä lähteitä: maito, täysjyväleipä, liha, kala, monet kasvikset.
C-vitamiinin eli askorbiinihapon hyviä lähteitä: marjat, sitrushedelmät, paprika, uudet perunat, lanttu.
Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve on yksilöllinen ja saattaa vaihdella elämän eri vaiheissa. Esimerkikisi kasvuiässä eräiden suojaravintoaineiden tarve kasvaa esim. kalsium, rauta.
11. ERITYISRUOKAVALIO:
Ruokavaliosta poistetaan yksi tai useampi ruoka-aine lääketieteellisistä syistä tai omasta halusta. Esim. laktoosi-intoleranssi, keliakia, maitoallergia. Tärkeää on huomata poistettavan ruoka-aineen sisältämät ravintoaineet, jotka on saatava jostain korvaavasta ruoka-aineesta esim. kasvissyöjät.
Katso aiheeseen liittyvät videot: esim. sokeripommit, suolan käyttö, rasvat, kasvikset, vatsan hyvinvointi, lautasmalli
https://www.youtube.com/user/syohyvaa
www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ajankohtaista
( 28.8.2015 Uutta oppimateriaalia ravitsemussuosituksista)