TERVEYSTIEDON ARTIKKELEITA

Syömme itsellemme masennuksen



Tiede

Syömme itsellemme masennuksen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, kuinka suolisto edistää aivo­terveyttä ja miten dramaattisia puutteita nyky­ihmisen ruoka­valiossa on

Keskusyksikkömme hyrisee tyytyväisimmin, kun sitä ruokkii öljyillä ja kasviksilla. Miksi, sitä tutkitaan paraikaa.

Tilaajille
 
KAIKKI on kunnossa. Olo on parempi kuin koskaan. Liikun säännöllisesti ja tapaan ystäviäni. Vietän perheeni kanssa aikaa niin paljon kuin mahdollista. Elämä hymyilee jälleen, kuvailee 75-vuotias Carolyntuntemuksiaan parin vuoden takaisessa Scientific American Mind -lehdessä.

Aina ei ollut sujunut yhtä ruusuisesti. Eläkkeelle jäätyään Carolyn oli vaipunut alakuloon ja eristäytynyt. Syöminen riistäytyi käsistä, ja hän sairastui diabetekseen. Roskaruoka maistui ja itsestä huolehtiminen unohtui. Masennus kolkutteli ovella.

Ystävän neuvosta Carolyn hakeutui läheisen Pittsburghin yliopiston psykiatrian klinikalle. Hän pääsi mukaan tutkimukseen, jossa selvitettiin, voiko lyhytterapialla ehkäistä orastavaa masennusta.

Puolet tutkimuksen noin 250 koehenkilöstä sai päivittäin terapiaa, loput päätyivät verrokeiksi. Arpa heitti Carolynin jälkimmäiseen ryhmään. Hänelle ei annettu varsinaista hoitoa vaan ravitsemusneuvontaa. Vinkkien innostamana Carolyn vaihtoi hampurilaisateriat kalaruokiin ja kasviksiin.

Kun parivuotinen koe vuonna 2014 päättyi, tutkijoilta pääsi ihmetyksen huokaus. Lyhytterapiaa saaneiden ja verrokkien riski sairastua masennukseen pieneni yhtä paljon. Toisin sanoen fiksu ruokavaliokin näytti pitävän psykiatrin loitolla.

HAVAINTO ei ole ainoa lajissaan. Ruoan ja aivojen terveyden yhteydestä on kertynyt yhä enemmän viitteitä.

Toistaiseksi on tunnistettu vain kytkös. Tutkimustulokset eivät siis osoita suoraa syy-seuraussuhdetta tietyn ruokavalion ja aivojen toiminnan välillä.

 
Ongelma on tuttu tieteessä. Se, että kaksi asiaa tapahtuu perätysten, ei merkitse välttämättä mitään. Useimmiten tällainen näennäinen yhteys on silkkaa sattumaa. On pikemmin poikkeus, että tapahtumat liittyvät oikeasti toisiinsa ja niiden välillä on selvä syy-yhteys.

Voi esimerkiksi olla niin, että terveellisesti syövät ihmiset elävät muutenkin terveellisesti eivätkä siksi sairastu niin helposti masennukseen. Tai että masentuneet lääkitsevät itseään roskaruoalla, vaikka suklaa ja sipsit eivät sinänsä altistaisikaan masennukselle.

Näyttöä Välimereltä

TERVEYDEN näkökulmasta on toki väliä, mitä suuhunsa pistää. Aivot eivät tee poikkeusta.

Vahvimmat näytöt tulevat Etelä-Euroopasta, missä suositaan niin kutsuttua Välimeren ruokavaliota. Se sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita, kuten vihanneksia ja hedelmiä. Rasvaa saadaan pääasiassa oliiviöljystä. Lihaa käytetään vähän, kalaa ja muita mereneläviä enemmän.

Väestötutkimukset toisensa jälkeen ovat osoittaneet, että Välimeren malliin aterioivien todennäköisyys sairastua masennukseen on tavallista pienempi.

Myös muistisairauksien ja niille altistavien sydänsairauksien riski on vähäisempi. Innokkaimmin Välimeren ruokavaliota noudattavilla kala- ja kasviöljyjen runsaus vähentää masennuksen riskiä jopa 30 prosenttia.

VAKUUTTAVIMMAT tulokset on saatu isoista satunnaistetuista tutkimuksista. Kuuluisin niistä on Predimed-tutkimus, jossa Välimeren ruokavaliota vertailtiin vähärasvaisempaan vaihtoehtoon. Kaikilla mukana olleilla 7 447 koehenkilöllä oli suuri vaara sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Tulokset julkaistiin vuonna 2013. Ne eivät jättäneet arvailujen varaa. Välimeren ruokavalio vähensi sekä aivo- että sydänsairauksia.

Jatkoanalyysiin poimittiin yli 500 sydäntaudin potijaa, joilla oli suuri muistisairausriski. Heidät satunnaistettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäinen sai välimerihenkistä ruokavalio-ohjausta ja päivittäisen neitsytoliiviöljylisän. Kakkosryhmä sai samat neuvot mutta öljy korvattiin 30 grammalla pähkinöitä. Kolmoset saivat pelkän kehotuksen välttää rasvaisia ruokia.

Kuuden ja puolen vuoden seuranta osoitti, että öljy- ja pähkinäryhmäläisten aivot toimivat vireämmin kuin pelkästään rasvaa vähentäneiden; ero todettiin neurologisissa testeissä.

Vaihto kasvisvoittoiseen ruokaan tepsi parissa viikossa.

ÖLJYT ja pähkinät suojasivat myös masennukselta. Eniten hyötyivät diabeetikot. Heidän riskinsä sairastua masennukseen pieneni jopa 40 prosenttia.

Jo pelkkä kasvisvoittoisuus näyttää kohentavan mielialaa. Ison kyselytutkimuksen perusteella Välimeren malliin syövät ovat onnellisempia ilman ylimääräistä öljy- tai pähkinäbuustiakin kuin perinteistä länsimaista ruokavaliota noudattavat.

Australialaistutkimuksessa masennuspotilaat välimerellistivät ruokavalionsa kolmen kuukauden ajaksi. Enemmistö raportoi oireiden helpottaneen ja mielialan parantuneen.

Ilmiöön on törmätty myös täysin terveillä koehenkilöillä. Jo parin viikon vaihto sekaruoasta kasvisvoittoiseen parantaa mielialaa huomattavasti.

Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöskirja osoittaa samaa. Tavallinen terveellinen ruokavalio vähentää masennusriskiä. Vastaavasti epäterveellinen ruokavalio eli makkarat, lihavalmisteet, vehnäleivät ja sokeroidut ruoat ja -juomat lisäävät masennusoireiden todennäköisyyttä.

Ylläpitää hermoyhteyksiä

TUTKIJAT ovat kehittäneet Välimeren ruokavaliosta myös version, jonka uskotaan sisältävän erityisesti aivoja suojaavia ominaisuuksia. Se tunnetaan nimellä Mind, mediterranean intervention for neurodegenerative delay.

Kyseessä on fuusio Välimeren ruokavaliosta ja verenpaineen hoitoon tarkoitetusta dash-ruokavaliosta. Lautasella korostuvat vihreät lehtivihannekset, pähkinät, marjat, pavut, kokojyväviljat, kala, kana ja oliiviöljy. Myös tilkka viiniä sallitaan.

Koska mind on tuore tuttavuus, sen tehoa ei ole vielä järin paljon selvitetty. Joissakin tutkimuksissa mind on yhdistetty tavallista pienempään Alzheimerin taudin riskiin.

Myös aivojen ikääntyminen on ollut hitaampaa aivoruokavaliota noudattavilla. Magneettikuvista näkyy, että hermosolujen väliset yhteydet säilyvät paremmin niillä, jotka aterioivat kasvisvoittoisesti. Länsimaisittain syövien hermoyhteydet heikentyvät ja keskeiset muistialueet kutistuvat enemmän.

Mielialan kohentumisesta sen sijaan ei ole näyttöä. Mind-dieetti ei vähennä masennuksen todennäköisyyttä. Isossa väestötutkimuksessa Välimeren ruokavalio vei tässä suhteessa voiton. Miksi, ei vielä tiedetä.

Säätää aivojen kemiaa

SYYN ja seurauksen välillä pitää olla toimiva ja uskottava yhteys. Miksi kasvispainotteinen ruoka suojaisi aivoja rappeutumiselta ja mielen mustumiselta?

Varhaiseen muistisairauteen ja masennukseen saattaa liittyä lieväasteinen tulehdus. Elimistön puolustusjärjestelmä käy tasaisesti ylikierroksilla. Tämä näkyy verinäytteistä mitattavissa merkkiainepitoisuuksissa.

Huonot ruokailutottumukset, kuten runsas rasvan ja sokerin käyttö, voivat lietsoa tulehdusta. Värimerellinen ruokavalio sisältää vain vähän tyydyttyneitä rasvoja ja tavallista sokeria, joten se saattaa jopa sammuttaa tulehduksen. Asiasta tiedetään kuitenkin vielä kovin vähän.

Kasvisruoka voisi tepsiä kuin lääke.

Ruokavalio säätää aivokemiaa. Vaikutukset voivat ulottua välittäjäaineisiin. Tutkimuksissa on havaittu, että syömisellä on yhteys muun muassa hermokasvutekijä bdnf:n pitoisuuksiin aivoissa. Bdnf voimistaa hermosolujen välisten kytkösten eli synapsien toimintaa ja synnyttää uusia synapseja.

Jo 1990-luvulla havaittiin, että stressi lamaa bdnf:n muodostumista koe-eläinten aivoissa. Masennuslääkkeet vaikuttavat päinvastoin. Ne lisäävät bdnf:n pitoisuutta ja korjaavat hermosoluvaurioita.

Kasvisruokavalio voisi periaatteessa tepsiä siinä missä lääke. Predimed-tutkimuksessa kävi ilmi, että vaihto Välimeren ruokaan nosti bdnf-pitoisuuksia veressä erityisesti masentuneilla.

Aminohappojen saanti voi heijastua aivojen toimintaan ja mielenterveyteen. Monet hermoston välittäjäaineet rakentuvat aminohapoista. Esimerkiksi tryptofaanista muodostuu aivojen tyytyväisyyshormonia, serotoniinia. Se tuottaa mielihyvää, vähentää kipua ja osallistuu tunteiden säätelyyn.

Tryptofaania saadaan eläin- ja kasviproteiinista. Sen puute saattaa ruokkia masennusta alttiilla henkilöillä. Kun masennuspotilaille on juotettu aminohappoliuosta, josta on poistettu tryptofaani, oireilu on lisääntynyt.

Hoitokokeet ovat kuitenkin tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Osalla tryptofaanikuuri on vähentänyt jonkin verran masennusoireita, osalla ei.

Omega-3 parasta kalasta

PETTYMYKSET eivät ole jääneet tähän. 1990-luvulla pantiin paljon toivoa terveellisiin rasvahappoihin. Ajatuksessa on järkeä: Yli puolet aivoista on rasvaa. Harmaa aine koostuu rasvahapoista, joista enemmistö on monityydyttymättömiä ja loput omega-3-rasvahappoja.

Useissa väestöissä oli huomattu, että erityisesti kalansyöjät potivat muita vähemmän masennusta. He näyttivät säästyvän myös dementialta ja muilta muistisairauksilta tavallista todennäköisemmin. Seurantatutkimusten perusteella masennuksen riski pieneni, kun kalaa oli lautasella vähintään pari kertaa viikossa.

Havainto sai tukea aivokuvauksista. Niissä ilmeni, että aivojen kutistuminen kiihtyi niillä, jotka eivät saaneet riittävästi hyviä rasvahappoja. Varsinkin aivojen muistikeskuksesta hippokampuksesta katosi hermosoluja normaalia vanhenemista nopeammin.

Selitystä lähdettiin etsimään aivoja hellivistä kalarasvoista. Monissa kaloissa on runsaasti elimistölle välttämättömiä monityydyttymättömiä rasvahappoja ja D-vitamiinia.

Ounasteltiin, että masennukselta suojaava vaikutus voisi selittyä omega-3-rasvahapoilla, joiden oli aiemmissa tutkimuksissa huomattu vaikuttavan aivojen välittäjäaineisiin, serotoniiniin ja dopamiiniin. Niiden vaje voi tutkitusti masentaa.

Ajatusta puolsi myös se, että masentuneilta mitattiin matalia rasvahappopitoisuuksia. Lisäksi hyvien rasvahappojen puutetta potevilla eläimillä oli havaittu samanlaisia muutoksia aivoissa kuin masennuspotilailla.

 

Satunnaistetut tutkimukset kalaöljyvalmisteilla ovat kuitenkin tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Tutkimuksissa ei ole pystytty selvästi osoittamaan, että kalaöljyvalmisteet parantaisivat aivojen toimintaa tai muistia. Näyttö hyödyistä terveille ikääntyneille tai jo dementiaan sairastuneille on vähäinen. Sama koskee masennuksen hoitoa ja ehkäisyä.

Tilanne on syheröinen. Tutkijoilla ei ole varmuutta siitä, että runsas kalansyönti vähentäisi masennusta. Voi olla myös päinvastoin: runsas kalansyönti johtuukin vähemmästä masentuneisuudesta. Masentuneille maistuu usein rasvainen ja sokerinen pika- ja valmisruoka.

Sekin on mahdollista, että kalansyönti on vain merkki muutenkin monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta.

Oli miten oli, yksi asia näyttää varmalta. Hyvät kalarasvat kannattaa napsia ravintolisien sijaan luontaisista lähteistä.

Ihminenkin on bioreaktori

KAIKKI ei ole ollut pelkkää pettymystä. Viime vuosina on avautunut aivan uusi reitti aivojen terveyteen. Se kulkee paksusuolen kautta.

Ihminen on kävelevä bioreaktori. Meissä jokaisessa muhii mikrobikasvusto, joka saattaa painaa jopa kaksi kiloa – viisi kertaa enemmän kuin sydän. Lajeja on satoja ja alalajeja tuhansia. Pieneliöiden aherrus vastaa aktiivisuudeltaan maksan vilkasta aineenvaihduntaa.

Ylivoimaisesti rikkain asujaimisto elää suolistossa. Paksusuolessa elelee ainutlaatuinen ekosysteemi, joka koostuu jopa miljardeista mikrobeista, pääasiassa bakteereista.

Suolisto ja samalla sen mikrobit yhdistyvät aivoihin sekä verenkierron että hermoston välityksellä. Suolistossa on hermosoluja, joiden toimintaan mikrobit voivat vaikuttaa. Näitä neuroendokriinisiä soluja on pitkälti yli sata miljoonaa. Jotkut tutkijat puhuvat puolitosissaan vara-aivoista. Eivätkä ihan turhaan.

Tunnehyöky ehtii suolistoon sekunneissa.

TIETO liikkuu molempiin suuntiin. Vatsasta tulevat viestit säätävät aivoissa muun muassa ruokahalua ja mielialaa. Aivot välittävät reaktionsa takaisin alakertaan.

Tärkein reitti kulkee vagus- eli kiertäjähermon kautta. Kun aivoissa käynnistyy tunnereaktio, suolisto saa siitä tiedon sekunneissa. Ei ole ihme, jos stressaavassa tilanteessa mahalaukkua alkaa kipristää ja peräsuolen sisältö menee kuralle.

Syömästämme ruoasta suolistomikrobit valmistavat lukuisia yhdisteitä, jotka osallistuvat elimistön aineenvaihdunnan, immuunipuolustuksen ja aivojen toiminnan säätelyyn. Ne valmistavat välittäjäaineita, hormoneja ja muita viestimolekyylejä ja säätelevät stressihormonien tuotantoa. Eläinkokeissa on havaittu, että mikrobit valmistavat muun muassa ahdistusta lievittäviä molekyylejä.

Mikrobit keskustelevat immuunipuolustuksen solujen kanssa ja vaikuttavat suolen seinämän läpäisevyyteen. Jos seinämä muuttuu liian läpäiseväksi ja alkaa vuotaa, seurauksena voi olla tulehdus. Hiljainen tulehdus on liitetty moneen krooniseen sairauteen, myös masennukseen.

Suolistomikrobisto on osoitettu poikkeavaksi lihavuudessa, tulehduksellisissa suolistosairauksissa ja ärtyvän suolen oireyhtymässä. Sen epätasapaino on liitetty myös astmaan, allergiaan, autoimmuuni- ja keskushermostosairauksiin, syöpiin, autismiin, ahdistuneisuuteen, masennukseen ja skitsofreniaan.

Eri bakteerit käyttävät hyväkseen eri ravintoaineita, joten ne saattavat vaikuttaa myös mielitekoihimme. Syömishäiriöissä bakteerikirjon kaventuminen voi olla osa sairauden kierrettä.

Mikrobit kuljettavat oireita

TUTKIMUS suolistomikrobien ja aivojen terveyden yhteydestä on vasta alkumetreillään, mutta monet havainnot ovat dramaattisia. Mikrobien mukana voi siirtyä esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireita.

Tutkijat ovat havainneet, että masentuneilla suoliston tulehdusmekanismit käyvät kierroksilla. Ulostenäytteet paljastavat, että masentuneen mikrobikoostumus poikkeaa terveestä. Kun rotille siirretään masentuneiden ihmisen mikrobistoa, nekin alkavat oireilla.

Koe-eläimillä, joilta puuttuu normaali bakteerikanta, on paljon matalampi serotoniinitaso kuin lajitovereilla. Tilanne tasoittuu, kun niiden suolistoon siirretään normaalimäärä bakteereja. Jotkin bakteerit kenties madaltavat stressihormonitasoja ja kiihdyttävät mielihyvähormonien tuotantoa.

Kun hiirille aiheutetaan aivoinfarkti, suoliston bakteerikimara yksipuolistuu kertaheitolla. Ulosteensiirto terveeltä lajitoverilta tuottaa suorastaan ihmeparantumisen. Hiiri alkaa toipua aivovaurioista.

 
Suolistobakteerien myllerrys saattaa vaikuttaa myös neurologisten sairauksien puhkeamiseen, esimerkiksi Alzheimerin tautiin. Jos terveiden hiirien suoliston bakteerikanta siirretään Alzheimerin tautia sairastaviin hiiriin, dementian merkit aivoissa vähenevät.

Eläinkokeista ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä ihmisiin, mutta näyttää siltä, että monimuotoinen mikrobisto suojaa sairauksilta ja ylläpitää hyvää mieltä.

Kapea bakteeristo ei sen sijaan tiedä mitään hyvää. Runsas lihansyönti ruokkii huonoa mikrobikantaa, samoin runsas sokerin käyttö. Yksipuoliset rasvaiset ateriat lisäävät suolen läpäisevyyttä.

Peruspulma on puute kuiduista.

PAHISBAKTEERIT hyötyvät stressistä, sairauksista ja antibioottikuureista. Normaalitilaan palautuminen vie oman aikansa. Esimerkiksi antibioottikuuri voi suistaa suoliston mikrobikirjon epätasapainoon jopa vuosiksi.

Mistä sitten tietää, onko oma mikrobisto tasapainossa? Vastaamista vaikeuttaa se, että kirjo on jokaisella omanlaisensa. Sen siemen saadaan äidiltä, usein synnytyskanavasta.

Hyvä nyrkkisääntö on syödä monipuolisesti, ja erityisesti kuituja.

Valitettavasti aika harva muistaa pitää huolta hyvistä bakteereistaan. Peruspulma on kuidun puute. Teollisuusmaiden asukkaat syövät keskimäärin 15 grammaa ravintokuituja päivässä. Esi-isämme pistelivät niitä poskeensa kymmenen kertaa enemmän – samoin tekevät viimeiset metsästäjä-kerääjäkansat. Se näkyy suolistomikrobien koostumuksessa.

Meiltä ovat kokonaan hävinneet lukuisat bakteerilajit, joita metsästäjä-kerääjät ja alkukantaiset viljelijäkansat vielä kantavat suolissaan. Se saattaa selittää osan nykyihmisen sairauksista.

Nature-lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan länsimainen yksipuolinen ruokavalio köyhdyttää suoliston mikrobikantaa sukupolvien päähän, ehkä jopa peruuttamattomasti. Vaikka kuidun saantia kuinka lisäisi, lajisto ei palaudu yhtä rikkaaksi kuin esivanhemmilla. Asia on osoitettu vakuuttavasti eläinkokeissa.

Pohjoismaisia raaka-aineita

PROBIOOTIT ovat yksi tapa vaalia suoliston terveyttä. Ne varjelevat mikrobien monimuotoisuutta.

Probiootit ovat terveydelle hyödyllisiä eläviä mikrobeja, joita käytetään muun muassa lyhentämään ripulin tai hengitystietulehduksen kestoa.

Monet probiootit ovat maitohappobakteereja, mutta kaikki maitohappobakteerit eivät ole probiootteja. Niihin luetaan vain ne, joiden teho on osoitettu laajoissa tieteellisissä tutkimuksissa.

Probioottien vaikutuksista ihmisaivoihin on vielä niukasti tutkimuksia. Yksi kiinnostavimmista julkaistiin 2013 Gastroenterology-tiedelehdessä. Siinä 36 naista osallistui satunnaistettuun kokeeseen, jossa selvitettiin, voiko jogurtin syöminen vaikuttaa aivoihin.

Joukko jaettiin kolmeen. Ykkösryhmä söi kuukauden ajan kahdesti päivässä jogurttia, johon oli lisätty tutkituimpia probioottibakteereja. Kakkoset lusikoivat tavallista jogurttia. Kolmas ryhmä ei nauttinut mitään maitotuotteita.

Kuukauden päästä valkeni, että probioottijogurttia syöneet naiset kokivat muita vähemmän stressiä ja ahdistusta. Myös tunteita säätelevät aivoalueet reagoivat tavallista maltillisemmin vihaa, surua ja pelkoa sisältäviin ärsykkeisiin. Tutkijat päättelivät, että tietyt probiootit pystyvät ehkä vaimentamaan kielteisten asioiden herättämiä tunnereaktioita.

Tämä ja vastaavat havainnot ovat herättäneet ajatuksen psykobiooteista: suolistomikrobeja ja niiden aineenvaihduntaa muokkaamalla voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa ahdistuneisuutta ja masennusta.

TOISTAISEKSI varmin ja helpoin tapa parantaa suoliston ja aivojen vuoropuhelua on monipuolinen ruokavalio. Ihmepillereitä ja muita poppakonsteja tuskin kannattaa haikailla.

Vankin tutkimusnäyttö on Välimeren ruokavaliosta. Se laskee tulehdusarvoja ja ruokkii hyviä suolistomikrobeja. Saman tekee sen pohjoinen vastine, jota on tutkittu Itä-Suomen yliopistossa. Itämeren ruokavalio koostetaan pohjoismaisista raaka-aineista. Oliiviöljyn korvaa rypsi, ja sitrushedelmien sijasta syödään omenia ja marjoja. Välimeren kalan tilalla syödään kotimaista järvikalaa ja lohta. Punaista lihaa ja prosessoituja lihatuotteita vältetään.

Kalifornialaisen Berkeleyn yliopiston professorin ja tiedekirjoittajan Michael Pollanin ruokavaliovinkki kuulostaa kaikessa yksinkertaisuudessaan ylivertaiselta. ”Syö tavallista ruokaa. Ei liian paljon. Enimmäkseen kasvikunnasta.”

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Asiantuntijana tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Lähteet: Satu Jyväkorpi, Hyvää aivoille, Kirjapaja 2018; Emeran Meyer, Viisas vatsa, Atena 2018; Scientific American Mind, 3–4/2016.Julkaistu Tiede-lehdessä 13/2018



Liikunnan terveysvaikutuksia

Helsingin Sanomat 2.1.2018

Jo viisi minuuttia liikuntaa voi edistää terveyttä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, liikutko riittävästi
Alle viidesosa suomalaisista liikkuu suositusten mukaan. Saavutatko sinä tavoitteet? Tämä teksti muuttuu antamiesi tietojen perusteella, ja pääset vertaamaan liikkumistottumuksiasi muihin.

Uusi vuosi, uudet lupaukset. Moni intoutuu tammikuussa tavoittelemaan terveellisempää elämää. Ladut, kuntosalit ja ryhmäliikuntatunnit täyttyvät ihmisistä. Ja hyvä niin. Liikunta kannattaa aina.

Uusimmat tutkimukset osoittavat, että myös ihan minimaalinen liikunta edistää terveyttä. Aiemmin luultiin, että kerrallaan pitäisi liikkua vähintään kymmenen minuuttia, mutta nyt puhutaan jopa vain viiden minuutin jaksoista.

Mutta siitä lisää myöhemmin. Nyt tarkastellaan sinua ja nykyisiä liikuntasuosituksia.

Tämän jutun avulla voit tarkastella sitä, millaiset nykyiset liikuntatottumuksesi ovat terveyden kannalta. Lisäksi pääset vertaamaan liikuntatapojasi muihin: liikutko enemmän vai vähemmän kuin muut ikäisesi? Toivottavasti saat jutusta myös inspiraatiota ja vinkkejä liikkumiseen.

Antamiasi tietoja ei tallenneta.

Suomalaisissa liikuntasuosituksissa liikunta jaetaan kahtia. Kestävyyskunnolla tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin ihminen jaksaa liikkua pitkiäkin aikoja väsymättä liikaa. Lihaskunnolla ja liikehallinnalla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka isoja kuormia jaksaa nostaa tai kuinka ketterä tai notkea on.

Kuinka monta kertaa viikossa harrastat lihaskuntoa tai liikehallintaa kehittäviä lajeja? Tällaisia ovat esimerkiksi kuntosali, erilaiset jumpat ja venyttely.

EI KERTAAKAAN, YHDEN KERRAN, KAKSI KERTAA, KOLME KERTAA, 4–5 KERTAA vai 6–7 KERTAA viikossa?
https://dynamic.hs.fi/2017/liikunta/?_ga=2.24485054.585090452.1514828879-787794970.1514483873

Koulukiusaamisen seurauksia

Helsingin Sanomat 2.1.2018

Koen, että pilasin kiusaamani ihmisen elämän” – Entiset koulukiusaajat kertovat HS:lle häpeävänsä tekojaan syvästi

Oletko kiusannut? Kaduttaako? HS kysyi näitä asioita lukijoiltaan ja sai yli 300 vastausta. Lähes kaikkia vastaajia painoi ennen kaikkea häpeä. Erikoispsykologi Nina Pyykkönen analysoi, mitkä syyt kiusaamiseen johtivat.
 https://www.hs.fi/elama/art-2000005510021.html

Super-bakteeri

Helsingin Sanomat 28.12.2017

Kymmenettuhannet suomalaiset tuovat tänäkin talvena Aasian-lomalta superbakteerin – Näin tartuntaa voi yrittää estää

Suosikkikohde Thaimaa on yksi pahimmista riskimaista. Bakteerien tarttumisen voi yrittää estää itsekin. HS etsi vastaukset yleisimpiin superbakteereihin liittyviin kysymyksiin.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005505477.html

Päihdeasiaa

Lue seuraava 28.12.17 Helsingin Sanomien artikkeli. Tee artikkelista lyhyt tiivistelmä.

16-vuotias loimaalaisnuori kuoli sekakäytön päätteeksi – oli maalattu kauttaaltaan spraymaalilla kaverin autotallissa

Äiti soitti ambulanssin 16-vuotiaalle pojalleen, joka kuoli sairaalassa keskiviikkona.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005504878.html

Ajankohtaista terveystiedon asiaa

Helsingin Sanomat 28.12.2017

Lääkäri varoittaa nuorten tavasta kulkea nilkat paljaana – Akillesjänne­tulehduksesta toipuminen voi kestää jopa kaksi vuotta

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005504225.html

Helsingin Sanomat 19.12.2017

Minna Leskisen poika aloitti huumeidenkäytön 12-vuotiaana – Nyt Leskinen jakaa vertaistukea, sillä konkreettiset neuvot auttoivat häntä itseään hädän hetkellä

https://www.hs.fi/elama/art-2000005494942.htmllä

Artikkelitehtävä

Lue tämän päivän Helsingin Sanomien artikkelit klikkaamalla linkkejä ja kirjoita jokaisesta artikkelista lyhyt tiivistelmä eli mistä artikkelissa kirjoitetaan, ketä se koskee, mikä on kirjoituksen sanoma tai tunnelma. KIRJOITA MYÖS LOPPUUN POHDINTA, MITÄ ITSE AJATTELET ASIASTA.

Kirjoita vastauksesi paperille. Palauta paperi opettajalle. Muista nimi!

Lue artikkelit

1) Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

Linkki:

http://www.hs.fi/elama/art-2000004997232.html

2) Jasper teki 2-vuotiaana 200 palan palapelejä – lapsen lahjakkuuteen suhtaudutaan Suomessa usein häpeillen, sanoo asiantuntija

Klikkaa:
Artikkeli_lahjakkaanlapsenhuomioiminenkoulussa.pdf

(Linkki:

http://www.hs.fi/elama/art-2000004997452.html) vain tilaajille

ja

mielipidekirjoitus

3) Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

Linkki:

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000004997186.html

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä