RAPU
Video: RAPU
Rapu on äyriäinen
Rapu on selkärangaton, niveljalkaisten pääjaksoon kuuluva, Suomen suurin äyriäinen.
Ravun ruumissa erotetaan kolme osaa: pää, keskiruumis ja takaruumis. Pää ja keskiruumis muodostavat eturuumiin, jota peittää yhtenäinen selkäkilpi. Takaruumiin muodostaa nivelikäs ja taipuisa pyrstö.
KUORI
Ruumiinosia peittää kalkista ja kitiinistä muodostunut kova kuori. Väriltään kuori on vihertävän tai sinertävän ruskea, mutta myös sinisiä yksilöitä tavataan. Kuori toimii tukirankana ja sisäelinten suojana. Myös lihakset kiinnittyvät kuoren sisäpintaan.
JALAT
Keskiruumiissa on viisi jalkaparia, joista ensimmäisen muodostavat monikäyttöiset sakset (taistelu, puolustus, saalistus, kolojen kaivaminen). Koiraan sakset ovat suuremmat kuin naaraan. Jos ravun saksi irtoaa esimerkiksi taistelun yhteydessä, saa se kuorenvaihdossa uuden. Neljä takimmaista raajaparia ovat kävelyraajoja. Näistä kahden ensimmäisen raajaparin kärjissä on pienet sakset. Pyrstön alapuolella ovat pienet pyrstöjalat. Koiraan kaksi etumaista pyrstöjalkaa ovat paritteluraajoja. Naaraan kaikki pyrstöjalat ovat erikoistuneet mädin ja kuoriutuneiden poikasten kiinnittämiseen. Naaraan pyrstö on leveä, jonka vuoksi se soveltuu hyvin mädin ja poikasten suojaksi.
NÄKÖ-, TUNTO- JA HAJUAISTI
Ravun verkkosilmät sijaitsevat tappien päissä, jolloin niitä pystyy kääntelemään eri suuntiin. Sillä on kaksi paria tuntosarvia, joissa ravulla on sekä tunto- että hajuaisti.
HENGITTÄMINEN
Rapu ottaa happea suoraan vedestä kidustensa avulla. Kidukset ovat keskiruumiissa kuoren alla.
Ravun elintavat
Rapu elää tavallisesti n. 0,5–3 metrin syvyydessä, mutta niitä on saatu pyydyksiin jopa 20 metrin syvyydestä. Rapu lähtee liikkeelle piilopaikastaan iltahämärän tultua. Se liikkuu hitaasti eteenpäin sakset ojennettuina. Rapu on lähes kaikkiruokainen. Sen ravintoa ovat pohjaeläimet, kuolleet kalat, pehmeät kasvinosat, muu eloperäinen jäte ja jopa lajitoverit. Ravun verkkosilmä havaitsee herkästi liikkeen. Paetessaan vihollista se lyö pyrstöään alaspäin ja pujahtaa takaperin liitäen nopeasti piiloon lähimpään koloon.
KASVAMINEN
Rapu kasvaa kuorta vaihtamalla, minkä vuoksi sen on saatava kuoren rakennusaineeksi vedestä kalkkia. Pienet ravunpoikaset vaihtavat kuortaan useammin kuin sukukypsät aikuiset. Vanha kuori aukeaa selkäkilven ja pyrstön välistä, josta pehmeäkuorinen rapu ryömii ulos. Uuden kuoren kovettuminen kestää muutamia päiviä ja tämän ajan rapu on täysin puolustuskyvytön. Kuorenvaihto tapahtuu kesä-heinäkuun vaihteessa.
ELINYMPÄRISTÖ
Elinympäristönään ravut suosivat puhtaita, hapekkaita ja kivikkopohjaisia vesiä. Niistä löytyy koloja, joita ravut tarvitsevat suojapaikoikseen. Ravut kaivavat itsekin koloja, jos pohja on siihen sopiva. Myös veteen kaatuneet puut ja oksat tarjoavat suojapaikkoja.
RAVUN SAALISTAJAT
Ahven, ankerias, made ja hauki syövät ravunpoikasia sekä pehmeäkuorisia suuria rapuja. Minkki, piisami ja saukko syövät myös kovakuorisia rapuja.
Ravustuskausi alkaa 21.7. ja päättyy 31.10. Ihminen pyydystää rapuja pyydetään merroilla ja haaveilla. Syöttinä käytetään yleensä tuoreita särkikaloja. Ruuaksi laitettaessa ravut pudotetaan elävinä kiehuvaan veteen ja niitä keitetään, kunnes niiden kuori muuttuu punaiseksi. Ravusta syödään pyrstö- ja saksilihat sekä selkäpanssarin alla oleva kellertävä rapuvoi.
7D Tehtävät
7C Tehtävät
Video: RAVUSTAMINEN