RAVINTO
Rapu elää tavallisesti n. 0,5–3 metrin syvyydessä. Rapu lähtee liikkeelle piilopaikastaan iltahämärän tultua. Se liikkuu hitaasti eteenpäin sakset ojennettuina. Rapu on lähes kaikkiruokainen. Sen ravintoa ovat pohjaeläimet, kuolleet kalat, pehmeät kasvinosat, muu eloperäinen jäte ja jopa lajitoverit. Ravun verkkosilmä havaitsee herkästi liikkeen. Paetessaan vihollista se lyö pyrstöään alaspäin ja pujahtaa takaperin liitäen nopeasti piiloon lähimpään koloon.

KASVAMINEN
Rapu kasvaa kuorta vaihtamalla, minkä vuoksi sen on saatava kuoren rakennusaineeksi vedestä kalkkia. Pienet ravunpoikaset vaihtavat kuortaan useammin kuin sukukypsät aikuiset. Vanha kuori aukeaa selkäkilven ja pyrstön välistä, josta pehmeäkuorinen rapu ryömii ulos. Uuden kuoren kovettuminen kestää muutamia päiviä ja tämän ajan rapu on täysin puolustuskyvytön. Kuorenvaihto tapahtuu kesä-heinäkuun vaihteessa.

ELINYMPÄRISTÖ
Elinympäristönään ravut suosivat puhtaita, hapekkaita ja kivikkopohjaisia vesiä. Niistä löytyy koloja, joita ravut tarvitsevat suojapaikoikseen. Ravut kaivavat itsekin koloja, jos pohja on siihen sopiva. Myös veteen kaatuneet puut ja oksat tarjoavat suojapaikkoja.

RAVUN SAALISTAJAT
Ahven, ankerias, made ja hauki syövät ravunpoikasia sekä pehmeäkuorisia suuria rapuja. Minkki, piisami ja saukko syövät myös kovakuorisia rapuja.
Ravustuskausi alkaa 21.7. ja päättyy 31.10. Ihminen pyydystää rapuja pyydetään merroilla ja haaveilla. Syöttinä käytetään yleensä tuoreita särkikaloja. Ruuaksi laitettaessa ravut pudotetaan elävinä kiehuvaan veteen ja niitä keitetään, kunnes niiden kuori muuttuu punaiseksi. Ravusta syödään pyrstö- ja saksilihat sekä selkäpanssarin alla oleva kellertävä rapuvoi.