ESSEEVASTAUKSEN HARJOITTELU

Lukuohjeet kpl 5. Miten eliöt lisääntyvät?

silmäile ensin kappaleen otsikot
lue sen jälkeen läpi lihavoidut eli tummennetut sanat tekstistä (niitä on tässä tekstissä paljon!)
seuraavaksi syvenny koko tekstiin ja lue se ajatuksella rauhallisesti läpi
katso lopuksi kuvat läpi ja lue kuvatekstit
Katso Tarkista tietosi -laatikon kysymykset. Lopuksi voit kerrata keskeiset asiat etsimällä niihin vastaukset.

Ohjeet: esseevastauksen kirjoittaminen

tee ennen kirjoittamista vihkoosi esseevastauksen runko (esim. Mind Map), johon listaat asiat, joista kirjoitat (tämä helpottaa kappalejaon tekemistä)
kirjoita essevastaus OneDrivella ja jaa opettajalle
otsikko: Eliöiden erilaisia tapoja lisääntyä
aloita esseevastaus johdantokappaleella, jossa esittelet aiheesi lyhyesti
älä käytä väliotsikoita vaan tee selkeä kappalejako: samaan aiheeseen liittyvät asiat samaan kappaleeseen (erota kappaleet rivivälillä)
kirjoita kokonaisia lauseita, ei ranskalaisia viivoja, muista isot alkukirjaimet ja pisteet!
hyvä fonttikoko on n. 12 ja riviväli 1,5
esseevastaus arvioidaan numerolla 4-10, maksimipistemäärä on 12 p

Miten eliöt lisääntyvät? 1

SKM_C55817102612130.jpg 1.9 Mt

Mikä on esseevastaus? Entä essee?

Kokeessa esseevastaus testaa sitä, miten hyvin oppilas on oppinut jonkun laajan asiakokonaisuuden koealueesta. Esseevastauksessa pitää muistaa asiakokonaisuuden pääkohdat. Lisäksi on osattava kirjoittaa ne selkeäksi kokonaisuudeksi kieliopillisesti oikein.

Esseessä pitää olla mukana myös omaa pohdintaa ja omia mielipiteitä eli se on vielä laajempi kuin esseevastaus.

Tiivistelmä

Miten eliöt lisääntyvät?

Yksi eliöiden yhteinen piirre on lisääntyminen. Eri eliöillä on hyvin erilaisia tapoja lisääntyä eli saada jälkeläisiä.

Yksisoluiset eliöt (esim. bakteerit) ja kasvit lisääntyvät usein kasvullisesti eli suvuttomasti. Silloin ne eivät tuota sukusoluja, joiden avulla lisääntyminen tapahtuu. Uuden yksiöt ovat kopioita emoyksilöstä. Suvuton lisääntyminen on nopeaa. Sen huono puoli on se, ettei jälkeläisiin kehity mitään uusia ominaisuuksia. Jos emokasvi kuolee herkästi kylmässä, niin kuolevat myös jälkeläiset.

Kasvit voivat kasvattaa itsestään kopioita rönsyjen avulla (esim. mansikka) ja juurivesojen avulla (esim. haapa). Tuttu ruokakasvi peruna lisääntyy suvuttomasti tekemällä mukuloita. Mukulasta kasvaa täsmälleen samanlainen perunakasvi kuin emokasvi.

Monet yksisoluiset eliöt lisääntyvät jakautumalla. Ne jakautuvat kahdeksi samanlaiseksi soluksi. Homesienet lisääntyvät itiöiden avulla ja itiöstä kuroutuu eli jakautuu uusia homesienen soluja. Tauteja aiheuttavat loiset (esim. malarialoisia) lisääntyvät monistumalla jonkun toisen eliön elävän solun sisällä.

Suvullisessa lisääntymisessa eliöt tuottavat sukusoluja, joiden avulla ne lisääntyvät. Kasvit valmistavat kukan heteissä siitepölyä. Pölytyksessä siitepöly leviää hyönteisen tai tuulen avulla toisen saman lajin kukan emille ja hedelmöittää munasolun. Hedelmöityksen jälkeen syntyy siemen, josta itää uusi kasvi.

Eläimillä koiraat tuottavat siittiöitä, jotka hedelmöittävät naaraiden tuotaman munasolun ja näin syntyy uusi yksilö. Esim. hyönteisillä ja kaloilla on ulkoinen hedelmöitys, jonka seurauksena kehittyy munia. Nisäkkäillä tapahtuu parittelemalla siitos eli sisäinen hedelmöitys naaraan sisällä. Molemmilla tavoilla hedelmöittyneeseen munasoluun tulee perintötekijöitä sekä koiraalta että naaraalta ja jälkeläisen tulee uusia, ainutlaatuisia ominaisuuksia. Tämä voi auttaa jälkeläistä selviytymään uudenlaisissa olosuhteissa.