Kasvua ja oppimista tukevassa toimintakulttuurissa on oleellista luoda toimiva ja hyvä arki. Lapsilla tulee olla turvallinen olo ja tunne siitä, että lapsiryhmän aikuisia on helppo lähestyä. Turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä toimintakulttuuri luodaan työntekijöiden ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa. Hyvinvoivan ja turvallisen arjen toteuttamisessa lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu on keskeistä.

Esiopetuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Lapsella on oikeus saada lohdutusta sitä tarvitessaan. Esiopetuksessa ei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti osana toimintakulttuurin kehittämistä. Olennaista kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on tukea lasten vertaissuhteita ja yhteisön hyvinvointia. Henkilöstöllä on keskeinen rooli lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjoittelun ja kehittymisen tukemisessa. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Aikuisen läsnäolo ja antama ohjaus vuorovaikutustilanteissa on tärkeää. Häirintä-, kiusaamis- tai väkivaltatilanteista keskustellaan lasten huoltajien kanssa ja etsitään yhdessä ratkaisuja.
Kasvatusyhteistyö lasten huoltajien kanssa on hyvän toimintakulttuurin pohja. Toiminnassa kiinnitetään huomiota perheiden kanssa yhdessä tekemiseen; vahvistetaan kasvatusyhteistyötä, sitoutetaan perheitä yhteisiin tavoitteisiin ja yhteisen ymmärryksen lisäämiseen. Tätä kautta vahvistetaan hyvää arkea kotona ja päinvastoin. Keskiössä ovat lapset ja heidän hyvinvointinsa.

Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin. Lasten kanssa liikutaan monipuolisesti sekä sisällä että ulkona ja heitä ohjataan välttämään yhtäjaksoista istumista sekä vaihtamaan työskentelyasentoja. Esiopetuspäivään kuuluu myös mahdollisuus rauhoittumiselle. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti oppimisympäristöissä. 

Hyvinvoinnin ja turvallisen arjen mahdollistamiseksi panostetaan pedagogiseen johtamiseen. Esimiehet järjestävät aikaa pedagogiselle keskustelulle esim. varaamalla aikaa työpaikkakokouksiin. Pedagoginen johtaminen on jatkuvaa koko esiopetusvuoden ajan.

Arviointi on suunnitelmallista ja toteutuu lasten, huoltajien ja työyhteisön kanssa. Pedagogisen johtamisen peruspilareita on avoimen keskustelukulttuurin luominen, molemminpuolinen arvostus ja työn sujuvuus.

Työyhteisön jokaisella työntekijällä on vastuu pedagogisesta ohjaamisesta. Jokainen henkilöstöryhmä toteuttaa pedagogista ohjaamista omassa työssään. Pedagogista ohjaamista voidaan toteuttaa esim. tekemällä tiimisopimus tai ryhmän pedagoginen suunnitelma, jakamalla pedagogisia vastuualueita ja keskustelemalla päivittäisestä toiminnasta. Pedagoginen ohjaaminen on toiminnan jatkuvaa arviointia.

Pedagogiseen johtamiseen liittyy vastuiden määrittely, jotta jokaisella työyhteisön jäsenellä on selkeä kuva omasta roolistaan. Pedagogisen johtamisen kehittäminen vaikuttaa työhyvinvointiin, jolla on vaikutusta hyvinvoivaan, turvalliseen ja taloudelliseen arkeen.