9.3 Sanajärjestys

Lauseenjäsenet


Ruotsin kielen sanajärjestyksen voi oppia taulukkomallien avulla. Jos jotain tiettyä lauseenjäsentä ei ole lauseessa, sen paikka jää tyhjäksi.

PRE = Predikaatti ilmaisee tekemisen. Predikaatteja voi lauseessa olla useampia kuin yksi.

SU = Subjekti on lauseen tekijä ja vastaa kysymykseen kuka tekee. Subjekti voi olla erisnimi, yleisnimi tai persoonapronomini.

LI-KIE = Liikkuvat määreet ovat lauseen tekemistä määrittäviä pikkusanoja, jotka ovat eri paikassa pää- ja sivulauseessa. Näitä ovat mm. kieltosanat inte ja aldrig, sekä muut lukuisat määreet (mm. absolut, antagligen, gärna, ibland, kanske, ofta, verkligen).

OBJ = Objekti ilmaisee tekemisen kohteen.

Muut määreet (TPA) = Viimeisenä lauseessa ovat muut määreet: tapaa, paikkaa tai aikaa ilmaisevia lauseenjäseniä.

Päälause

Suora sanajärjestys

SU 1. PRE LI-KIE 2. PRE OBJ Muut määreet
Jag köper     en ny keps i dag.
Jessika läser ofta   nyheterna på nätet.
Mamma har inte köpt nya kläder på länge.
Hunden har antagligen inte ätit   i dag.


Käänteinen sanajärjestys

Sanajärjestys muuttuu, mikäli päälause aloitetaan muulla lauseenjäsenellä kuin subjektilla. Sanajärjestyksen voi kääntää objekti tai muut määreet: tapa, paikka tai aika.
Lauseen alku 1. PRE SU LI-KIE 2. PRE OBJ Muut määreet
Objekti En ny keps köper jag       i dag.
Nyheterna läser Jessika ofta     på nätet.
Nya kläder har mamma inte  köpt   på länge.
Ajan määre I går köpte jag     en ny keps.

 
I dag har hunden antagligen inte ätit.    

Kysymyslause

​Jos kysymyslause alkaa verbillä, jää alkuruutu tyhjäksi. Erillistä kysymyssanaa ei ole.

Lauseen alku 1. PRE SU LI-KIE 2. PRE OBJ Muut määreet
Vad köpte du       i går?
  Har du   köpt en ny keps?  

Liikkuvat määreet

Liikkuvia määreitä ovat esimerkiksi seuraavat.
Liikkuvia määreitä
inte ei
aldrig ei koskaan
alltid aina
ofta usein
genast heti
ibland joskus
kanske ehkä
verkligen todella
redan jo
naturligtvis luonnollisesti
nämligen nimittäin
sällan harvoin
ändå kuitenkin

Sivulause

Sivulause ei esiinny koskaan yksin, vaan liittyy päälauseeseen. Virkkeessä sivulause voidaan sijoittaa ennen päälausetta tai sen jälkeen. Sivulauseen sanajärjestyksen muistisääntö on:

KON-SU-LI-KIE-PRE

Sivulauseessa määreiden keskinäinen järjestys on yleensä muu liikkuva määre + kieltosana.
Var du ledsen...
 när jag tyvärr inte kunde lova dig att jag kommer.
Poikkeuksia ovat inte alltid, inte gärna, inte ofta.
Det händer...
  att jag inte alltid kan göra som andra vill.

Sivulausetyypit


Tutki sivulauseiden rakennetta esimerkkilauseissa.

Päälause: 1. Jag är ledsen... 2. Känner du den där flickan... 3. Jag vill veta...
Sivulause 1.
KON* SU LI-KIE 1. PRE 2. PRE OBJ Muut määreet
...att jag tyvärr inte har gjort mina läxor.  
...om du inte ringer   mig i morgon.
Sivulause 2.
KON** SU LI-KIE 1. PRE 2. PRE OBJ Muut määreet
...som     sjunger     så vackert?
Sivulause 3.

KON***

 SU LI-KIE 1. PRE 2. PRE OBJ Muut määreet
...om du   ringer   mig i morgon.
...varför du inte ringde   mig i går.
* alistuskonjunktio ** relatiivipronomini *** kysymyssana tai om (-ko, -kö)

Sivulausetyyppejä on kolme:
  1. alistuskonjunktiolla alkava sivulause
  2. relatiivinen sivulause
  3. kysyvä sivulause (= epäsuora kysymyslause)

OBS!

Mikäli sivulause tulee ennen päälausetta, päälause alkaa predikaatilla.
Om du vill ringa mig, har jag tid att prata först på kvällen.

Om du ringer mig i morgon, vill jag gärna tala om allt.
Lauseen alku 1. PRE SU LI-KIE 2. PRE OBJ Muut määreet
Om du vill ringa mig har jag     tid att prata först på kvällen.
Om du ringer mig i morgon vill jag gärna tala om allt.  


Sivulause ennen päälausetta kääntää päälauseen sanajärjestyksen.