BI2 Ekologia ja ympäristö

Kurssin vaatimukset

- Oppitunnit ja opetukseen osallistuminen
- Opettaja antaa tarkempia ohjeita muista tehtävistä kurssin alkaessa
- Abitti-koe

Kurssin tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
  • ymmärtää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakenteiden, vuorovaikutusten ja toimintojen periaatteet.
  • osaa vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksia ekosysteemeissä.
  • ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle.
  • hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä sekä tuntee menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia.
  • ymmärtää ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän elämäntavan välttämättömyyden sekä oppii toimimaan niiden mukaisesti.
  • osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoisen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen tai ympäristön tilaa koskevan yhteisen kehittämisprojektin.

Vesinäytteiden otto ja analysointi -ohje

1. NÄYTTEENOTTO
Ohjeet:
1. Ota vesinäyte puhtaaseen vesipulloon.
- Huuhtele ensin pullo vedellä, josta olet ottamassa näytteen.
- Ota vettä pinnan alapuolelta. Vältä pohjaan osumista ja roskia. Pyri saamaan mahdollisimman edustava näyte.
2. Täytä pullo ihan täyteen, anna veden valua pullosta yli.
3. Mittaa lämpötila.
4. Kirjaa:
- Näytteenottopaikan koordinaatit tai tee havaintopiste (esim.havaintolähetillä)
- Ajankohta
- Lämpötila
- Muuta huomiota (roskaisuus yms.)

2. SUORITA MITTAUKSET VERNIERIN LAITTEILLA OHJEIDEN MUKAAN:
Tietoa mittauslaitteiden käytöstä ja tulosten tulkinnasta löytyy Lounais-Suomen luma-keskuksen sivuilta:
Ohjeita mittauslaitteiden käyttöön
Tietoa suureiden merkityksestä

3. ANALYSOI TULOKSIA JA POHDI:
- tutkimasi vesistön ominaisuuksia
- millainen tutkimasi vesistön tila on näytteiden perusteella
- mitkä tekijät vaikuttavat vesistön laatuun

KURSSIN KESKEISET KÄSITTEET

Populaatio, metapopulaatio
Ekosysteemi
Ekologinen lokero
Autotrofi – heterotrofi
Ravintoketju ja –verkko
Detritus, humus
Biomassa
Perustuotanto (brutto- ja nettotuotanto)
Energian ohivirtaus
Jatkotuotanto
Tuottajat – kuluttajat – hajottajat
Huippupeto
Eutrofinen – oligitrofinen -dystrofinen vesistö
Metsätyypit (lehto, tuore kangasmetsä, kuiva kangasmetsä, karukko kangasmetsä)
Suoptyypit (letto, neva, räme, korpi, luhta ja kohosuo, aapasuo, palsasuo)
Primaari- ja sekundaarisukkessio
Eloonjäämiskuvaajat
Pöytävieraus, mutualismi, loisiminen, saalistus, kilpailu
Sietoisuusalue
Indikaattorilaji
Endeeminen laji, relikti
Biodiversiteetin tasot
Hotspot
Sateenvarjolaji
Tulokas- ja vieraslaji
Suotuisan suojelun taso
Vastuulaji
Luonnonpuistot
Kansallispuistot
Rikastuminen ravintoketjussa
Rehevöityminen
Pistekuormitus – hajakuormitus
Sisäinen kuormitus
Happamoituminen
Kasvihuoneilmiö
Hiilinielu
Ekosysteemipalvelut
Kestävä kehitys
Kiertotalous