Arvioinnin tulee olla rohkaisevaa ja yrittämään kannustavaa. Oppilaiden osallisuutta edistetään myös arvioinnin osalta. Arvioinnin avulla saatua tietoa hyödynnetään opetuksen ja koulutyön suunnittelussa.

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia.

Oppimisen arviointi perustuu aina asetettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin, joista tiedotetaan niin huoltajia kuin oppilaita.Oppilaalle annetaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Arvioinnin tavoitteena on antaa palautetta sekä oppilaalle että hänen huoltajilleen opintojen etenemisestä ja ohjata oppilasta myös itse kiinnittämään huomiota omaan työskentelyynsä ja taitojen kehittymiseen.
Työskentelyn arviointi kohdistuu seuraaviin tavoitteisiin:
- taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtä
- taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen
- taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa
Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa kokonaisuuksissa sekä koulun muussa toiimnnassa.
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu paikallisessa opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin (laadittu yhdessä huoltajien kanssa) sekä toimintakulttuurin linjauksiin ja järjestyssääntöihin.

Opettajakunnan yhteistyöllä varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö. Jaksojen lopussa arvoimme tavoitteiden saavuttamista sekä itsearviointina että opettajan antaman palautteen avulla. Sisällölliset tavoitteet tiedotetaan oppilaille ja huoltajille jaksojen alussa. Jaksojen aikana käytämme palautetuokioita, kirjallisia töitä, pari-ja ryhmätehtäviä, portfolioita, projektiöitä, vertaisarviointia, käsitekarttoja, palautekortteja sekä erilaisia kokeita ja testejä. Tärkeää on mahdollistaa oppilaalle monipuolisia tapoja osoittaa osaamisensa. Kokeita voidaan järjestää perinteisen kirjatentin lisäksi, pari- ja ryhmätentteinä, ns.lunttilapputentteinä, aineistotentteinä, suullisina tentteinä, monivalintatentteinä sekä draamatentteinä. Arviointiperusteet käsitellään yhteisesti ja niitä käytetään yhtenäisin perustein.

Arvioinnin muodot ja välineet

Opintojen aikainen eli formatiivinen arviointi kulkee osana päivittäistä opetusta. Tärkeä osa arviointia on vuorovaikutteinen ja vastavuoroinen koulupäivän aikana annettava palaute. Palautteen tulee olla kannustavaa ja rohkaisevaa. Opettaja seuraa oppilaan edistymistä tehtävätyöskentelyn, tuntiosaamisen ja havainnoinnin avulla. Tavoitteiden asettamista ja itse- sekä vertaisarvioinnin taitoja harjoitellaan alkuopetuksesta alkaen. Arviointi voi olla suullista tai kirjallista.

Kokoava eli summatiivinen arviointi tehdään oppimisprosessin tai –kokonaisuuden lopuksi. Silloin voidaan pitää testejä, kokeita ja antaa erilaisia näyttömahdollisuuksia. Koulussamme arvioidaan oppimista ja osaamista summatiivisesti neljä kertaa vuodessa, jaksojen lopussa. Arviointi perustuu jakson tavoitteisiin. Lisäksi arvioidaan yhdessä sovittujen kasvatustavoitteiden toteutumista ensimmäisen ja kolmannen jakson päättyessä.

Lukuvuoden väliarviointi toteutetaan kolmikantakeskusteluna ja samalla asetetaan mahdollisia henkilökohtaisia tavoitteita kevätlukukaudelle. Oppilaat huoltajineen kutsutaan keskusteluun tammikuun aikana. Arviointikeskustelussa luokanopettajan kanssa käydään läpi laaja-alaisen osaamisen sekä oppimisen osaamisen edistymistä ja muita koulutyöhön liittyviä asioita.

Keväällä lukuvuoden päättyessä kaikkien luokkien oppilaat saavat lukuvuositodistuksen, jossa arvioidaan koko lukuvuoden työskentely. Lukuvuositodistuksen sanallisesta ja numeroarvioinnista on päätetty kuntakohtaisesti opetussuunnitelmassa.

Arviointi on myös opettajan itsearvioinnin ja reflektoinnin väline.