Heti maanantaina päivä alkoi itsenäisyyspäivän juhlalla koulun pihassa. Koko koulu kokoontui seuraamaan, kun lippu nostettiin salkoon. Kahdeksannen luokan oppilaat pitivät puheen ja neljännen luokan oppilaat soittivat huilulla Finlandia-hymnin. Lopuksi koko koulu lauloi vielä Maamme-laulun. Luokassa keskustelimme tarkemmin, mitä itsenäisyyspäivällä tarkoitetaan. Osa ekaluokkalaisista osasikin hienosti kertoa, mitä päivässä juhlistetaan.

<sup>Kuva: Koko koulu kokoontui pihalle nostamaan lippua salkoon ja juhlistamaan Suomen itsenäisyyspäivää.

Kuva: Sisällä luokassa oppilaita pienet yllätykset. Eräs luokkalainen oli tuonut kaikille oppilaille Nikolauksen päivän lahjat.</sup>

Aamun juhlallisuuksien jälkeen aloitimme äidinkielen sisältöjen läpikäynnin. Jatkoin Kirjainten maan tarinaa, jossa uutena kirjaimena tarinan purjeveneestä nousi esiin P-kirjain. Piirsimme veneestä kuvan korostoan purjeen P:n muotoa. Tiistai oli itsenäisyyspäivän vuoksi vapaapäivä, joten P-kirjaimen harjoittelua jatkoimme vasta keskiviikkona. Harjoittelimme edellisten viikkojen tapaan P-kirjaimen oikeaoppista piirtämistä ja kirjoitimme vihkoon P-alkuisia sanoja. Lopputunnista leikimme tontun lahjasäkki -leikkiä, jossa harjoittelimme alkuäänteiden tunnistamista ja kirjoittamista. Minulla oli kuvia eri värisistä lahjasäkeistä ja jokaisen säkin sisällä näkyi erilainen lahja. Oppilaiden piti nimetä lahja, kirjoittaa sen alkuäänne, koko sana tai keksiä sanasta virke. Tämän jälkeen he veivät kortin vielä värin perusteella oikean tontun isoon lahjasäkkiin. Oppilaat pitävät kovasti tämän tyyppisistä toiminnallisista harjoituksista ja niissä on helppo eriyttää tehtävää eri tasoisille lukijoille. Yleensä lopputunnista teemmekin harjoituksia, joissa tulee myös pientä liikettä, kuten tässä lahjasäkkikorttien noutamista ja viemistä lopuksi oikeaan säkkiin.

Keskiviikkona myös lukukoira Jonne Aaron vieraili luokassamme ja muutama oppilas pääsi jälleen lukemaan lukukoiralle kahdestaan. Lukutunnilla oppilaat jatkoivat omien lukukirjojen lukemista eteenpäin. Oli ilahduttavaa huomata, että oppilaat jaksoivat hiljaisuudessa keskittyä lukemiseen. Itsenäisen lukemisen tuokiot eivät ole vielä kovin pitkiä, mutta tämä luokka todella viihtyy kirjojen parissa ja kaikki jaksavat noin 20 minuuttia keskittyä omaan lukukirjaansa.

Torstaina koulumme alakertalaiset (luokat 1-4) osallistuivat pajapäivään. Pajapäivässä luokkien oppilaat kiersivät opettajien pitämissä pajoissa askartelemassa joululahjoja. Ajatuksena pajoissa valmistetuissa askarteluissa oli, että ne olisi helppo antaa lahjaksi vanhemmille, isovanhemmille tai vaikkapa kummeille. Näin oppilaat saisivat myös itse kokea antamisen iloa joulun alla. Ja mikäs sen parempaa kuin itsetehdyn lahjan antaminen. Ylpeänä oppilaat veivätkin pussillisen huolella valmistettuja käsitöitä kotiin.

^{Kuva: Pajoissa valmistui kynttilöitä, saunatonttuja, koristetähtiä sekä kauniita langasta pujoteltuja pieniä kulhoja.}

Perjantaina emme pitäneet retkipäivää, koska vapaapäivien ja juhlien vuoksi olimme jääneet hieman jälkeen äidinkielen sisällöistä. Käytinkin retkipäivän hyödyksi ja jatkoimme aamutunnit äidinkielen parissa. Kerroin kirjaintarinan J-kirjaimesta, joka nousi esiin joutsenesta. Piirsimme joutsenen kuvan vihkoihin. Viime viikkoina luokassa on sairasteltu paljon ja oppilaille on jäänyt rästitehtäviä. Huomasin, että oppilaat jaksoivat vihkotyötä enemmänkin, joten lopputunnin käytimme rästitöiden tekemiseen. Jokainen teki puuttuvia vihkotöitä valmiiksi.

Perjantaina koululla järjestettiin myös jouluruokailu. Valmistauduimme jouluruokailuun huolellisesti tutustumalla kauniisiin pöytätapoihin. Harjoittelimme myös kattamista piirretyn mallikuvan päälle. Leikimme olevamme hienolla illallisella ja avasimme servetin syliin sekä "söimme" haarukalla ja veitsellä. Lopuksi myös laitoimme ruokailuvälineet kello viiteen osoittamaan, että olemme lopettaneet ruokailun. Oppilaat innostuivat leikistä ja halusivat kattaa pöydän ilman mallikuvaa uudestaan. Tunnin jälkeen vuorossa oli ihan oikea juhlaruokailu. Avasimme 1. luokan ja 2.-3. luokan väliseinän, jolloin tilan keskelle sai yksittäisistä pöydistä rakennettua suuren juhlapöydän. Jaoimme oppilaille kattaukseen liittyviä tehtäviä. Osa taitteli servettejä, osa silitti pöytäliinoja ja osa koristeli juhlapöytää. Tämän jälkeen söimme tunnelmallisen jouluaterian yhteisen pöydän ääressä joululauluja kuunnellen. Oppilaat muistivat hienosti kauniit pöytätavat ja söivät juhallisesti ruokarauhan toisilleen antaen. 

^{Kuva: Jouluruokailu yhdessä 2.-3. -luokkalaisten kanssa.}