Huhtikuun alussa pääsiäinen toi vuodenkiertoon omaa maustettaan. Kylvimme ohraa pääsiäisruohoksi ja askartelimme kasvatusastioille paperista taittelemalla kehykset. Lukuvuoden mittaan harjoiteltuja taitoja viivoittimen käyttöä ja mittaamista tuossa tehtävässä tarvittiinkin. Lisäksi pääsiäissanasto oli äidinkielen ja kielten oppituntien aiheina luontevasti. Yhdessä 1. luokan kanssa toteutimme ryhmäytystarkoituksissa valokuvasuunnituksen koulun pihassa, jolloin sana mämmikoura ratkaisi arvoituksen. Vierailu pääsiäiskirkkoon seurakunnan kutsumana ja korvaava elämänkatsomuksen sisältöihin sopiva pääsiäistuokio vietettiin pääsiäisloman alla ja iltapäiväkerho vieraili läheisellä museolla tutustumassa entisajan pääsiäiseen.

Pääsiäispyhien jälkeen aloitettiin elämää entisaikaan -jakso. Esittelin oppilaille Otsolan perheen, kuvailin perheen jäseniä ja oppilaat piirsivät perheen jaksovihkoihinsa. Otsolan isäntä Antti on rikastunut tervakaupalla ja ihana Helvi-emäntä on suostunut hänen kosintaansa. Heille on siunaantunut lapsiakin. Kaksoset Arvo ja Elsa ovat yhdeksänvuotiaita ja Eero on vielä sylilapsi. Antin vanha äitimuori Selma elelee perheen kanssa. Maatilan töissä isäntäparia auttavat Jaakko-renki ja Maija-piika. Päivä päivältä olen kertonut Otsolan perheen arkielämän tarinaa eteenpäin. Tilan töihin ja vuodenkiertoon tutustuessa olemme oppineet entisajan tavoista tehdä moni asia itse kotivoimin siinä missä nykyään käytämme palveluita tai ostamme tuotteita. Otsolan ruispellolla on tullut kerrattua koko viljan viljelyn prosessi, joka tuntui hyvin painuneen oppilaiden mieliin itse syksyllä elettynä. Tiluksille saapui seppämestari Julius Rautaparta kisälleineen hevosen kenkiä takomaan ja kärrynpyöriä raudoittamaan, jolloin opimme sepän työstä ja asemasta entisajan yhteiskunnassa. Perheen kaupunkimatkalla on sitten tavattu monia muita vanhoja ammatteja edustavia käsityöläisiä.

Luokkakirja Keväällä isä sai siivet on saanut jännittävän loppuhuipennuksensa ja Austraasian tarina on saatu päätökseen ensimmäisen osan osalta. Nyt luetaan Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeliä ja Eemelin elämänasenne tuntuu oppilaita huvittavan ja koskettavan. Kissankulmassa on kohdattu jaksoteeman mukaisia asioita, joita oppilaiden on helppo nyt tunnistaa. Omia lukukirjoja on aloitettu ja päätetty kunkin omaan tahtiin.

Matematiikassa allekkainlaskussa on edetty allekkain kertomiseen kolmosilla. Kakkosilla kertotaulujen ulkoa oppimista on ollut kotiläksynä. Osana aamutoimia kertotauluja on opeteltu ulkoa rytmisissä hokemissa pitkin lukuvuotta ja kertomisen prosessiin pureuduttu matematiikan jaksolla.

Viljan tie lampaasta langaksi on myös konkretisoitunut oppilaille. Käsityössä kakkosetkin ovat näet nyt eläinkäsinukkejensa valmistuttua päässeet karstaamaan villaa ja kehräämään lankaa. Kolmosilla paimenpussien pujotteluvaihe puolestaan on jo hyvällä mallilla. Oikeita lampaita karitsoineen meidät on kutsuttu toukokuussa katsomaan erään oppilaan kotioloihin.

Iso huhtikuun lopun ilo on ollut oppilaskunnan järjestämä pukeutumishaaste vappuviikolle. Lisäksi on oltu koolla yhteisessä karnevaalissa koko koulun voimin. Lauantaikoulupäivällä on oltu vapun aatonaattona yleisölle avoimessa vapputapahtumassa. Maalasimme tapahtumaan koristeviirejä, koristimme koulun edustan uusilla kukkaistutuksilla ja siistimme sulaneen lumen ala paljastunutta pihaa. Iloisesti kohosivat koulun siniset ilmapallot kohti taivasta kotiin lähtevien oppilaiden kannattelemina.