Kemia
VIHKOON
Tutkittavan ilmiön nimi: punakaali-indikaattori
Aineiden happamuus ja emäksisyys
Käytetyt työvälineet ja koeolosuhteet
- astioita
- pipetti
- työtakki
- työhanskat
- suojalasit
- punakaaliuutos
- sitruunahappo
- etikka
- ruokasooda
- pyykinpesuaine
- natriumhydroksidi
Johtopäätökset
Jätä vielä tyhjää
Toisella sivulla:
Kokeen kulku
Esim.
havainnollistava kuva
jne.
VIHKOON
Jo antiikin Kreikassa esitettiin ajatus atomeista, pienistä osasista, joista kaikki aine koostuu. Atomiteoriaa alettiin kuitenkin tutkia tieteellisesti vasta 1800-luvun alussa. Alkuaineet ovat aineita, jotka koostuvat vain yhdenlaisista atomeista. Alkuaineita ei voida muuttaa toisiksi aineiksi tavallisilla kemiallisilla reaktioilla. Useimmat aineet ympärillämme sekä me itse koostumme useista alkuaineista. Alkuaineet on koottu jaksolliseen järjestelmään, jota tutkijat käyttävät kaikkialla maailmassa. Alkuaineita ovat esimerkiksi happi (O), hiili (C) , vety (H), typpi (N), rauta (Fe) ja kulta (Au).
Vesi on kaiken tuntemamme elämän perusta. Se muodostuu kahdesta alkuaineesta: vedystä ja hapesta. Kun atomeja on kiinnittyneenä toisiinsa, muodostuu molekyyli. Vesimolekyyli koostuu yhdestä happitomista ja kahdesta vetyatomista ja sen kemiallinen kaava on H2O.
Kuvituksena voi tehdä jaksollisen järjestelmän, mutta annoin luokassa ohjeen, että voi olla myös muuta kuvitusta, joka tekstistä tulee mieleen. Esimerkiksi kultakimpale. Jaksollista järjestelmää opetellaan lukemaan 8. luokan sisällöissä.

Kemiallinen koe ja työselostus
Kemian tunnilla tutkitaan kemiallisia ilmiöitä tekemällä kemiallisia kokeita. Työselostus on kirjallinen esitys, jossa selkeällä ja johdonmukaisella tavalla esitellään jonkin ilmiön tutkiminen ja tutkimuksen tulokset. Siinä kerrotaan, mitä ja miten on tehty ja mitä on saatu selville.
Työselostuksen rakenne
- Tutkittavan ilmiön nimi
- Käytetyt työvälineet ja koeolosuhteet
- Kokeen kulku
- Tulokset ja virheen arviointi
- Johtopäätökset
Huom! Työselosteet ovat aina kuvitettuja. Työvaiheet piirretään kuvina vähän kuin sarjakuva tai kuvallinen resepti.
VIHKOON
Mitä kemia on?
Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia sekä sitä, miten aineet muuttuvat ja reagoivat keskenään. Kemian avulla pyritään ymmärtämään maailmaa aina pienimmistä atomeista suuriin ympäristöä muokkaaviin ilmiöihin.
Kemiaa voi havaita kaikkialla ympärillämme. Se kertoo, miksi rauta ruostuu, miten kakku kohoaa uunissa tai miksi saippua puhdistaa kädet. Kemian avulla ymmärretään, että kasvit yhteyttävät, ruoka kypsyy pannulla ja kynttilä palaa. Jopa omassa kehossamme tapahtuu jatkuvasti kemiallisia reaktioita. Hengittäminen, ruoansulatus ja lihasten toiminta perustuvat kemiaan. Myös monet tuotteet, kuten lääkkeet, pesuaineet, muovit, maalit ja kosmetiikka, ovat kemian ansiota.
Kemiaa tarvitaan monissa eri ammateissa. Kemistit tutkivat uusia aineita ja kehittävät esimerkiksi lääkkeitä tai ympäristöystävällisiä materiaaleja. Lääkärit, sairaanhoitajat ja farmaseutit hyödyntävät kemian tietoa työssään päivittäin. Myös kokit, ympäristöasiantuntijat, insinöörit, laborantit, kosmetologit ja rikostutkijat tarvitsevat kemian osaamista.
Kemian opiskelu auttaa ymmärtämään, miten maailma toimii ja miten omat valintamme vaikuttavat ympäristöön. Samalla harjoitellaan havainnointia, tutkimista ja ongelmanratkaisua. Kemia on mukana elämässämme joka päivä.
Jakson rakenne
| perjantai 30.10. aloitetaan vihko, tehdään kansi, mitä kemia on? |
|||
| tiistai 3.11. HAPPO JA EMÄS - Mitä kemian opiskelu on? - Alkuaineita - vesi on yhdiste - aineilla on ominaisuuksia |
keskiviikko 4.11. - happamuus ja emäksisyys - punakaali-indikaattorikoe |
torstai 5.11. mukana Mark Burke - testataan happamia ja emäksisiä aineita Ph-paperilla - kodin kemikaaleja ja elimistön happamuus |
perjantai 6.11. - huom seiskat TET kummitunti kutosilla |
| tiistai 10.11. lyhtykulkue - edellisen viikon yhteenveto PALAMINEN - happi on kaasu - palamiseen tarvitaan happea - hidas ja nopea palaminen |
keskiviikko 11.11. läksynkysely edeltäneistä aiheista (hapot, emäkset) rikin, hiilen ja fosforin palaminen - niiden ominaisuuksia ja esiintymistä luonnossa ja elimistössä (tulivuoret, kivihiilen polttaminen ja tulikärpäset) |
torstai 12.11. mukana Mark - polttokoe: oljet, puuvilla, havunneulaset, siemenet, villa, nahka, alkoholi, kaasu, öljy/kynttilä - omien piirustushiilten teko? |
perjantai 13.11. -kemistielämäkertoja mm. Lavoisier Priestley - erilaisia lämmitysjärjestelmiä |
| tiistai 17.11. METALLIT rauta, kupari, lyijy, elohopea, tina, hopea, kulta |
keskiviikko 18.11. läksynkysely edeltäneistä aiheista (palaminen) - metallit jatkuu |
torstai 19.11. sijainen Mark, Jonna hiilen kierto sokeri on hiiliyhdiste liuoksen kylläisyys, sokerikokeita |
perjantai 20.11. sijainen Jonna - katsomusaine/ terveystieto puuttuvat tehtävät - taidetyö omilla hiilillä - kemistimuotokuvia |
| tiistai 24.11. kertaus, vihot valmiina |
keskiviikko 25.11. koe |
torstai 26.11. kokeen läpikäyminen, jakson päättäminen |
perjantai 27.11. maantieto alkaa |
Opsissa
S1 Luonnontieteellinen tutkimus
Opitaan turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot. Ne luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Erisisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä ja avoimiin tutkimuksiin. Käydään läpi luonnontieteellisen tutkimusprosessin vaiheita. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa. Harjoitellaan turvallista työskentelyä laboratoriossa.
S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
Pohditaan ilmiöitä erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Käydään läpi työturvallisuussäädöksiä ja määräyksiä ja opitaan tekemään kemiallisia kokeita turvallisesti. Keskitytään etenkin paloturvallisuuteen. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja tutkitaan olomuotojen muutoksia.
S3 Kemia yhteiskunnassa
Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista (esimerkiksi älypuhelimen purkaminen ja sieltä löytyvät harvinaiset metallit). Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin lämmitysjärjestelmiin, luonnonvaroihin (lämmityksen, kalkin ja metallien osalta) ja niiden käyttöön ja ympäristön huomioimiseen energiamuodon valinnassa. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista. Hyödynnetään oppilaiden huoltajien ammattitaitoa ja paikallisia yrityksiä.
S4 Kemia maailmankuvan rakentajana
Tutustutaan tulen ja lämmön käytön historiaan sekä elämäkertoihin, kuten Lavoisier ja Priestley. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.
S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne
Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.
S6 Aineiden ominaisuudet ja muutokset
Aiheena palaminen. Poltetaan erilaisia materiaaleja (esimerkiksi oljet, puuvilla, havunneulaset, siemenet, villa, nahka, alkoholi, kaasu, öljy/kynttilä). Tutustutaan hitaaseen ja nopeaan palamiseen sekä hapen merkitykseen palamisen yhteydessä. Tarkastellaan myös rikin, hiilen ja fosforin palamista, niiden ominaisuuksia ja esiintymistä luonnossa ja elimistössä (tulivuoret, kivihiilen polttaminen ja tulikärpäset).
Jakson aikana tarkastellaan myös happo- ja emäsreaktioita esimerkiksi indikaattorien (punakaali ja lakmus) avulla sekä käytännön sovellusten kautta (esim. kalkin käyttö maanviljelyksessä ja hammastahna). Jaksolla huomioidaan myös kalkin kierto (kalkkikivi – sammuttamaton kalkki – sammutettu kalkki – kalkki), sementti ja laasti., kalkkimuodostelmat, esiintymät, tippukiviluolat, kalkkimaaperän kasvusto sekä tärkeimmät metallit (niiden kemiaan ja käyttöön, esim. rauta,
kupari, lyijy, elohopea, tina, hopea, kulta). Reaktioyhtälöiden tulkitseminen, reaktioyhtälöiden tasapainottaminen, pitoisuus ja happamuus, happamuus, emäksisyys, pH-asteikko, hapot ja emäkset, neutraloituminen