Dicen que por las noches
Nomás se le iba en puro llorar
Dicen que no comía
Nomás se le iba en puro tomar
Juran que el mismo cielo
Se estremecía al oír su llanto
Cómo sufrió por ella
Que hasta en su muerte la fue llamando
Ay-ay-ay-ay-ay, cantaba
Ay-ay-ay-ay-ay, gemía
Ay-ay-ay-ay-ay, cantaba
De pasión mortal moría
Que una paloma triste
Muy de mañana le va a cantar
A la casita sola
Con sus puertitas de par en par
Juran que esa paloma
No es otra cosa más que su alma
Que todavía la espera
A que regrese la desdichada
Cucurrucucú, paloma
Cucurrucucú, no llores
Las piedras jamás, paloma
¿Qué van a saber de amores?
Uh

Cucurrucucú Paloma (Kyyhkynen)
Sanotaan, että öisin
hän vain itki ja itki
Sanotaan, ettei hän syönyt
hän vain joi ja joi
He vannovat, että itse taivaskin
vavisi kuullessaan hänen itkunsä
Kuinka hän kärsikään naisen tähden
että kuollessaankin kutsui tätä

Ay-ay-ay-ay-ay, hän lauloi
Ay-ay-ay-ay-ay, hän vaikeroi
Ay-ay-ay-ay-ay, hän lauloi
kuolettavaan intohimoon hän menehtyi

Että surullinen kyyhkynen
varhain aamulla hänelle laulaa
yksinäiselle pienelle talolle
jonka ovet ovat selällään
He vannovat, ettei tuo kyyhkynen
ole mitään muuta kuin hänen sielunsa
joka yhä odottaa
tuota onnetonta naista palaavaksi

Cucurrucucú, kyyhkynen
Cucurrucucú, älä itke
Eivät kivet koskaan, kyyhkynen
mitään rakkaudesta tiedä

Huomioita käännöksestä
"Nomás se le iba en puro...": Tämä on espanjankielinen ilmaisu, joka tarkoittaa, että joku kuluttaa kaiken aikansa johonkin tiettyyn asiaan (tässä tapauksessa itkemiseen ja juomiseen).

"Pasión mortal": Kääntyy kirjaimellisesti kuolettavaksi intohimoksi, mikä viittaa niin vahvaan tunteeseen, että se lopulta koituu kohtaloksi.

"Cucurrucucú": Tämä on onomatopoeettinen sana, joka jäljittelee kyyhkysen kujerrusta.

Tämä kappale ei ole vain laulu, vaan se on yksi meksikolaisen musiikin (ranchera-tyylin) tunteikkaimmista klassikoista.

Tässä on hieman syvempää analyysia ja taustoitusta
Kappaleen historiallinen tausta
Säveltäjä: Kappaleen kirjoitti meksikolainen Tomás Méndez vuonna 1954. Se nousi maailmanmaineeseen viimeistään vuoden 1956 elokuvassa Cucurrucucú Paloma.
Merkitys: Laulu on ns. "huapango-tyyliä", jolle on tyypillistä rytmikkäät kitarat ja dramaattiset, korkealta venytetyt falsettilaulut (kuten ne kuuluisat "Ay-ay-ay-ay" -kohdat).
Säkeistöjen syvempi analyysi:
Tulkinta
"Las piedras jamás... ¿Qué van a saber de amores?"Tämä on yksi laulun hienoimmista metaforista. Kivillä tarkoitetaan tässä joko maailman kylmyyttä, ihmisten välinpitämättömyyttä tai kenties naista, joka ei vastannut miehen tunteisiin. Kivi on tunteeton ja kova – se ei voi ymmärtää sydänsurua.Sielu kyyhkysen hahmossaLatinalaisessa amerikassa on vahva perinne uskoa, että sielut voivat palata eläinten hahmossa. Se, että kyyhkynen istuu "ovet selällään" olevan talon luona, viestii siitä, ettei mies koskaan luovuttanut; hän odottaa yhä, vaikka on jo poissa.
Kuolettava intohimo
Toisin kuin nykyisissä pop-kappaleissa, tässä genressä rakkaus esitetään usein kohtalokkaana sairautena. Mies ei kuole vanhuuteen, vaan kirjaimellisesti suruun ja kaipuuseen.
Tunnettuja tulkintoja:
Kappaleesta on tehty satoja versioita, mutta jos haluat kuunnella sen eri tunnelmissa, suosittelen näitä:
Lola Beltrán: Alkuperäinen "Queen of Huapango", jonka tulkinta on todella voimakas ja perinteinen.
Caetano Veloso: Brasilialainen tähti teki kappaleesta hyvin riisutun, lähes kuiskatun version Pedro Almodóvarin elokuvassa Puhu hänelle (Hable con ella). Tämä versio teki laulusta tunnetun uudelle sukupolvelle Euroopassa.
Harry Belafonte: toi kappaleen amerikkalaisen yleisön tietoisuuteen jo 1950-luvulla.