HI 3 koe
Vastaa kahteen tehtävään:
1. Rakennemuutos 20 p.
Millä perusteella voit väittää 1960- ja 1970-lukuja suomalaisen yhteiskunnan ”suureksi rakennemuutokseksi”. Mistä rakennemuutoksessa oli kyse, ja miten se muutti ihmisten elämää aiempaan nähden?
2. Paasikiven-Kekkosen linja ja suomettuminen 20 p.
Tekstikatkelmassa toimittaja, entinen SDP:n kansanedustaja Lasse Lehtinen ottaa kantaa termiin Paasikiven–Kekkosen linja. Arvioi Lehtisen näkemyksen osuvuutta.
-Neuvostoliitossa kehitettiin 1950-luvulla termi ”Paasikiven-Kekkosen linja”, joka vakiintui käyttöön etenkin maiden välisessä kommunikeakielessä. Kyseessä on kuitenkin taitava silmänkääntötemppu. Käytännössä Paasikiven linja oli ollut oleellisesti erilainen kuin Kekkosen linja. –– Paasikiven perusteesi oli, että Neuvostoliitolla oli Suomen suunnalla vain sotilaallisia intressejä. Päiväkirjalleen hän kauhisteli, kun naapuri halusi puuttua myös sisäpolitiikkaan. ”Tämä on hirmuista! Meillä on käynnissä henkien taistelu Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliiton tarkoituksena on nähtävästi saada asiat menemään täällä samalla tavalla kuin Tšekkoslovakiassa ym. itädemokratioissa.”
––
Jukka Tarkka toteaa kirjassaan Karhun kainalossa , että Paasikivi kyllä toteutti tinkimättä välirauhan sopimuksen vaatimukset. ”Mutta kun välirauhansopimus oli täytetty, Paasikivi torjui kaikki sen määräykset ylittäneet Neuvostoliiton ehdotukset. Paasikiven linja ei siis ollut se, että Neuvostoliitto on aina oikeassa.” –– Tärkein Paasikiven teesi korosti suomalaisen sisäpolitiikan koskemattomuutta: ”Ennen kaikkea meidän tulee pitää kiinni siitä, että –– eduskunta ja presidentti, mutta ei Moskova, määrää, kutka henkilöt tulevat hallituksen jäseniksi.”
––
Suomen täytyi myös kaupankäynnissä varoa valumasta naapurin vaikutuspiiriin. ”Voimme kehittää kauppaamme Neuvostoliiton kanssa, mutta emme saa tulla taloudellisesti riippuvaisiksi Neuvostoliitosta.” –– Jos Urho Kekkonen olisi toiminut Paasikiven tapaan, suomettuminen ei olisi koskaan turmellut kansakunnan valioita.
Lähde:Lasse Lehtinen. Oliko suomettumiselle vaihtoehtoa? .Iltasanomien teemalehti YYA-Suomi.Julkaistu:10.12.2019.Viitattu:14.10.2020.Muokkaus:YTL.
3. Kekkosesta Koivistoon 20 p.
Mitkä tekijät selittävät Urho Kekkosen pitkää presidenttikautta ja vahvaa asemaa oman aikansa Suomessa? Kuinka presidentti-instituutio muuttui, kun Mauno Koivistosta tuli Suomen presidentti 1981.
4. Alla on neljä lainausta vuodelta 1941. Ne liittyvät Suomen sodan päämääriin ja niiden oikeutukseen.
”Vapaussodassa 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille, etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. – – Kaksikymmentäkolme vuotta ovat Viena ja Aunus odottaneet tämän lupauksen täyttymistä – – Uusi päivä on koittanut. Karjala nousee, riveissämme marssivat sen omat pataljoonat. Karjalan vapaus ja suuri Suomi välkkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä. Suokoon kansojen kohtaloa ohjaava kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan heimolle antamani lupauksen.”
Ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäsky nro 3, 10.7.1941
”Saksalaiset soturit suojaavat yhdessä suomalaisten vapaussankarien kanssa suomalaista maaperää. Eikä vain Suomen nykyisten rajojen puitteissa vaan – sallittakoon se sanoa – suomalaista maaperää kaikkialla missä sitä on.[Suomen armeija taistelee]rinta rinnan Saksan maineikkaan armeijan kanssa uuden Euroopan puolesta bolshevismia vastaan.”
Pääkirjoitus Isänmaallinen Kansanliike -puolueen sanomalehdessä Ajan Suunta 26.6.1941
”Itä-Karjala asutettiin Laatokan-Karjalasta käsin – Tämä sota on siirtävä kansamme ja asuinalueemme halkaisseen rajan oikealle paikalleen.”
Ajan Suunta 23.7.1941
” Me – – sotilaat olemme päättäneet, ettemme hyökkää Suomen ja Neuvostoliiton välisen vanhan rajan yli. Vaan puolustamme synnyinmaatamme rajojen sisällä viimeiseen mieheen. Olemme näin rajapitäjän asukkaat menettäneet miehiä paljon ja muutenkin joutuneet paljon raskaammin kärsimään sodan seurauksista. ”
Jalkaväkirykmentti 9:n kolmannen pataljoonan miehistön ja aliupseereiden allekirjoittama kirjelmä pataljoonan komentajalle 30.8.1941
20 p.
a)Mitkä ovat Mannerheimin ja Ajan Suunnan esittämät sodan tavoitteet, ja miten ne perusteltiin? (10p)
b)Miten lainatut armeijan rivimiehet suhtautuivat niihin, ja mitä perusteita heillä oli kannalleen? (4p)
c)Miksi Suomi lähti sotaan 1941? (6p)
1. Rakennemuutos 20 p.
Millä perusteella voit väittää 1960- ja 1970-lukuja suomalaisen yhteiskunnan ”suureksi rakennemuutokseksi”. Mistä rakennemuutoksessa oli kyse, ja miten se muutti ihmisten elämää aiempaan nähden?
2. Paasikiven-Kekkosen linja ja suomettuminen 20 p.
Tekstikatkelmassa toimittaja, entinen SDP:n kansanedustaja Lasse Lehtinen ottaa kantaa termiin Paasikiven–Kekkosen linja. Arvioi Lehtisen näkemyksen osuvuutta.
-Neuvostoliitossa kehitettiin 1950-luvulla termi ”Paasikiven-Kekkosen linja”, joka vakiintui käyttöön etenkin maiden välisessä kommunikeakielessä. Kyseessä on kuitenkin taitava silmänkääntötemppu. Käytännössä Paasikiven linja oli ollut oleellisesti erilainen kuin Kekkosen linja. –– Paasikiven perusteesi oli, että Neuvostoliitolla oli Suomen suunnalla vain sotilaallisia intressejä. Päiväkirjalleen hän kauhisteli, kun naapuri halusi puuttua myös sisäpolitiikkaan. ”Tämä on hirmuista! Meillä on käynnissä henkien taistelu Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliiton tarkoituksena on nähtävästi saada asiat menemään täällä samalla tavalla kuin Tšekkoslovakiassa ym. itädemokratioissa.”
––
Jukka Tarkka toteaa kirjassaan Karhun kainalossa , että Paasikivi kyllä toteutti tinkimättä välirauhan sopimuksen vaatimukset. ”Mutta kun välirauhansopimus oli täytetty, Paasikivi torjui kaikki sen määräykset ylittäneet Neuvostoliiton ehdotukset. Paasikiven linja ei siis ollut se, että Neuvostoliitto on aina oikeassa.” –– Tärkein Paasikiven teesi korosti suomalaisen sisäpolitiikan koskemattomuutta: ”Ennen kaikkea meidän tulee pitää kiinni siitä, että –– eduskunta ja presidentti, mutta ei Moskova, määrää, kutka henkilöt tulevat hallituksen jäseniksi.”
––
Suomen täytyi myös kaupankäynnissä varoa valumasta naapurin vaikutuspiiriin. ”Voimme kehittää kauppaamme Neuvostoliiton kanssa, mutta emme saa tulla taloudellisesti riippuvaisiksi Neuvostoliitosta.” –– Jos Urho Kekkonen olisi toiminut Paasikiven tapaan, suomettuminen ei olisi koskaan turmellut kansakunnan valioita.
Lähde:Lasse Lehtinen. Oliko suomettumiselle vaihtoehtoa? .Iltasanomien teemalehti YYA-Suomi.Julkaistu:10.12.2019.Viitattu:14.10.2020.Muokkaus:YTL.
3. Kekkosesta Koivistoon 20 p.
Mitkä tekijät selittävät Urho Kekkosen pitkää presidenttikautta ja vahvaa asemaa oman aikansa Suomessa? Kuinka presidentti-instituutio muuttui, kun Mauno Koivistosta tuli Suomen presidentti 1981.
4. Alla on neljä lainausta vuodelta 1941. Ne liittyvät Suomen sodan päämääriin ja niiden oikeutukseen.
”Vapaussodassa 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille, etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. – – Kaksikymmentäkolme vuotta ovat Viena ja Aunus odottaneet tämän lupauksen täyttymistä – – Uusi päivä on koittanut. Karjala nousee, riveissämme marssivat sen omat pataljoonat. Karjalan vapaus ja suuri Suomi välkkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä. Suokoon kansojen kohtaloa ohjaava kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan heimolle antamani lupauksen.”
Ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäsky nro 3, 10.7.1941
”Saksalaiset soturit suojaavat yhdessä suomalaisten vapaussankarien kanssa suomalaista maaperää. Eikä vain Suomen nykyisten rajojen puitteissa vaan – sallittakoon se sanoa – suomalaista maaperää kaikkialla missä sitä on.[Suomen armeija taistelee]rinta rinnan Saksan maineikkaan armeijan kanssa uuden Euroopan puolesta bolshevismia vastaan.”
Pääkirjoitus Isänmaallinen Kansanliike -puolueen sanomalehdessä Ajan Suunta 26.6.1941
”Itä-Karjala asutettiin Laatokan-Karjalasta käsin – Tämä sota on siirtävä kansamme ja asuinalueemme halkaisseen rajan oikealle paikalleen.”
Ajan Suunta 23.7.1941
” Me – – sotilaat olemme päättäneet, ettemme hyökkää Suomen ja Neuvostoliiton välisen vanhan rajan yli. Vaan puolustamme synnyinmaatamme rajojen sisällä viimeiseen mieheen. Olemme näin rajapitäjän asukkaat menettäneet miehiä paljon ja muutenkin joutuneet paljon raskaammin kärsimään sodan seurauksista. ”
Jalkaväkirykmentti 9:n kolmannen pataljoonan miehistön ja aliupseereiden allekirjoittama kirjelmä pataljoonan komentajalle 30.8.1941
20 p.
a)Mitkä ovat Mannerheimin ja Ajan Suunnan esittämät sodan tavoitteet, ja miten ne perusteltiin? (10p)
b)Miten lainatut armeijan rivimiehet suhtautuivat niihin, ja mitä perusteita heillä oli kannalleen? (4p)
c)Miksi Suomi lähti sotaan 1941? (6p)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.