Mämmen koulun historia

xx

 
Koulun rakentaminen alkaa

Mämmen koulun eli Mämmin koulun, kuten alkuaikoina koulua myös nimitettiin, perustamiskokoukset aloitettiin jo 1915. Silloin todettiin Äänekosken maalaiskunnan Mämmin kylän kasvavan omaksi koulupiirialueekseen ja koulun olevan välttämätön. Mämmen kylä oli myös liikenteellisesti etäällä muista kouluista ja kulku Järvenpään koululle oli vesistön vuoksi hankalaa. Kauppalan koulu oli toki helpommin saavutettavissa, mutta kun se oli kauppalan eikä maalaiskunnan. Koulu siis päätettiin rakentaa Mämmelle, kunhan rakennuspaikka löydettäisiin. Kun maalaiskunnan kunnanvaltuusto oli saanut tiedon, että valtio hyväksyy uuden koulun rakentamisen, pantiin toimeksi.

Ensimmäinen "Mämmen piirin Kansakoulujohtokunnan" kokous pidettiin Mämmen Harjulla kesäkuun 14 pnä 1917. "Saapuvilla oli johtokunnan jäsenet paitsi Erik Kautto (Mämmi), emännät Anna Pohja, Signe Oksanen, Oiva Wohlonen, Matti Huuhta ja Juho Kautto (Salmela). Yksimielisesti valittiin johtokunnan virkailijoiksi maanviljelijät Oiva Wohlonen puheenjohtajaksi, ja varalle Matti Kautto Huuhta, rahastonhoitajaksi Erik Mämmenniemi ja kirjuriksi Juho Kautto (Salmela). Näiden muodollisuuksien jälkeen ryhdyttiin sitten etsimään koululle väliaikaisia tiloja ja rakennuspaikkaa. Tilat vuokrattiin Seppälästä.

Ensimmäiset opettajat valitaan

Ensimmäiseksi opettajaksi saatiin Esko Vesikivi, jolle maksettiin "paitsi tavallista valtio apua, kunnalta 300 mk vapaa asunto, valo ja lämpö, oppilaiden sisään kirjoitusmaksut sekä korvaus puuttuvasta laidun- ja viljelysmaasta." Rahasta oli tiukkaa alusta alkaen. Jotta koululle saataisiin urkuharmooni, piti ottaa laina opettajan nimiin Äänekosken Säästöpankista. Takaajiksi tulivat johtokunnan jäsenet.
Tyttöjen käsityönopettajan löytyminen oli ongelmallista. Lopuksi tehtävään saatiin Aino Maria Lind. Syyskuun alusta 1917 aloitettiin Mämmen ensimmäinen kouluvuosi Seppälässä, vuokratiloissa. Opettajalle asunto saatiin vuokrattua Koivulasta. Kesällä 1919 Esko Vesikivi jäi eläkkeelle ja koulun uudeksi väliaikaiseksi opettajaksi valittiin Aleksi W. Mäkelä.

Uusi koulurakennus vihitään käyttöön

V. 1920 opettajaksi valittiin William Walli, joka saikin tehtäväkseen hoitaa uuden koulurakennuksen vihkiäisjuhlan marraskuun 3. päivänä klo 12 päivällä alkavalla toimituksella. Millainen juhla on ollut? Sitä eivät pöytäkirjat kerro. Toukokuun 30. pnä 1926 alakansakoulunopettajattareksi valittiin Neriina Matilda Saarento Aitolahdelta. Opettajatar Iina Saarento olikin sitten pitkään virassaan ja oli hyvin pidetty opettaja. William Walli pääsi eläkkeelle 1937 ja hänen seuraajakseen valittiin Rauno Allan Kulmala. Sodan syttyminen sai johtokunnan anomaan vapautusta Rauno Kulmalalle. Hän pääsikin rintamalta jatkamaan virkaansa, mutta kuoli yllättäen elokuussa 1938. Hänen virkaansa ryhtyi väliaikaisesti hoitamaan edesmenneen sisar opettaja Rakel Kulmala.
Sota sekoitti jälleen pahasti koulunpidon ja Iina Saarento toimi sekä ylä- että alakansakoulun opettajana. Uudeksi opettajaksi oli valittu Matti Hietaniemi. Kunta anoi hänen vapauttamistaan armeijasta ja heinäkuun 4. pnä 1943 hän oli jälleen koululla. Nyt koulun koko oli kasvanut jo niin suureksi, että toisen yläkoulunopettajan virka julistettiin auki. Virkaan tuli runsaasti hakemuksia, mutta yksi toisensa jälkeen kieltäytyi ottamasta virkaa vastaan. Lopulta virkaan saatiin väliaikaiseksi Hilma Siitonen.

Koululle saatiin sähköt

17.10.1943 koululle anottiin sähkövaloja ja ilmeisesti ne saatiinkin, koska seuraavassa kokouksessa päätettiin katkoa koulun lämmityspuut sähkösirkkelillä. Hietaniemi joutui taas sotapalvelukseen. Sijaisilla edettiin vuoteen 1945, jolloin Hietaniemi palasi koululle. Hietaniemi katosi kuitenkin johonkin, ehkä eläkkeelle. Parin vuoden ajan koululla opettivat Vuokko ja Paavo Saari ja vuonna 1949 Mämmelle valittiin aviopari Terttu Tuulikki Mirjami Kamppila o.s. Koskela ja Kustaa Kamppila. Tämä aviopari tekikin sitten pitkän ja merkittävän opetustyön. Kustaa Kamppila jäi eläkkeelle 1.6.1972, mutta hän ehti nauttia eläkkeellä olostaan vain yhdeksän päivää, kun hän menehtyi sydänkohtaukseen. Terttu Kamppila jatkoi opetustointa vielä pari vuotta miehensä jälkeen, kunnes siirtyi eläkkeelle v. 1974. Kaksi viimeistä työvuottaan hän hoiti myös koulunjohtajan tehtävät.

Koulun oppilasmäärä kasvaa

Koulu oli kasvanut neliopettajaiseksi ja oppilasmäärä oli suurimmillaan kahdeksassakymmenessä. Opettajina olivat Kamppiloiden lisäksi Marjatta Huuskonen ja Virpi Vainio sekä Vainion jälkeen Eeva Hasari, joka jäI eläkkeelle v. 2004 keväällä.
Kamppilat olivat erittäin pidettyjä "vanhan ajan" opettajia, jotka osallistuivat monin tavoin kylän kehittämiseen. Vielä kauan heidän jälkeensä oli tapana puhua Kamppiloiden ajasta.

Kustaa Kamppilan tilalle valittiin nuori opettajanalku Kari-Juhani Myyrä, joka oli ehtinyt olla vasta pari vuotta ammatissaan. Terttu Kamppilan jälkeen Myyrälle siirtyivät myös koulunjohtajan tehtävät. Hän jäi myös eläkkeelle v. 2004 keväällä, jonka jälkeen rehtoriksi tuli Tapio Saaristo. Koulumme historiaa tekevät syksystä 2014 alkaen rehtorina toimiva Sari Niskanen ja opettajina Leila Hakkarainen, Marjatta Hirvonen, Jaakko Mäkinen, Pena Ranta ja Tiina Saaristo sekä erityisopettajana Riikka Rautiainen sekä esikoulun puolella Merja Keljo.

Jouduimme jättämään vanhan perinteisen koulumme Mämmellä v. 2007 sisäilmaongelmien takia ja siirryimme opiskelemaan Äänekosken keskustaan Teknologiakeskukseen, jonne kaupunki rakensi koululle käytännölliset opetustilat. Vuoden 2009 alussa, juuri viimeisen remontin valmistuttua, tapahtui koulutiloissa massiivinen vesivahinko vesiputken hajottua kattorakenteissa. Vettä ehti valua viikonlopun ajan ja tuhota kaikki luokkatilat sekä suuren osan sisustuksesta. Jopa piano meni uusiksi pulpeteista, oppikirjoista, kopiokoneesta yms. puhumattakaan. Lattialla oli noin 2-3 cm vettä siivoojan tullessa aamulla töihin. Onneksi kaupungilla oli vahingon kattava vakuutus, jolla pystyimme hankkimaan uusia varusteita ja korjata vahingoittuneet tilat. Viikon verran oppilaat olivat ns. kotiopetuksessa, jolloin kaupungin rakennusmiehet yhdessä koulun henkilökunnan kanssa järjestivät uudet väliaikaiset opetustilat koulun ruokalaan ja liikuntasaliin. Vuoden 2009 lopussa pääsimme sitten näistä väliaikaisista opetustiloista parempiin. Vielä senkin jälkeen menetimme tiloja päivähoidon tarpeisiin, kunnes vihdoin tilanne rauhoittui ja pääsimme keskittymään perustyöhömme. Valitettavasti kaupunginvaltuusto teki v. 2015 päätöksen lakkauttaa Mämmen koulu ja yhdistää se Keskuskoulun ja Koulunmäen koulun kanssa yhdeksi suureksi n. 1200 oppilaan yhtenäisperuskouluksi. Niinpä koulun historia päättyy tähän, jollei.....