Kiertokoulu ja pyhäkoulu
1860-luvulla Äänekoskella seurakunta alkoi pitää pyhäkoulua, ja kaksi vuosikymmentä myöhemmin kunta järjesti opetusta kiertokouluna. Kiertokoulun opettaja kiersi pitkin pitäjää keräten kunkin kylän lapset johonkin maalaistaloon noin kolmeksi viikoksi kerrallaan. Opetettiin tavausta, lukemista, uskontoa ja katekismuksen ulkolukua. Pyhäkoulua pidettiin sunnuntaisin, ja koulussa opeteltiin kristinuskon alkeita.

Kalle Piilosen koulu
Äänekoskelainen valtiopäivämies perusti oman yksityisen koulun vuonna 1879 Piilolan talon meijerin tiloihin. Opettajaksi pestattiin Jyväskylän seminaarista eronnut opiskelija. Tarina kertoo, että lapset olivat välillä kurittomia ja kurinpito vaikeaa. Saipa opettaja tarpeekseen koulunpidosta, että oli hypännyt ikkunasta ulos ja hävinnyt sille tielleen. Piilonen ei tästä lannistunut, vaan alkoi puuhata paikkakunnalle oikeaa kansakoulua. Vuonna 1885 valmistui upea Piilolanniemen koulurakennus, joka on vieläkin pystyssä ja toimii asuinrakennuksena.

Kuntakokous Laukaassa, johon Äänekoski silloin kuului, määräsi opettajaksi Kalle Koistisen ensin Kalle Koistinen kieltäytyi jyrkästi. Mutta niinpä vaan äänekoskelaiset hakivat Kallen, hänen vaimonsa ja yhdeksän lastaan hevosen rattailla paikkakunnalle. Koulupäivät saattoivat olla jopa 36 tunnin mittaisia. Välillä saattoi tulla yllättäen lomaa, kun opettaja lähti puhujamatkoilleen.

Äänekoskelle perustettiin toinenkin kansakoulu, Tehtaan koulu. Se oli tarkoitettu tehtaan lähistön lapsille. Aluksi se toimi kauppias Rutasen huoneissa. Myöhemmin rakennettiin uusi koulu Hiskinmäen nykyisen Hiskinmäen yläasteen ja Äänekosken lukion paikalle.

Kaikki lapset eivät kuitenkaan päässeet kansakouluihin, ja kiertolukuja tarvittiin koko ajan edelleenkin. Vuonna 1921 annettiin yleinen oppivelvollisuuslaki. Kaikki kiertokoulut lakkautettiin ja tilalle tuli sekä ala- että yläkoulut.

Oppilaat aloittivat 28.8.1931 koulunsa Äänekosken kauppalan uudessa kansakoulussa.

Kauppalan kansakoulu vuonna 1931
Äänekosken keskustan väkiluku oli kasvanut pyhäkoulun alkamisajasta 1930-luvulle tultaessa lähes kolmeentuhanteen. Molemmat kansakoulurakennukset kävivät ahtaaksi. Oppilaat kävivät koulua kahdessa vuorossa, yläkoulu aamuvuorossa ja alakoulu iltavuorossa. Oli aika alkaa kiireesti suunnitella uutta koulurakennusta. Paikka löytyi monien mielestä siihen aikaan syrjäiseltä mäntykankaalta, jota siihen aikaan kutsuttiin Korttimäeksi. Männikkö oli nimittäin kuuluisa kortinpelaajien paikka, jonne kokoonnuttiin muistakin pitäjistä. Myöhemmin paikkaa alettiin kutsua Koulunmäeksi.

Koulutyö alkoi uudessa komeassa rakennuksessa 28.8.1931. Oppilaita oli 442 ja opettajia 10. Ensimmäiselle luokalle sinä vuonna tuli 85 oppilasta, jotka jaettiin kahteen luokkaan. Koulu sai nimekseen Äänekosken kauppalan kansakoulu ja ylhäällä ikkunoiden vieressä luki kohokirjaimin KANSAKOULU. Myöhemmin nimi muuttui Keskuskansakouluksi. Edelleenkin vanha koulurakennus on Äänekosken näyttävimpiä rakennuksia.

Kouluruokailua ei kolmekymmentäluvun alussa ollut. Oppilaat toivat omat eväät. Opettajalla saattoi olla kaapissaan voirasia, josta hän antoi niille, joilla oli paljaat leivät mukana. Kuri oli kovaa, rappusilla ei saanut juosta. Oppilaan piti nousta seisomaan aina, kun vastasi opettajan kysymykseen. Pieni näpäytyskin saattoi tulla sormille tai joutui pesemään suunsa, jos puhui rumia.

Koulu koki myös dramaattisia vaiheita. Koulu jouduttiin keskeyttämään sodan aikana sekä vuonna 1939 että vuonna 1944, koska kansakoulu otettiin sotasairaalaksi.

Koulu kului kovassa käytössä ja väkiluku Äänekoskella kasvoi. Sodan jälkeen ajat palautuivat normaaleiksi siten, että voitiin suunnitella lisää koulutilaa Äänekosken kouluikäisille. Kesti kuitenkin vuoteen 1957, ennen kuin uusi rakennus, nykyinen Koulunmäen yläaste, saatiin valmiiksi. Ns. jatkoluokat muuttuivat siihen ja nimi muuttui kansalaiskouluksi.

Keskuskoulu - peruskoulu
Sodat olivat ohi ja Suomi vaurastui, väki yhä lisääntyi. Kansakoulun nimikyltti vaihdettiin peruskouluksi. Uutta koulutilaa tarvittiin jälleen ja Keskuskoulun ala-asteen ja Koulunmäen yläasteen väliin rakennettiin 1978 matala lisärakennus 70-luvun tyyliin. Koulun yhteyteen tuli erityisopetusluokat. Vanha koulu remontoitiin. Ylimpään kerrokseen rakennettiin auditorio.

Vuonna 2001 auditorio purettiin, tilanahtauden vuoksi jälleen. Uuden aikakauden mukainen remontti lähestyy. Mm. ilmastointi ja moni muu tekniikka uusitaan ajan tasalle. Samalla tehdään toiminnallisia muutoksia tämän päivän ja tulevaisuuden koululaisia varten.

Syksyllä 2001 vanha koulurakennus Koulunmäellä vietti 70-vuotisjuhliaan. Ylvään ja komean koulurakennuksen ja koko Äänekosken koululaitoksen historiaan lukija voi eläytyä koulumme veteraaniopettajan Urpo Sparfin "Äänekosken satavuotias koululaitos"-kirjan avulla.

Lähteet: Urpo Sparf, Äänekosken satavuotias koululaitos, 1985

Marjatta Poikosen päivänavaukset Vanhan koulun 70-vuotisjuhlien yhteydessä, syyskuu 2001