Rauman freinetkoulun opetus perustuu freinetpedagogiikkaan. Opetus toteutetaan valtioneuvoston myöntämällä järjestämisluvalla. Opetussuunnitelma noudattaa opetussuunnitelman valtakunnallisia perusteita ja on monelta osin toteutustavaltaan uusien perusteiden mukainen.

Celestin Freinet

Celestin Freinet (1896-1966) oli ranskalainen pedagogi, jonka kasvatusnäkemyksen perustana on ajatus positiivisesta yksilöstä, jolla on luontainen innostus kaiken tutkimiseen. Freinetpedagogiikka on käytännön toimintaa. Se on näkemys pedagogisesta asennoitumisesta koulutyöhön, lapseen oppilaana, ihmiseen yhteiskunnan jäsenenä ja kouluun yhteiskunnan osana.

Freinetpedagogiikkaa kutsutaan todellisuuspedagogiikaksi. Lähtökohtana oppimiselle on lasten senhetkinen todellisuus. Opetus lähtee liikkeelle niistä tiedoista ja taidoista, joita oppilaalla käsiteltävästä asiasta on (vrt. konstruktivistinen oppimiskäsitys). Ensimmäinen tavoite on saada lapsi kiinnostumaan työstään ja omasta elämästään. Lapsi haluaa oppia, toimia ja vaikuttaa. Opettajan tehtävä on ohjaajana, kannustajana ja uusiin asioihin innostajana järjestää tähän mahdollisuus.

Työllä on hyvin suuri merkitys Freinet'n ajattelussa. Työnteon kautta syntyy arvoja ja sen kautta ratkaistaan ongelmia. Oppimisen käsitteeseen liittyy toiminnallisuus, omat kokemukset ja itsenäinen työnteko. Näiden kautta syntyy työhön sitoutuminen. Koulutyö tulee organisoida siten, että mielekäs työnteko on arkipäivää. Freinet ajatteli, että älykkyyttä on monta lajia. Taiteelliselle työskentelylle annetaan arvoa siinä, missä äidinkielen ja matematiikan oppimiselle. Itseilmaisua ja elämyksellisyyttä tuetaan.

Freinet korostaa yksilöiden välistä tasa-arvoa ja yhteiskunnan kehittämistä sopusointuisemmaksi. Freinet kavahtaa puhdasoppisuutta. Hänen mukaansa koulun tulee suuntautua ympäristöönsä. Opetustilat, opetussuunnitelmat ja lukujärjestykset sekä työvälineet ja opetusmenetelmät on sopeutettava oman aikansa vaatimuksiin. Opettajia on rohkaistava luomaan omaa pedagogiikkaansa. Freinetpedagogit ovat aktiivisia oman työnsä kehittäjiä ja he ovat verkostoituneet myös kansainvälisesti.

”Koulu on työpaja, joka toimii elävässä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa”

- Celestin Freinet

Tanskalainen psykologian professori Erik Håkonsson kiteyttää Freinet’n pedagogiset perusajatukset neljään kohtaan:

1. Lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen omaan elämäänsä, ja joka on hänestä mielekästä. Opetuksen aiheita haetaan myös lapsen omista kiinnostuksen kohdista ja opiskelu tähtää tuotokseen, jolla on merkitystä sekä lapselle että muille ihmisille.
2. Opiskelu etenee kokeilun kautta. Lapsen on itse, opettajan avulla, kehitettävä omaa tietorakennelmaansa ja osaamistaan. Etenemisreitti ei ole valmiina opettajan mielessä, vaan muotoutuu oppilaan etsintöjen ja kokemusten kautta.
3. Vapaassa itseilmaisussa, vapaiden tekstien kautta Freinet ohjaa oppilaitaan ilmaisemaan itseään kirjallisesti. Kirjallisille tuotoksille haetaan usein yleisö. Vapaa itseilmaisu toteutuu muillakin alueilla esim. kuvataiteessa, musiikissa ja draamassa.
4. Yhteisöllisyys merkitsee sitä, että oppilaat osallistuvat yhteisvastuullisesti koulutyön suunnitteluun, tekevät yhteistyötä ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Freinetliike

Kansainvälinen Freinetliike FIMEM (Fédération Internationale des Mouvements d Ecole Moderne) toimii useissa Euroopan, Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa. Suuri kansainvälinen Ridef-seminaari järjestetään joka toinen kesä. Eri maat tekevät yhteistyötä ja järjestävät omia tapaamisiaan. Kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena on solmia kontakteja ja yhteistyötä freinetkoulujen ja –opettajien välillä. Periaatteet ja ja pedagogiset käytännöt ovat yhteisiä kaikissa maissa, mutta muuttuvan maailman uhat ja mahdollisuudet velvollistavat freinetopettajat yhdessä kriittisesti pohtimaan, miten pedagogiikka voisi hyödyntää mm. uutta teknologiaa ja tietotekniikkaa.

"In the beginning of the 20e century Celestin and Elise Freinet were trying to establish contacts between teachers as well as cooperative relations at international level.
The following principle and pedagogical practices inspired their pedagogy:
-The natural method in education assures the liberation of the whole creative energy and the respect of the cultural patrimony of both pupils and teachers.
-The experimental attempt and the planned work organisation introduced during the first school years help the child to develop its abilities for scientific research.
-The cooperative organization contributes actively for the socialization and the solidarity between children.
-The free text, the correspondence, the printing, the school magazine, the scientific reports, the audiovisual tools as well as the critical use of the new communicative and production technologies allow the child to get in contact with the reality of the world in the 21e century."

http://www.fimem-freinet.org/en/node/29

Suomessa opetushallituksen järjestämät vaihtoehtoisiin kasvatusnäkemyksiin keskittyvät koulutukset olivat alkaneet 1980-luvulla ja koulutusten ja kansainvälisen yhteistyön myötä freinetluokkia ja -opettajia oli useissa kouluissa ympäri Suomen. Suomen freinetpedagoginen yhdistys, Elämänkouluyhdistys, perustettiin vuonna 1985.

Rauman ensimmäiset freinetluokat eli Avoimen opetuksen luokat aloittivat Otan koulussa 80-luvun lopulla. Otan koulun lopettamisen jälkeen ensimmäinen itsenäinen freinetluokka aloitti vuonna 1995 Jussoilan kiinteistössä Rauman kaupungin Nanun peruskoulun alaisena yksikkönä, josta se seuraavana vuonna siirtyi Rauman maalaiskunnalta vapautuneen kunnantalon tiloihin. Vuonna 2000 perustettiin Avokas ry ja koulu aloitti valtioneuvoston kokeiluluvalla yksityiskouluna. Koulu muutti vuokralle Jussoilan kiinteistöön, jossa opetus jatkui kahdeksan vuotta. Vuodesta 2008 valtioneuvoston opetuksenjärjestämislupa on ollut vakinainen ja koulu on toiminut Valtakadun ja Karjalankadun kulmassa tiloissa, jotka Avokas ry omistaa. Vuonna 2000 aloitti Suomessa toimintansa myös toinen freinetkoulu, Helsingin Strömbergin koulu, joka on kunnallinen peruskoulu Pitäjänmäen kaupunginosassa.

Rauman freinetkoulun opettajat ovat tehneet yhteistyötä helsinkiläisen Strömbergin koulun sekä ruotsalaisten ja puolalaisten freinetopettajien kanssa. Opettajat ovat osallistuneet vierailuihin, koulutuksiin ja seminaareihin sekä Ruotsissa että Puolassa ja ajatustenvaihtoa molempiin suuntiin käydään sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta. Elämänkouluyhdistyksen hallitukseen kuuluu edustajia myös Rauman freinetkoulusta.

Rauman freinetkoulun toiminta perustuu freinetpedagogiikkaan, valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin, koulun arvopohjaan ja koulussa muodostuneisiin ja hyväksi koettuihin käytäntöihin. Opetustilat ja käytännönjärjestelyt on toteutettu niin, että oppiminen ja kaikki toiminta toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Freinet´n pedagogiset perusajatukset toteutuvat Rauman freinetkoulussa seuraavalla tavalla:

1. Rauman freinetkoulu on lasten työpaikka, jossa pyritään siihen, että jokainen voisi joka päivä onnistua ja iloita omasta työstään ja edistymisestään. Valitaan mielekkäitä tehtäviä, joilla on merkitystä lapselle. Lapsia kuunnellaan tehtävien valitsemisessa. Lapset saavat viikon työtehtävät maanantaina ja tekevät ne opettajan ohjauksessa vapaasti valitsemassaan järjestyksessä perjantaihin mennessä. Lapset saavat valita työskentelyjärjestyksen ja työskentelypaikkansa. Lasten tuotoksista ollaan kiinnostuneita ja niitä esitellään. Tekemällä ja työn kautta oppiminen, mm. pajatyöskentely, retket ja vierailut kuuluvat Rauman freinetkoulun toimintaan. Asioita opiskellaan teemoittain ja suurina, käytännönläheisinä, mutta myös elämyksellisinä kokonaisuuksina.
2. Vahvuuksien päälle rakentaminen. Opiskelu etenee kokeilujen kautta. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta löytämään oma tapansa oppia ja kannustaa häntä tekemään parhaansa. Oppilaantuntemukseen panostetaan, jotta oppilaan vahvuudet löytyisivät ja niiden avulla olisi mahdollista löytää paras mahdollinen tapa oppia uusia asioita. Virheistä voidaan oppia ja keskeneräisyyttä siedetään. Opettaja ja oppilas ovat yhteistyökumppaneita, jossa opettajan tehtävänä on olla ohjaaja ja kannustavan ja yksilöllisen palautteen antaja.
3. Vapaalla itseilmaisulla ja taidekasvatuksella on vahva asema Rauman freinetkoulussa. Uusi teknologia on tuonut uusia mahdollisuuksia tuotosten julkaisemiseen ja julkaisukynnys on matala. Kirjoituksia ja muita tuotoksia esitellään luokkien lehdissä ja sähköisissä julkaisuissa. Oppilailta ilmestyy myös omia kirjoja. Lasten kuvataidetta ja kädentöitä on runsaasti esillä koulun tiloissa. Kerran kuussa järjestettävillä teatteritunneilla kaikilla lapsilla on mahdollisuus esiintyä. Kaikkia kannustetaan esiintymään ja tilaisuuksia esiintymiselle järjestetään usein, jotta kynnys ilmaista itseään olisi matala ja esiintymisvarmuus karttuisi.
4. Yhteisöllisyys. Fyysinen oppimisympäristö on avoin ja viihtyisä. Pienessä yhteisössä kaikki tuntevat toisensa ja ympäristö sekä toimintakulttuuri on lapsi- ja perheystävällinen. Oppilailla on mahdollisuus valita työskentelypaikkansa luokasta tai yhteisistä tiloista. Oppilailla on myös velvollisuus osallistua yhteisiin tehtäviin, jotta koulu olisi viihtyisä ja siisti. Lapsia kuunnellaan ja he ottavat osaa päätöksentekoon. Koulussa toimii oppilaskunta, jonka hallituksen jäsenet toimivat tiedottajina luokkien ja oppilaskunnan hallituksen välillä. Myös luokissa järjestetään yhteisiä kiitän-moitin-ehdotan-keskusteluja, joissa lasten mielipiteitä kuunnellaan ja asioita päätetään yhdessä. Eri ikäiset oppilaat toimivat yhdessä myös mm. pajoissa ja vastuutehtävissä. Kummiluokkatoiminta antaa pienemmille turvaa ja ohjaa eri-ikäisiä lapsia toimimaan yhdessä. Oppimista tapahtuu myös jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Retkiä ja vierailuja toteutetaan viikottain.

Koulun fyysinen oppimisympäristö on pyritty rakentamaan sellaiseksi, että pedagogiikka toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Itseilmaisulle on hyvät välineet ja asianmukaiset tilat.
Koulussa on tietokoneita ja tabletteja kirjoittamista ja itsenäistä tiedonhakua varten. Kirjahyllyjen kirjat ovat helposti kaikkien saavutettavissa ja koulussa on monenlaisia eri tarkoitukseen sopivia työskentelypaikkoja, joista lapset voivat valita kulloiseenkin tehtävään sopivimman.
Roolivaatteisto on laaja ja käsinukkeja on paljon. Koulun lava toimii hyvin yhteisenä esityspaikkana. Dokumenttikameroiden avulla yhteisissä tiloissa ja luokissa on mahdollista esitellä kirjallisia ja kuvallisia tuotoksia.
Koulussa on monipuoliset ja laadukkaat kuvataiteen ja käsityön välineet, mm. keramiikkauuni, grafiikan prässi, maalaustelineitä ja kangaspuut. Materiaalit ovat laadukkaita, niitä on riittävästi ja niille on hyvät ja asianmukaiset säilytystilat. Myös kierrätysmateriaalia käytetään runsaasti ja osa materiaalista ja välineistä on kierrätettyjä ja lahjoituksena saatuja.
Opetustilat ovat viihtyisät ja lapset saavat osallistua sisustamiseen. Lasten tuotoksia on esillä kaikkialla koulun tiloissa ja myös nettiympäristössä.

Lisää tietoja koulun tilojen kehittämisestä:
Oppimisympäristöhanke Puntari