Arviointi Rauman freinetkoulussa

Tiivistelmä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnissa korostuu vuorovaikutus. Arvioinnin avulla oppilas oppii hahmottamaan opintojen etenemistä. Arvioinnin kohteita ovat etenkin oppiminen, osaaminen, työskentely ja käyttäytyminen. Opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisessa oppilaalle tuodaan esille oppimiskokonaisuuden tavoitteet ja arvioinnin kriteerit. Oppilas saa palautetta oppimisprosessin etenemisestä.

Lukuvuosiarviointi toteutetaan vuosiluokilla 1 – 3 sanallisena arviointina kaikissa oppiaineissa ja käyttäytymisessä. Arvioinnista selviää, onko oppiaineet suoritettu hyväksytysti. Väliarviointi voidaan vuosiluokilla 1-3 toteuttaa arviointikeskusteluna. Arviointikeskustelu pidetään Rauman freinetkoulussa marras-tammikuussa. Vuosiluokilla 4-6 annetaan numeroarviointi välitodistuksessa sekä lukuvuositodistuksessa kaikista oppiaineista ja käyttäytymisestä. Todistuksen liitteessä voidaan tarvittaessa antaa sanallinen arviointi täydentämään numeroarviointia ja vastaamaan oppilaan omaan arviointiin. Lisäksi oppilaan itsearviointi on nähtävissä todistuksen liitteessä.

Arvioinnin tehtävä

Freinetkoulussa arvioinnin tulee olla kannustavaa, oppimiseen ja vastuunottoon innostavaa sekä oppilasta ohjaavaa. Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on arvioida oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, ohjata ja kannustaa oppilasta sekä kehittää oppilaan itsearvioinnin taitoja. Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet. Arvioinnin avulla oppilas voi ohjata omaa toimintaansa ja saada realistisen käsityksen itsestään oppijana. Monipuolisia arviointimenetelmiä käyttämällä otetaan kaikki oppilaat huomioon ja huomataan mahdolliset tuen tarpeet. Selkeät, oppilailla ja huoltajilla tiedossa olevat tavoitteet toimivat arvioinnin perustana. Arvioinnista tiedotetaan oppitunneilla, vanhempainilloissa sekä kodin koulun välisen yhteistyön sekä keskustelujen aikana. Arvioinnin pohjana käytettävät oppiainekohtaiset tavoitteet ovat nähtävissä koulun opetussuunnitelmaa kuvaavissa oppimispuissa.

Oppimisen arvioinnin taustaa

Oppilaan arviointi kohdistuu opinnoissa edistymiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Niitä arvioidaan suhteessa eri oppiaineiden arviointikriteereihin, opetussuunnitelman painopisteisiin ja tavoitteisiin sekä oppilaalle asetettuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin.

Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja edistymisestään ja siten tukea kasvua monipuolisesti.

Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa.

Arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa ja perustuu hyvään vuorovaikutukseen ja luottamukseen. Arviointi on yksilöllistä. Oppilaita ei verrata keskenään, vaan arviointi kohdistuu jokaisen oppilaan henkilökohtaiseen edistymiseen.

Arviointi on monipuolista ja jatkuvaa. Pääpaino on oppimisessa, osaamisessa, käyttäytymisessä ja työskentelyssä. Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista, eikä kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Oppilailla on mahdollisuus esitellä omaa osaamistaan ja edistymistään usein ja monin eri tavoin. Kaikki yksin tai ryhmässä tehdyt työt, tehtävät ja esitykset voivat olla arvioinnin kohteena. Oppilas voi osoittaa osaamistaan myös perinteisissä kokeissa. Oppilaiden tutkimusten ja tuotosten esittelyyn on varattu aikaa ja niistä keskustellaan.

Oppilaat käyvät keskinäistä vertaisarviointia ja oppivat antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta.

Oppilaan tulee tietää, mitä hänen on tarkoitus oppia ja oppia ymmärtämään miten voisi edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. Pyrimme vahvistamaan oppilaan itsearvioinnin taitoja ja kannustamaan oppilasta oman työskentelyn aktiiviseen ohjaamiseen.

Erityisopettaja on opettajan ja perheiden yhteistyökumppani arvioinnissa ja yksilöllisen oppimispolun löytämisessä.

Itsearviointi

Oppilaita ohjataan tekemään itsearviointia ensimmäisestä luokasta alkaen. Viikoittain on mahdollisuus joko suullisesti tai kirjallisesti arvioida omaa onnistumistaan viikontöiden tekemisessä, työskentelyssä ja käyttäytymisessä.

Laajempi itsearviointi tehdään ennen väli- ja lukuvuosiarviointia. Oppilaan itsearviointi toimitetaan koteihin todistuksen liitteenä. Laaja itsearviointi on jaettu kolmeen osaan: edistyminen oppiaineissa, koulutyöskentely ja käyttäytyminen.

Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään monin eri tavoin. Luokissa käytetään aikaa yhteisiin arviointikeskusteluihin ja oppilaita ohjataan havainnoimaan oppimista, sen edistymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Viikoittain keskustellaan luokissa siitä, mihin oppilas on itse tyytyväinen/mistä oppilas kiittää, mitä oppilas toivoisi ja mitä kehitettävää/moitittavaa oppilaalla on.

Arviointikeskustelut

Arviointikeskustelu on kasvatuksellinen vuorovaikutustilanne, jossa oppilas, huoltajat ja opettaja keskustelevat yhdessä oppilaan edistymisestä, vahvuuksista ja harjoitusta vaativista osa-alueista. Vahvuudet ja tavoitteet kirjataan ylös ja niiden toteutumista arvioidaan seuraavassa keskustelussa. Keskusteluja pidetään vähintään kerran lukukaudessa.

 

Arviointi nivelvaiheissa eli toisen ja kuudennen luokan jälkeen

Nivelvaiheessa käytävät arviointikeskustelut ovat erityisen tärkeitä

Nivelvaiheessa on tarkoitus perehtyä oppilaan vahvuuksiin, vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Mahdollisiin pulmakohtiin kiinnitetään huomiota ja oppilaan tarvitsemaa tukea ja ohjausta suunnitellaan. On tärkeää, että kaikki osapuolet, oppilas, vanhemmat ja opettaja tulevat kuulluiksi ja tiedonkulku on oikeanlaista. Opettaja vaihtuu usein nivelvaiheessa ja siksi tiedonkulku on erityisen tärkeää. Jos opettaja vaihtuu, tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaille järjestetään siirtopalaveri, jossa ovat mukana oppilaan ja perheen lisäksi molemmat opettajat ja mahdollisesti erityisopettaja.

Toisen luokan jälkeen arvioidaan erityisesti edistyminen kielellisissä valmiuksissa. Arvioinnissa huomion kohteena ovat vuorovaikutustaitojen ja itseilmaisun kehitys. Lisäksi arvioinnin kohteena ovat työskentelytaidot ryhmässä ja itsenäisesti sekä omista tehtävistä huolehtiminen.

Neljännestä luokasta alkaen oppilas saa numeroarvioinnin, joka perustuu opetussuunnitelmaan, oppilaan yksilöllisiin tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Numeroarvioinnin lisäksi tarvitaan muuta ohjaavaa palautetta mm. opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittymisestä. Palautteen tulee olla kannustavaa ja ohjaavaa. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen.

Todistukset

Vuosiluokilla 1-3 oppilaat saavat sanallisen arvion sisältävän lukuvuositodistuksen. Todistuksesta selviää, onko oppilaan suoritus oppiaineessa hyväksytty vai hylätty. Väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna marras-tammikuussa.

Vuosiluokilla 4-6 jaetaan todistus, jossa on numeroarvosanat kaikista oppiaineista ja käyttäytymisestä. Numeroarvosanaa voidaan tarvittaessa täydentää todistuksen liitteenä sanallisella arviolla. Luokkien 4-6 oppilaille annetaan sekä välitodistus että lukuvuositodistus. Välitodistus annetaan samoin perustein kuin lukuvuositodistus.

Koulussa on käytössä OPS:n mukainen todistus, joka perustuu opettajan tekemään arviointiin. Todistuksen liitteenä on oppilaan itsearviointi. Opettaja lukee todistuksia tehdessään oppilaan arvioinnin ja vastaa tarvittaessa oppilaan arviointiin sanallisesti todistuksen liitteessä tai suullisesti. Tarkoitus on kannustaa, ohjata eteenpäin ja auttaa muodostamaan realistinen kuva oppimisesta ja edistymisestä.

Lukuvuositodistus jaetaan kaikille kevätlukukauden päättyessä. Välitodistus jaetaan ennen joulua luokille 4-6.

Arvioinnin kohteena ovat osaaminen, oppiminen, oppiaineissa edistyminen suhteessa omiin tavoitteisiin ja opetussuunnitelman tavoitteisiin, työskentelytaitojen arviointi sekä oman käyttäytymisen arviointi.

Todistukset, oppilaiden itsearvioinnit ja opettajan vastaukset kerätään arviointikansioon, jota säilytetään koulussa. Kansiossa ovat esillä myös oppimisen sisältöjä ja tavoitteita kuvaavat ainekohtaiset oppimispuut.

Yhteistyö kodin kanssa ja arvioinnista tiedottamisen muodot

Arvioinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä kodin kanssa. Tarkoitus on selkiyttää huoltajille arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Huoltajalle annetaan riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta ja käyttäytymisestä. Arvioinnista tiedotetaan vanhempainvarteissa, arviointikeskusteluissa, kotiin palautettavien kokeiden ja suoritusten kautta, todistuksilla sekä muulla kodin ja koulun yhteistyöllä (kohtaamiset, keskustelut, vanhempainillat, sähköpostit jne.).

Opinnoissa eteneminen, vuosiluokalta siirtyminen ja vuosiluokalle jättäminen

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion. (OPH)

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on tukitoimista huolimatta hylätty. (OPH)

Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, siitä tiedotetaan lukuvuoden aikana oppilasta ja huoltajaa sekä sovitaan toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä näytössä. Mahdollisuuksia annetaan useampia lukuvuoden aikana. Erillinen näyttö voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita suorituksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.

Oppilas voidaan myös jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos se katsotaan hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaiseksi. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Valinnaisaineet ja arviointi

Valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden viikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Muutoin valinnaisaineet voidaan arvioida sanallisesti hyväksytty tai hylätty- merkinnällä.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi perustuu vastuullisuuteen, yhteistyötaitoihin ja koulun järjestyssääntöjen noudattamiseen. Käyttäytymistä arvioidaan koulun käyttäytymisen arviointisuunnitelman pohjalta, jossa on määritelty käyttäytymisen numerokohtaiset arvioinnit. Vuosiluokilla 1-3 käyttäytyminen voidaan arvioida sanallisesti todistuksen liitteenä. Luokilla 4-6 käyttäytymisestä saa numeroarvion todistukseen.

Käyttäytyminen arvioidaan omana kokonaisuutena, eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineiden arviointiin.