Näin kevään korvalla kaikissa aineopettajajärjestöissä ja yhdistyksissä varmaan päällimmäisenä asiana ovat edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laadinta ja hyväksyminen. Vaikka liittomme on siirtynyt yhden vuosikokouksen järjestelmään, täytyy vuosikertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta tehdä maaliskuun loppuun mennessä.

Viime vuoden toimintaa läpikäydessä huomaa kuinka paljon kuitenkin on tullut tehtyä, vaikka aika usein tuleekin riittämättömyyden tunne. Olisi niin paljon tehtävää ja parannettavaa, mutta aika on kuitenkin rajallinen. Yhdistyksessä toimiminen on tavallaan harrastustoimintaa ja varsinainen leipätyökin pitäisi tehdä mahdollisimman hyvin. Oman liiton jäsenistön hyväksi toimiminen on kuitenkin se asia, joka innostaa aina uudestaan ja uudestaan lähtemään kokouksiin tai tarttumaan sähköpostiviestiin.

Olen kuullut monien yhdistysaktiivien valittavan nykyisin samasta asiasta eli ajan puutteesta ja töiden kasautumisesta. Tuntuu, että yhdistyksissä vapaaehtoisia tekijöitä on aina vaan vähemmän ja tehtävät työt väkisinkin jäävät samojen ihmisten harteille. Jäsenistöltä tulevat toiveet eivät kuitenkaan ole vähentyneet. Miten saataisiin lisää aktiiveja mukaan yhdistystoimintaan? Erityisesti nuorten opettajien osallistuminen on vähentynyt viime vuosien aikana. Ymmärrän kyllä perheen asettamat rajoitukset, sillä itsekin olen perheellinen, mutta usein tuntuu, että muut asiat menevät monilla opettajilla tärkeydessä ohitse. Eikö yhdistystoimintaa enää mielletä tarpeelliseksi, kun asiat ovat hyvin, vai onko sosiaalinen media korvannut yhdistystoiminnan?

Koulumaailmassa moni asia on kuitenkin muuttumassa ja opettajien vaikuttamista tarvitaan. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on edennyt paikallisten opsin laadintaan, jolloin olisi hyvä olla jotakin ”kättä pitempää” kun mietitään, mitkä asiat olisi hyvä opettaa missäkin vaiheessa. Ainejärjestöjen antama tuki on silloin hyödyksi. Yhdessä on helpompi suunnitella, sillä saman aineen opettaja tietää oppiaineen erityispiirteet paremmin kuin jonkin toisen aineen opettaja.

Lukion valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita laaditaan kovalla kiireellä Opetushallituksessa ja siinä työssä myös ainejärjestöjen rooli on tärkeä. Opetushallituksen virkamiehet ovatkin pyytäneet ainejärjestöjen edustajilta kommentteja ainekohtaisten opetussuunnitelmien laadinnassa, kun kiireinen aikataulu ei ole sallinut koko kentän opettajien mielipiteiden kuulemista. Onneksi kuitenkin lukionkin opetussuunnitelmien perusteet ovat tulossa julkiseen kommentointiin huhtikuun puolessavälissä. Silloin voi jokainen vaikuttaa omaan työhönsä liittyviin asioihin.

Eduskuntavaalit tuovat oman lisänsä vaikuttamiseen. Koulutusasiat ovatkin nousseet melko näkyvälle paikalle eduskuntavaalipuheissa, joten nyt kannattaisi olla aktiivinen. Seuraavan eduskunnan päätöksistä riippuu moni asia koulumaailmassa. Siitä olemme saaneet esimakua, kun ainakin osa lukiota koskevista säädöksistä siirtyy vaalien yli. Myös sote-ratkaisun siirtyminen vaikuttaa kouluihin, sillä samoista kuntien rahoista koulutusmenotkin katetaan. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja!

Sirpa Lappalainen, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n puheenjohtaja