Säpen loppuessa - mitä jäi käteen?
Säveltämisen pedagogiikkaan johdattava Säpe3 loppui osallistujilta eräänlaiseen lopputyöhön, joka tuli tehdä digitarinan muodossa lokakuun loppuun mennessä. Keskenään erilaisista ja erinäköisistä tarinoista tulee osia koko projektin loppujulkaisuun.
Pakersin omaa tarinaani syyslomalla käyttäen musiikin hahmottamisen tunneilta syntynyttä materiaalia. Oppilaat eivät halunneet kuvia tai videoita itsestään. Niinpä kuvasin heidän tekemiään nuotteja sekä käytin äänimateriaalia. Tuloksena oli kolmen minuutin digitarina. Siinä soiva musiikki oli oppilaiden keksimää ja myös visualisointi liittyi samaan aihepiiriin. Videossa esitellään muutamaa metodia, joiden avulla lapset ovat tehneet omia pikkukappaleita.Avauksia säpestä -digitarina
Vaikka musiikin hahmottamisen ryhmätunti on vain 45 minuutin mittainen, voidaan jo yhden tunnin aikana aikaansaada kaikenlaista, kuten digitarinassakin esiintyvä kuunnelma. Toisaalta monia pikkuprojekteja voidaan jatkaa seuraaville tunneille. Oppilaat sitoutuvat niihin mielellään. Tuntuu, että luova säpe-pedagogiikka on otettu mieluisana vastaan. Musiikinteorian ja säveltapailun osalta melkein mitä tahansa osa-aluetta tai aihetta voidaan opettaa säveltämisen tai improvisoinnin avulla. Näin minusta ainakin nyt tuntuu. On hyvä, että oppilailla on oppikirja ja välillä voidaan hiljentyä tekemään perinteisesti tehtäviä. Kuitenkin parasta on jos joka tunti sisältää sekä musisoimista (laulaen, soittaen, liikkuen) että luovaa keksimistä, joka voi liittyä sekä teoreettiseen opiskeltavaan asiaan että musisointiin.
Tuntuu siltä, että säpe-pedagogiikka on tullut jäädäkseen – ainakin allekirjoittaneella. Samanlaisia tuntoja olen havainnut myös monilla muilla säpe3-koulutukseen osallistuneilla. Samalla tavalla kuin säpe-harjoitukset innostivat ja yhdistivät meitä aikuisia, vaikuttavat toivottavasti – ja varmaan vielä vahvemmin – tunneilla oppilaiden tekemät musiikilliset keksinnöt ja oivallukset heidän musiikin oppimiseen ja motivaatioon.
Upeaa on, että meneillään olevaan Säpe4:seen osallistuu jopa viisi Wellamo-opiston opettajaa!
Hannu Marjamäki
Pakersin omaa tarinaani syyslomalla käyttäen musiikin hahmottamisen tunneilta syntynyttä materiaalia. Oppilaat eivät halunneet kuvia tai videoita itsestään. Niinpä kuvasin heidän tekemiään nuotteja sekä käytin äänimateriaalia. Tuloksena oli kolmen minuutin digitarina. Siinä soiva musiikki oli oppilaiden keksimää ja myös visualisointi liittyi samaan aihepiiriin. Videossa esitellään muutamaa metodia, joiden avulla lapset ovat tehneet omia pikkukappaleita.Avauksia säpestä -digitarina
Vaikka musiikin hahmottamisen ryhmätunti on vain 45 minuutin mittainen, voidaan jo yhden tunnin aikana aikaansaada kaikenlaista, kuten digitarinassakin esiintyvä kuunnelma. Toisaalta monia pikkuprojekteja voidaan jatkaa seuraaville tunneille. Oppilaat sitoutuvat niihin mielellään. Tuntuu, että luova säpe-pedagogiikka on otettu mieluisana vastaan. Musiikinteorian ja säveltapailun osalta melkein mitä tahansa osa-aluetta tai aihetta voidaan opettaa säveltämisen tai improvisoinnin avulla. Näin minusta ainakin nyt tuntuu. On hyvä, että oppilailla on oppikirja ja välillä voidaan hiljentyä tekemään perinteisesti tehtäviä. Kuitenkin parasta on jos joka tunti sisältää sekä musisoimista (laulaen, soittaen, liikkuen) että luovaa keksimistä, joka voi liittyä sekä teoreettiseen opiskeltavaan asiaan että musisointiin.
Tuntuu siltä, että säpe-pedagogiikka on tullut jäädäkseen – ainakin allekirjoittaneella. Samanlaisia tuntoja olen havainnut myös monilla muilla säpe3-koulutukseen osallistuneilla. Samalla tavalla kuin säpe-harjoitukset innostivat ja yhdistivät meitä aikuisia, vaikuttavat toivottavasti – ja varmaan vielä vahvemmin – tunneilla oppilaiden tekemät musiikilliset keksinnöt ja oivallukset heidän musiikin oppimiseen ja motivaatioon.
Upeaa on, että meneillään olevaan Säpe4:seen osallistuu jopa viisi Wellamo-opiston opettajaa!
Hannu Marjamäki