Puunsorvauksen jatkokurssit aloitetaan kertaamalla puunsorvauksen perusteet lieriö-, taso- ja ontelosorvauksessa. Kurssilla kerrataan myös puunsorvauksen työturvallisuusasiat. Lisäksi kurssilla käsitellään erilaisia sorvattujen esineiden pintakäsittely- ja värjäysmahdollisuuksia.
Jatkokursseilla panostetaan yleensä lieriösorvauksessa viistotaltan harjoittelemiseen, tasosorvauksessa kulhotaltan entistä monipuolisempaan käyttöön ja ontelosorvauksessa eri talttojen ja tekniikoiden kokeiluun. Puunsorvauksen jatkokurssille tulijoilta toivotaan hieman aikaisempaa puunsorvauskokemusta. Kurssilla voi opiskella monipuolisesti myös eri sorvitalttojen teroittamista timanttiviiloja, penkkihiomakonetta, tahkoa ja erilaisia hiontaohjaimia käyttäen. Puunsorvaukseen työturvallisuusasioista huolehtiminen alkaa tulla tutuksi, samoin sorvattavien esineiden pintakäsittelymahdollisuudet. Jokaisen puunsorvauskurssin tarkempi sisältö "sorvataan" kuitenkin opiskelijoiden toiveiden mukaan.

Puunsorvauksen jatkokurssin harjoitustöistä voidaan sopia kurssikohtaisesti, mutta työt voivat olla esim. seuraavia:

1. Lieriösorvaus: harjoituskappale, johon sorvataan erilaisia sorvausmuotoja lieriösorvauksen perustaltoilla kiinnittämällä erityisesti huomiota viistotaltan käyttöön. Lieriösorvauksen harjoitustöinä voidaan lisäksi sorvata esim. hunajalusikka, puumuna, paistinlasta / salaattiotin, rasia.
2. Tasosorvaus: kulho tai lautanen. Nämä harjoitustyöt voidaan sorvata pyöreästä, neliskulmaisesta ja/tai suorakaiteen muotoisesta aihiosta (ei liimattu aihio). Lisäksi tasosorvaustyönä voidaan harjoitella esim. kaarna-/ luonnonreunaisen kulhon sorvaamista. Erilaisten kulhojen sorvaamisessa voidaan kiinnittää enemmän huomioita esineen suunnitteluun ja muotoiluun.
3. Ontelosorvaus: pieni kuppi, pikari tai rasia. Näiden pienten töiden avulla voidaan opiskella sekä lieriö- että ontelosorvausta pyrkimällä myös entistä mittatarkempaan sorvaamiseen. Samalla voi tulla tutuksi myös kitkaistukan käyttömahdollisuus. 

EI IHAN HELPPOA, MUTTA HIENOA!

Puunsorvaaminen ei ole ihan niin yksinkertaista miltä se näyttää kokeneen sorvarin suorittamana. Talttojen valinta, talttojen oikea asento sorvattaessa niin, että sorvattavan kappaleen pinnan laatu saadaan mahdollisimman hyväksi ei ole ihan yksinkertaista. Esim. hieman väärässä asennossa kuljetettava taltta saattaa helposti "iskeytyä tai haukata" ikävästi sorvattavaan kappaleeseen. Lisäksi talttojen teräosat pitää olla aina oikein muotoiltuja ja riittävän teräviä, jotta sorvaaminen on sujuvaa. Opettaja kyllä pystyy auttamaan kurssilla myös talttojen teroittamisessa, koska teroittaminen vaatii melko paljon kokemusta ja näkemystä.

Puunsorvaustaitojen omaksuminen ja kehittäminen vaatii paljon harjoittelua. Monipuolista puunsorvausta ja talttojen teroittamista ei voi oppia käymällä esim. vain yhden puunsorvauksen perus- ja jatkokurssin, mutta nämä kurssit antavat hyvän pohjan puunsorvaustaitojen edelleen kehittämiseksi. Kaikkea ei suinkaan aina tarvitse oppia "kantapään kautta".

Puunsorvauksen jatkokurssin voi käydä useampaankin kertaan, koska näillä kursseilla pystytään antamaan paljon yksilöllistä ohjausta ja harjoitustyöt voi valita myös omien toiveiden mukaan. Puunsorvauksen jatkokurssin jälkeen on mahdollista tulla syventämään sorvaustaitoja esim. puunsorvauksen klinikkakursseille ja puunsorvauksen mestariluokkakursseille. Lisäksi puunsorvauksesta on mahdollista hankkia opistolta yksilötunteja.




Yllä esimerkit puunsorvauksen jatkokurssin kahdesta harjoitustyöstä (viimeistelyä vailla).



Yhden puunsorvauksen viikonlopun jatkokurssin opiskelijoiden töitä.