Meidän talviliikuntapäivämme sujui sitten kuitenkin hienosti alusta loppuun saakka, vaikka pakkanen yritti tehokkaasti pilata päivämme. Emme antaneet sille periksi, vaan lähdimme matkaan. Ensimmäisen tunnin luistelimme jäähallissa ja 10.30 suuntasimme Pukkivuoren rinteille. Pakkasta oli 23 astetta ja sovimme, että saa olla laavulla, kahviossa tai luistella jäähallissa. Sai tehdä niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. Ainut määräys oli, että ei saa palelluttaa itseään. Näillä ohjeilla kaikki kiskoivat lasketteluvermeet päällensä ja uhmasivat kylmyyttä. Kun aurinko kääntyi mäen takaa ja paistoi rinteeseen pakkaslukemat laskivat 16 asteeseen.

Liikkuvan Koulun Sari antoi opetusta niille, jotka sitä halusivat ja niinpä hekin kaikki laskivat sitten rinteen ylhäältä asti ja oppivat käyttämään ankkurihissiä. Tavoite saavutettiin kirkkaasti: porukat olivat iloisella mielellä mukana eikä kukaan narissut mistään.

Tällä reissulla koettiin myös "läheltä piti" -tilanne, josta meidän koulumme kolmasluokkalainen tyttö ansaitsee kunniamaininnan toiminnastaan. Koulun aikuiset olivat kaikki valvomassa laskettelua tai hallissa luistelevia, kun koulun ulkopuolinen aikuinen "vetäisi jotain henkeen" eikä saanut lainkaan hengitettyä. Itsekin säikähtäneenä oli tajunnut mennä kahvioon ja saanut kähistyä paikalla olleille oppilaillemme, että hakekaa apua. Paikalla olleista oppilaistamme osa ei ollut huomioinut avunpyytäjää lainkaan ja osa oli jopa lähtenyt kiireesti pois paikalta. Reipas kolmasluokkalainen sen sijaan juoksi ilman pipoa kohti laavua ja huusi koko ajan tullessaan "Kati, Kati tuu auttaan tuolla kahviossa ihminen tukehtuu!"

Tällä kertaa selvittiin onneksi säikähdyksellä. Opiksi tuli ainakin se, että koskaan ei saa jättää hälyyttämättä apua ja että kukaan ei ole liian pieni/nuori auttaakseen toista. Lisäksi kannattaa huomioida, että Twix-suklaapatukkakin voi olla yllättävän vaarallinen väärään paikkaan joutuessaan.

Kiitokset kaikille oppilaille, Kolun Sarille, Sannalle ja Katialle mukavasti sujuneesta päivästä. Anne-ope se luumuilin siellä täällä tehokkaasti koko päivän eikä laittanut laskettuluvermeitä päällee, vaikka alunperin niin piti tehdä. Oli muuten ainut, joka hyytyi tässä asiassa.

Avunhakija palkittiin luokassa rohkeasta toiminnastaan karkein ja kukkasin.